Mietin tässä sitä tapausta, jolloin Jeesus jäi odottamaan, kun opetuslapset lähtivät läheiseen kaupunkiin/kylään ostamaan ruokaa. Heidän palatessaan Jeesus sanoi, että hänellä on ruokaa, josta te ette tiedä. Opetuslapset kyselivät toisiltaan, onko joku tuonut hänelle syötävää. Jeesus vastasi ruokanaan olevan sen,. että hän tekee lähettäjänsä tahdon.
Tämä on ollut itselleni semmoinen kohta joka on hatuttanut. Mitenkä niin ja miten, kun on tullut ihmiseksi jolla on nälkä... taas mietin sitä, ja aloin kysellä, entä jos tuon voisikin ottaa simppelisti?
Jeesus täytti lähettäjänsä tahdon kaikessa -- jakaen koko ihmisen osan -- ehkä hän rauhoitteli oppilaitaan tarkoittaen, että Isä halusi hänen myös tietävän mitä on olla todella nälissään? Odottaa väsyneenä, sillä sitä hänen on täytynyt olla, ajatelkaa nyt sitä jatkuvaa ihmistulvaa, härnääviä oppineita, tietämättä onnistuvatko oppilaat nyt ostoksissaan niin että he kaikki tulevat kylläisiksi, hän itsekin. Häntä ravitsi itseään tuo tietoisuus, tähän suostuin, se merkitsi niin paljon, että nälkäisyys kuului pakettiin. Ihminen ei elä ainoastaan leivästä.
Parasta mitä olen saanut Siikkareista on pitkään ikävöity ja pyydetty, vuosikymmeniä jo: Tule vähän todemmaksi, Jeesus.
