--- esim. puhutaanko Raamatussa Isä meidän rukuoksessa veloista ei minun mielestä ei edes uudessa painoksessa vaan puhutaan synneistä.
Matteuksen ja Luukkaan evankeliumit ovat tässä synti/velka-asiassa vähän eri kannoilla. Sen sijaan eri käännöksissä ei ole tässä suhteessa eroa.
Luuk. 11:4
"Anna meille syntimme anteeksi, sillä mekin annamme anteeksi jokaiselle, joka on meille velassa.---" (1992)
"ja anna meille meidän syntimme anteeksi, sillä mekin annamme anteeksi jokaiselle velallisellemme; ---" (1933/38)
"Ja anna meille meidän syntimme anteeksi, sillä mekin kaikille meidän velvollisillemme anteeksi annamme." (1776)
Matt. 6:12
"Ja anna meille velkamme anteeksi, niin kuin mekin annamme anteeksi niille, jotka ovat meille velassa." (1992)
"ja anna meille meidän velkamme anteeksi, niinkuin mekin annamme anteeksi meidän velallisillemme;" (1933/1938)
"Ja anna meille meidän velkamme anteeksi, niinkuin mekin anteeksi annamme meidän velvollistemme." (1776)
Virsikirjan loppuun präntättyyn Isä meidän -rukoukseen valitun muodon ("syntimme --- niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet") historiasta minulla ei ole tietoa. Muistelen kuitenkin, että joskus 60-luvun lopulla tästä asiasta oli julkista keskustelua, josta muistan käsitteen "syntivelka" jonkinlaisena kompromissiehdotuksena. Taisi liittyä kirkkokäsikirjan uudistamiseen.
Suomen ekumeenisen neuvosto on hyväksynyt ns. ekumeenisen muodon: "Ja anna meille anteeksi velkamme niin kuin mekin annamme anteeksi velallisillemme." Tätä muotoa käyttävät katolinen ja ortodoksinen kirkko.
Mt