Kirjoittaja Aihe: Aamuhartaus 15  (Luettu 18781 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33645
Vs: Aamuhartaus 15
« Vastaus #15 : 18.05.20 - klo:12:52 »
Samalla lailla on minunkin uskoni, jos et vielä ole huomannut kirjoitteluistani.
Älä välitä, kyllä körtiksi kelpaa vähemmän vakavakin.

Kuitenkin ihmiset körteissä, joita tunnet, ovat vähemmän ahdistavia kuin ketkään muut. Sanon tämän pian 77-vuotiaan kokemuksella.

On helpompi elää kun ei kaikesta kanna murhetta. Olen tästä jopa Lahden Talviveisuissa käyttänyt pienen puheenvuoron. Jotkut tunnistivat myös itsensä ja tulivat sanomaan.

Sitten kun ahdistaa, niin se yleensä menee ohi kun siitä juttelee Vapahtajalle.

Meininki on nykyään tämä: Kaikki saavat tulla ! Henkiä ei haistella, seksiasioista ei kysellä.  :039:
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21985
Vs: Aamuhartaus 15
« Vastaus #16 : 18.05.20 - klo:14:22 »
Sitten kun ahdistaa, niin se yleensä menee ohi kun siitä juttelee Vapahtajalle.

Tämä on ymmärtääkseni olennaista herännäisyydessä. Ahdistuskin koetaan Jumalan lapsen elämään kuuluvaksi. Niinpä sitä saa käsitellä ilman häpeää. Joissakin piireissä luvataan kristitylle pelkää iloista vapautta, jolloin ahdistuksen hetkistä tulee epäuskon ja luopumuksen oireita.

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21985
Vs: Aamuhartaus 15
« Vastaus #17 : 19.05.20 - klo:06:53 »
Jumalan lapsen oikeus on saada aina ja aina käydä Herran eteen, saada viedä Hänelle kaikki vaivansa, puhua kaikki huolensa, saada Häneltä kaikki apu. Henki sanoo: Jokainen joka anoo, hän saa. Herrassa elävän ihmisen elämä onkin alituista rukousta, rukoilemista, joka ei koskaan taukoa. Se on hengen huutoa Herralle, Herran käden alla olemista, Herrassa riippumista. Se on side, joka meidät sitoo päivällä vaeltamaan Herrassa, yöllä nukkumaan Herrassa, elämään yhdyselämää Herran kanssa, Jeesuksen Kristuksen kautta. Se on sama suhde, mikä lapsen ja vanhempain välillä. Lapsen elämä on kokonansa vanhempiin sidottu. Hän saa kaiken isältänsä ja äidiltänsä eikä hän mitään tarvitse niin kauan, kuin hänellä ne ovat. Aina hän on pyytämässä, aina äitiä itkemässä, kun kipeästi koskee, aina ovat huulensa hänelle puhumassa, aina vaatimassa hoitoa ja palvelemista. Se, mitä Raamattu nimittää mielenmuutokseksi ihmisessä, on juuri siinä, että tullaan huomaamaan olevansa riippuvaisia Jumalasta. Muuttumaton mieli ei sitä huomaa, muuttunut mieli on juuri sitä.

Vilhelmi Malmivaara

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33645
Vs: Aamuhartaus 15
« Vastaus #18 : 19.05.20 - klo:07:03 »
 SV    35     Jos niin kuin lapsi itkeä


1. Jos niin kuin lapsi itkeä
ja ikävöidä voisin,
jos uskollinen ystävä
sinulle, Jeesus, oisin,
niin armolapsi iloinen
tuntisin olevani,
Jumalani,
ja ääni kiitoksen
kaikuisi sielussani.

2. Armosi, Jeesus, kaikki on:
tie, sauva, lepo, suoja.
Se ravinto on verraton,
syvimmän toivon tuoja.
Päiväni tässä turvassa
elämään valon tuovat,
lohdun suovat,
vaan ilman sinua
ne varjon tielle luovat.

3. Kun levokseni sinut saan,
tuot rauhan elämääni,
en muualta saa milloinkaan
lohtua ikävääni.
Siis tule, rakas Herrani,
ja anna rauha syvä,
enentyvä.
Vain sinun luonasi
on mieli aina hyvä.

4. Jos kiellät rakkautesi,
niin mistä avun saisin?
Taas menettäisin toivoni
ja kaiken kadottaisin.
Siis vedä minut kokonaan
elämään seurassasi
voitostasi
ja kilvoittelemaan
turvissa kuolemasi.

5. Jos armoasi päiviini
ja siunausta saisin,
niin lähimmäisten parhaaksi
taas työni toimittaisin.
Kun sinulta saan neuvoja,
voin kasvaa viisaammaksi,
valvovaksi,
elämän matkalla
sinulle kunniaksi.

6. Kun lähdön tullen hätäilen
ja pelkään kuolemaani,
suo minun, suuren syntisen,
turvata auttajaani.
Myös viime hengenvedossa
suo toivo sinuun panna,
armo anna,
kätesi voimalla
taivaaseen, kotiin, kanna.

Paul Gerhardt Johann Arndtin rukouksen pohjalta, ruots. J. Kahl 1745, suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1893, H. Kivekäs 1971, L. Ravantti 2015


Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21985
Vs: Aamuhartaus 15
« Vastaus #19 : 20.05.20 - klo:07:46 »
Jumalasta riippuva ihminen tarvitsee, niinkuin lapsi äitiänsä, Jumalaa joka hetkisesti. Jumalaan kääntyvät hänen ajatuksensa aamulla herätessänsä, samoin illalla nukkuessansa. Jumalan pyhää läsnäoloa tuntee hän pitkin päivää. Hän on sisällisesti vedetty Herraan alinomaa. Tätä tarkoittaa Raamattu sanoessaan: Aina tulee rukoilla, eikä koskaan väsyä, aina, lakkaamatta. Se on: kiikkukaa aina Isän kaulassa, painakaa aina päänne Hänen rinnallensa; pankaa kaikki huolenne Hänen päällensä, sillä Hän pitää murheen teistä, eläkää, olkaa ja liikkukaa Hänessä! Niin tekee rukoileva ihminen. Ystäväni! Tarvitseko sinä Jumalaa?

Vilhelmi Malmivaara

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33645
Vs: Aamuhartaus 15
« Vastaus #20 : 20.05.20 - klo:08:07 »
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21985
Vs: Aamuhartaus 15
« Vastaus #21 : 25.05.20 - klo:08:35 »
Ei ole sitä ihmistä, joka ei murhamiestä pelkäisi. Tämä on luonnollista, sillä henkeänsä koettaa pienin maan matonenkin varjella, ja onhan koko elämä tavallaan taistelua olemisen puolesta; nurmikin nostaa päätänsä, kun sitä on tallattu. Mikä ihme siis, että ihminen kammoksuu murhaajaa! Ensimmäisten kristittyjen henki oli vaarassa Kristuksen ja totuuden tähden. Useat näistä opetuslapsista, jotka nyt olivat Jeesuksen ympärillä, saivat verellään todistaa uskonsa ja seurata Jeesusta väkivaltaiseen kuolemaan. Luonnollista on, että he ihmisinä kauhistuivat kuolemaa. Tuota pelkoa neuvoo Herra heidän painamaan alas. Älkäät niitä peljätkö, jotka ruumiin tappavat eikä heillä ole sen suurempaa valtaa! Mistä hyvästä Hän näin neuvoo? Sentähden että tietää, mitä kuolema on kristitylle. Kun matkamies raskaan kuorman kantajana kulkee vaivaloista tietä ja väsyy, eikö hänelle ole lepopaikka tervetullut? Työmies, joka raskaan päivätyön tehtyänsä näkee illan joutuvan, odottaa virkistävää unta ilolla. Kristittyjen matka vie vaivojen kautta; arkipäivänsä työ täällä on raskas. Kuolemassa matka päättyy, silloin joutuu työpäivän ilta, silloin "vajava lakkaa" ja päästään näkemään Jumala ja Kristus niinkuin he ovat. Silloin tapahtuu täydellisesti yhdistys, jota täällä on ikävöity. Siitä apostoli lausuu: Kristus on minulle elämä ja kuolema on minulle voitto*. Minä olen vahva siitä, ettei kuolema - -  taida meitä Jumalan rakkaudesta eroittaa, joka on Jeesuksessa Kristuksessa meidän Herrassamme**.

Vilhelmi Malmivaara

*Filip. 1:21 ** Room. 8:38,39

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21985
Vs: Aamuhartaus 15
« Vastaus #22 : 26.05.20 - klo:07:53 »
Kun kuolema on jumalattomalle "pelkojen kuningas", jota hän ei tahdo muistaa eikä omaan kohtaansa sovittaa, sillä se häiritsee hänen rauhaansa ja orjuuttaa lihallista vapauttansa, on se kuitenkin voimaton orjuuttamaan kristittyä, sillä Jumala kääntää kaikki asiat, siis kuolemankin, hyväksi niille, jotka häntä rakastavat*. Kyllä hekin kuolemaa kammoksuvat, sillä se ei kuulu Jumalan valtakuntaan, vaan on synnistä alkuaan, ja kristitty oudoksuu kaikkea, mikä ei ole Jumalasta. Että opetuslapset ottivat Herransa neuvosta vaarin, nähdään heidän käytöksestään kuoleman kohdatessa. Herran kitos huulillaan menivät alkuseurakunnan kristityt kuolemaan. Polttorovioiden liekeistä kuului heidän ylistysvirtensä ääni; kuningasten ja valtamiesten edessä seisoivat he rohkeasti, vaikka samassa nöyrästi, Herraansa tunnustaen. He muistivat Herransa neuvon: Koska he vetävät teitä synagoogiin, esivallan ja valtamiesten eteen, niin älkäät murehtiko jne**. Ei heidän rohkeutensa ollut tuota nykyajan röyhkeää kerskumista: "En pelkää kuolemaa, sillä minä olen valmis, vaikka milloin kuolisin" - sillä he eivät kuolemaan mennessä katsoneet itseään eikä omaa valmistustaan, vaan Herraa, joka oli heidän väkevyytensä. Kuolema ja teloittaja eivät voineet ottaa heiltä sielua, ei Kristusta, eikä sitä siis paljon kannattanut kumarrella.

Vilhelmi Malmivaara

*Room. 8:28, **Luuk. 12:11

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21985
Vs: Aamuhartaus 15
« Vastaus #23 : 27.05.20 - klo:07:09 »
Mutta toinen on hirmuisempi ja sitä tulee peljätä. Jeesus ilmoittaa, kuka hän on. Minä tahdon osoittaa teille, ketä teidän tulee peljätä: peljätkää sitä, jolla on valta, sitte kun hän tappanut on, myös helvettiin sysätä; totta minä sanon teille: sitä te peljätkää. Näillä sanoilla tarkoittaa Vapahtaja perkelettä. Hänellä on valta heittää palvelijansa helvettiin. Mitä on helvetti? Se on jumalattomain onneton ijankaikkisuus.

Vilhelmi Malmivaara

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21985
Vs: Aamuhartaus 15
« Vastaus #24 : 02.06.20 - klo:09:32 »
Jumala on rakkaus, Jeesus Kristus rakastaa. Rakkaus on hengellisen elämän pohja ja perustus. Raamatussa puhutaan uskosta ja toivosta ja annetaan niille erinomaisen suuri arvo, mutta sanotaan samalla: Rakkaus on suurin niistä. Se on suuri sentähden, että koko ihmiskunta olisi kuolemanalainen ilman sitä. Se on tehnyt madolliseksi pelastumisen ja toteuttaa sitä tänäkin päivänä ja joka ainoa hetki maailman loppuun asti. Niin on Jumala maailmaa rakastanut, sanoo Raamattu, että hän antoi ainoan Poikansa, että kuka ikinä häneen uskoo, ei huku, vaan saa ijankaikkisen elämän. Jumalan rakkaus alkaa tämän ijankaikkisen elämän. Se tuo sen tänne alas; se tekee sen täällä maailmassa ihmisille tiettäväksi ja vetää elävänä voimana meitäkin Jumalaan Jeesuksen Kristuksen kautta. Ken vain rohkenee, katsokoon sen rakkauden syvyttä Golgatalla taistelevan Ihmisen Pojan kuolemassa! Kuunnelkoon mitä Hän siellä vihamiestensä puolesta puhuu! Tutustukoon Hänen kärsimyksiinsä, Hänen haavoihinsa! Katsokoon sitä kärsivällisyyttä, jolla Hän ihmiskuntaa palvelee! Tuntekoon siinä Hänen rakkautensa voimaa!

Vilhelmi Malmivaara

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33645
Vs: Aamuhartaus 15
« Vastaus #25 : 02.06.20 - klo:10:28 »
Jumalan rakkaus on kuin meren aava

https://www.youtube.com/watch?v=kyVgQtSQ6-8
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa vn

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21725
Vs: Aamuhartaus 15
« Vastaus #26 : 02.06.20 - klo:11:22 »
Juu...sotken vähän tänne väliin....
Haluan vaan kertoa että tämä Kuusankosken kirkon nuorisokuoro on tuttu
70-luvulta lähtien, silloin oli kasetteja ja kuuntelin paljon.
Koskettava laulu!

 :109:

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21985
Vs: Aamuhartaus 15
« Vastaus #27 : 03.06.20 - klo:08:44 »
Mitä Herra pyytää tällä rakkaudellansa? Anna minulle sydämesi! Nämä sanat Hän lausuu sinulle. Ja minkälainen olet sinä, jota Hän pyytää; mikälainen on se sydän, jota Hän ikävöi omaksensa? Se on Hänen vihollisensa luonnostansa ja pysyy sinä ijankaikkisesti, ellei Hän rakkaudellansa saa sitä voitetuksi, sen vastahakoisuutta ja kankeutta murretuksi, ellei Hänen ääretön hyvyytensä pääse herättämään omiatuntoja, saadakseen niille todistaa synnin synniksi, ellei se pääse asettamaan vastatusten Jumalan rakkautta ja meidän rakastamattomuuttamme ja sen kautta ajamaan ihmistä häpeämään itseänsä, pyytämään anteeksi sitä, mitä meissä on, ja ylistämään Herraa siitä, mitä Hän on meille tuonut ja tuo. Sanankuulijani! Tietysti sinä rakastat tuota Jeesusta Kristusta, joka niin on sinua rakastanut ensin, joka antoi henkensä sinun tähtesi ja pani kaikkensa saadakseen sinut omaksensa? Etkös ajattele: "Kuinka voisin rakastamattomuudellani sellaisen rakkauden palkita?" Kuule, mieleni tekee luulla, että sinulla olisi halu Hänelle antaa itsesi, rakkautesi, että Hänen äänensä on tunkenut sen verran sinunkin sieluusi, pyyntönsä sinua niin paljon särkenyt, että olet halukas antautumaan Hänelle Hänen suuren armonsa ja rakkautensa kiitokseksi. Se on hyvä, mutta osoita nyt tämä todeksi elämässäsi!

Vilhelmi Malmivaara

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33645
Vs: Aamuhartaus 15
« Vastaus #28 : 13.06.20 - klo:07:23 »
SV 214   Ah herää sydämeni


1. Ah herää sydämeni,
uskomaan, toivomaan,
kun uusi päivä jälleen
valaisee valollaan.
Herraasi armollista,
ystävää taivaallista,
ylistä veisaten!

2. Näin auttoi Herra taaskin
terveenä nousemaan,
avuksi että häntä
oppisin huutamaan.
Kumarrun edessäsi,
ylistän hyvyyttäsi,
elämän antaja.

3. Armosi anna loistaa
sydämen pimeyteen,
ja vedä valollasi
elämään, yhteyteen.
Nyt poista epäusko
ja ole aamurusko
myös sydämelleni.

4. Veresi tähden, Jeesus,
anteeksi synnit suo.
Nälkäistä ruoki, hoida,
vie runsaan pöydän luo.
Elävää leipää anna,
kuormani kaikki kanna,
minua lohduta.

5. Varjele kovuudesta
ja pahan vallasta.
Vapaaksi sielu päästä
tuskasta, pelosta.
Suo minun kilvoitella,
nöyryyttä opetella,
valvoa rukoillen.

6. Vapahtajani Jeesus,
henkeni vahvista.
Suo kuuliainen mieli,
minua uudista,
niin että ilon saisin,
ylistää haluaisin.
Soi, kiitos, ikuinen!

Lars T. Nyberg 1743, suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1893, VK 1938, VK 1986, L.-M. Renko 2016
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33645
Vs: Aamuhartaus 15
« Vastaus #29 : 14.06.20 - klo:07:36 »
SV 5   Sun armoasi anomaan


1. Sun armoasi anomaan
ja näkemättä uskomaan
opeta, Herra väkevin,
näin pyydän mielin hätäisin.

2. Suo rohkeutta, että saan
päällesi heittää kokonaan
puutteeni, suuret syntini
ja sinuun panna toivoni.

3. En kyllin ole köyhtynyt.
Rakkaampi olisitkin nyt,
jos armossasi kasvaisin,
runsaampaa rauhaa nauttisin.

4. Näin köyhänä ja kurjana
ja sokeana, rampana
luoksesi auta tulemaan,
niin että vapahduksen saan.

5. Suo, että aina valvoisin,
lupauksiisi luottaisin.
Veresi synnit pyyhkisi
ja rauhan toisi sieluuni.

6. Nyt heitän kaikki vikani
päällesi, Vapahtajani.
Kun kärsit, kuolit tähteni,
rauhoita omatuntoni.

7. Kun oma pohja vajoaa,
niin armo yhä kannattaa.
Sen päällä, niin kuin kallion,
minulla turvapaikka on.

Johan Holmberg 1743, suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1893, J. Haavio 1971, H. Lipiäinen 2013

https://www.youtube.com/watch?v=KDYzYt21ZGY
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)