Totta! Meillä ihmisinä ei ole siihen oikeutta ja toivottavasti ei tarvettakaan. Mutta; -ei meillä myöskään ole oikeutta siirtää omin voimin heitä pelastuksen sisälle (niinkuin ei ketään muutakaan). Ei siis voida väittää että homot eivät pelastu mutta ei voida myöskään väittää että he pelastuvat. Yhtä perusteetonta tuomiovalan käyttämistä eri suuntiin!
Tämä asia ei siis liity homoihin vaan ihmisiin yleensä. Emme tiedä, ketkä pelastuvat. Koska emme tiedä, ketkä pelastuvat, emme voi sulkea homon mahdollisuutta pelastua. Mahdollisuus on siis olemassa riippumatta sukupuolisesta suuntautumisesta.
Perusteluihisi kommentoin että nehän ovat ihan hyvät. Toisaalta ne ovat vain oma näkemyksesi. Joku toinen näkee asian toisin ja hänelläkin on omat perustelunsa, -myös raamatusta nousevat kuten sinulla ja tähän kiinnitin huomiota että tulkitaan eri tavalla ja sen takia kokonaisuutta katsoessa koko kenttä näyttää sekamelskalta.
Oma kantani tähän asiaan, että me esitämme tosiasiaväitteitä Jumalasta. Toisten tosiasiaväitteet ovat väärempiä kuin toisten. Oikeita väitteitä ei ole olemassakaan. Voimme siis osoitta, kuka on ehdottomasti väärässä, muttemme sitä, kuka on ehdottomasti oikeassa.
"Filosofiani" tähän on se että uskon niin;- jos olisi yhteisesti sovitut tulkintaperiaatteet, niin voitaisiin päästä jos ei ihan täyteen yhteisymmärrykseen eri osapuolten välillä, niin ainakin varmasti huomattavasti lähemmäksi toisiaan kuin nykyisin.
Ihmisen tulkinta Raamatusta perustuu paitsi hänen koulutukseensa, myös hänen arvoihinsa, ajattelutapoihinsa, asenteihinsa, elämäntilanteeseensa eli kontekstiinsa.
Ekumeniaan pyrkiminen uskontokuntien välillä on osoittanut, kuinka vaikeata on tulkita kristinoppia ja Raamattua samalla tavalla. Vaikka yhteisymmärrys syntyykin, ei se merkitse sitä, että kaikki ajattelisivat samalla tavalla. Piispat pyrkivät aikaansaaman yhteisymmärryksen ev.lut kirkon opista ja suhtautumisesta maailman asioihin, mutta siitä huolimatta he jäävät yksilöinä erimielisiksi.
Ennen (vanhaan) luterilaisuudessa on ollut aika selvää mitä tulkintaperiaatteita on pidetty tällaisissa asioissa johtotähtinä. Nykyään tulkitaan individualistisemmin.
Ennen vanhaan elimme yksiarvoisemmassa ja autoritaarisemmassa yhteiskunnassa. Koulutustaso oli matala eikä tiedon kehitys ollut sitä luokkaa kuin nykyään. Meidän täytyy vain hyväksyä se, että ihmisillä on nykyään enemmän tietoa, että elämme moniarvoisessa yhteiskunnassa ja että ihmisiä ei voi pakottaa ajattelemaan samalla tavalla.
Loppujen lopuksi käy niin että vahvempi puoli joka tapauksessa runnoo mielipiteensä läpi väkivalloin. Kuitenkin on kyse pelkästä näkemyksestä ja tulkinnasta!
Kirkon puitteissa tarkoittanet piispoja? Mielestäni elämme niin koulutetussa yhteiskunnassa, ettei millään mielipiteellä ole yksinvaltaa.
Jumala kun ei ole puhunut kenenkään päähän uusia ilmoituksia.
Kristittynä minun on vaikea hyväksyä tuollaista väitettä. Jumala puhuu meille vaikka emme halua kaikkea vastaanottakaan. Me puolestamme puhumme Jumalalle rukouksen kautta.
Tämä tahtoo usein unohtua molemmin puolin aitoja ja aletaan puhumaan Jumalan auktoriteetilla joko työntäen homoja taivaaseen tai estäen heitä pääsemästä sinne. Kumpaankaan toimeen meillä ei ole asiaa sekaantua, kumpaankaan!
Onko väärä näkemys, että emme tiedä, ketä Jumala pelastaa tai että pelastus ei ole meidän vaan Jumalan käsissä? Tai, että emme voi sulkea homoja pelastuksen mahdollisuudesta, koska emme tiedä, kenet Jumala pelastaa? Mikä näistä on väärin?
Minusta kaikilla ihmisillä on oikeus uskoa ja yhdelläkään ei ole oikeus tuomita suuntaan tai toiseen. Oikeastaan minua ärsyttää se kun askarrellaan jonkun toisen ihmisen pelastumisen asioissa ja sieluntilassa.
Mielipiteitä vaihtaessa, olemme eri mieltä asioista. Me saamme keskustella kaikista asioista vaikka se Sinua ärsyttääkin. Emme voi tanssia Sinun pillisi mukaan?
Kristillisyys näyttää paljolti perustuvan siihen että löydetään aina joku toinen joka on itseä "huonompi" jotta voitaisiin tuntea pärjänneensä hyvinkin Jumalan edessä ja uskotella itselleen olevansa oikealla tiellä kun ei nyt sentään niin syntinen olla... Siitä se "uskossa oleminen" saa voimansa.
Synkkä näkemys kristillisyydestä. Käsittääkseni körttien lähtökohtana on juuri se, että olemme kaikki vajavaisia ja syntisiä ihmisiä vaikka olisimme kuinka uskovaisia.
Juuri tämän takia nähdäkseni herätysliikkeissä kysellään ihmisiä oaremmuusjärjestykseen pistäviä kysymyksiä kuten: "oletko uudestisyntynyt?" , "Oletko tehnyt parannuksen?", "onko passisi kunnossa?" jne.
Mielestäni ei pitäisi noin rankasti yleistää ja niputtaa herätysliikkeitä yhteen. Suomessa on erilaisia herätysliikkeitä.
En ole missään nähnyt niin ahkeraa väittelyä/keskustelua siitä kuka pääsee taivaaseen tai kuka ei, -kuin herätysliikkeissä.
Ja taas niputetaan. Täällä seuratuvassa on päivät pääksytysten painotettu, ettei taivaaseen pääsemiseen ole temppuja, koska Jumala pelastaa.
Kansankirkossa itsessään käydään hyvin vähän tämäntyyppistä keskustelua suuntaan tai toiseen. Jumalanpalveluksissa ei tuomita ketään eikä puntata ketään väkisin taivaaseen vaan julistetaan yksinkertaista evankeliumin ja lain sanomaa. Lopuksi jää tunne että jatko jätetään Jumalan ja ihmisen väliseksi ja niin se pitääkin olla!
Ja nyt yleistetään, ettei kansankirkossa käydä ollenkaan tällaista keskustelua. Olen minä ollut useissakin Jumalanpalveluksissa, joissa on tuomittu kovalla äänellä ihmisiä helvettiinö. Körtit ovat kansankirkon puolustajia. Usko on Jumalan ja ihmisen välinen asia. Mitä muuta se voisi olla?
