Miten Paavali kirjoitti asiasta. Jotenkin:
Niinpä niin ihminen, mutta mikä sinä olet Jumalan aivoituksia ja edeltämääräämisestä mitään sanoman.
------------
Kyllähän pelastus on Jumalan lahja ja tulee yksin armosta ja siihen ei voi ihminen mitään lisätä.
Ymmärrän Onesimuksen kyselyt ja asian vaikean ymmärtää.
Mutta ei uskoa voi ihminen pusertaa itsestään, ihminen voi kyllä paaduttaa itsensä.
Eli usko on lahja jonka Jumala antaa ja siihen ei voi mitään lisätä.
Ketkä sitten pelastuu, kun suurinosa ihmisistä ei ole koskaan kuullut evankeliumia? Onko Jumala jotenkin epäreilu toisia kohtaan, kun ne ei ole edes kuulleet evankeliumia?
Minusta, niinkuin kaikki mitä yleensäkin kirjoitan on minun mielipiteitä ja olen varmastikkin väärässä monessa, mutta minusta se menee näin.,.
Raamatun mukaan Jumala kutsuu jokaista ihmistä, joitain kolmekin kertaa.
Jotkut paaduttavat itsensä, jotkut eivät.
Raamatun mukaan on ihmisiä joiden nimet on Elämän kirjassa ja ne menee taivaaseen, niin että humpsahtaa.
Sitten on toinen kirja jossa on ihmisen kaikki teot kirjoitettuna. Sekin kirja avataan ja siellä on minusta ne jotka eivät ole kuulleet evankeliumia ja joilta ei voi odotaa samaa kuin meiltä jotka olemme sen kuulleet.
Mikään ratkaisu tai muu ei ole ehto pelastukselle, vaan armosta me pelastumme.
Ihan varma olen siitä, että Isämme taivaassa on aivan yhtä reilu jokaista ihmistä kohtaan. Oli sitten tietoa uskonnosta tai ei.
Meidän uskomme on se sitten ikävöivää ja armon alla olemista tai muunlaista, niin tulisi olla myös iloinen asia, koska tiedämme armon riittävän ja olevan olemassa ja että se on armoa ei omia tekoja, vaan vaikka kuinka raadollista tämä elämämme on, on meillä puollustaja, joka on suurempi kuin syyttävä sydämemme.
Pelastusasiaa en kyllä jaksa niin miettiä, kun tässä elämässä on paljon muutakin, mutta hyvähän toi asia on itsekunkin itselleen selvittää.
