Körttifoorumi
Keskustelu => Seuratupa => Aiheen aloitti: seppos - 15.05.11 - klo:12:38
-
Nytpä lähden mä kyläkirkkoon klo 13.00
-
Tänään olin messussa (oli paljon väkeä kirkossa) ja sen jälkeen oli kunniakäynti sankarihaudoille seppeleenlaskuineen, puheineen ja veisuineen. Lopuksi vielä kirkkokahvit ja ohjelmaa.
-
Minäkin kävin kirkossa ja meilläkin oli kunniakäynti sankarihaudalla.
-
Olin minä, oli nuorisojumalanpalvelus kesän rippikoululaisille. Huokasin mutta liian varhain: Ne olivat siellä h-i-l-j-a-a eikä saarnakaan ollut ihan nuorisojuttua, joskin teema jäi vähille. Seurat paikkasivat sen. Samuli Korkalainen muistuttaa :026: Dosenttia yhä enemmän ja enemmän. Myös Dosentti oli musiikkimiehiä, lisäksi.
-
Mökillä oltiin ja katseltiin Lahden Ristinkirkosta televisioitu messu. Se oli Kirkkopäivien juhlajumalanpalvelus. Jotenkin kalseahkolta se vaikutti.
Johtuiko siitä etten ollut paikalla, ei TV välitä kaikkea. Toisaalta Ristinkirkko ei ole mielikirkkojani, kun taas kotikirkkoni Mukkulassa on.
-
Mökillä oltiin ja katseltiin Lahden Ristinkirkosta televisioitu messu. Se oli Kirkkopäivien juhlajumalanpalvelus. Jotenkin kalseahkolta se vaikutti.
Johtuiko siitä etten ollut paikalla, ei TV välitä kaikkea. Toisaalta Ristinkirkko ei ole mielikirkkojani, kun taas kotikirkkoni Mukkulassa on.
Kuuntelin mieluummin radiosta Paarman saarnan Lahdesta myöskin. Repo on kalsea olemukseltaan, kun taas Paarma ei. Ainoa vain, että virret eivät sopineet kaatuneiden muistopäivään. Veisattiin mm VPK-laisten virsi Liekkejä on monta..
Kyläkirkossa, jossa on reilu tiu ihmisiä on vain yksi pöydällinen ehtoollisvieraita, jolloin yhdessä nauttiminen on realismia. Se jälkeen on vielä kirkko kahvit.
Muuten virsi 574 on mielenkiintoinen. Se on merkitty vuodelle 1944. Kirjoittaja Väinö Havas kuitenkin kaatui sodassa jo 1941. Lienee ainoa post mortem virsi kirjassamme. Pitäisi katso mitä Tauno Väinölä sanoo asiasta. Netistä löysin totuuden. Se on kirjoitettu 1938 ja painettu 1944. Siis virsikirjassani on paino- ei kirjoitusvuosi.
-
Mökillä oltiin ja katseltiin Lahden Ristinkirkosta televisioitu messu. Se oli Kirkkopäivien juhlajumalanpalvelus. Jotenkin kalseahkolta se vaikutti.
Katselin myös ja se jätti kylmäksi. Olisin kaivannut silloin omaan tilanteeseeni vanhanaikaista, kunnollista herätyssaarnaa. Aloin sen jälkeen lukemaan Wilh. Malmivaaran saarnoja ja johan alkoi tulemaan kohti.
-
Kuuntelin mieluummin radiosta Paarman saarnan Lahdesta myöskin. Repo on kalsea olemukseltaan, kun taas Paarma ei. Ainoa vain, että virret eivät sopineet kaatuneiden muistopäivään. Veisattiin mm VPK-laisten virsi Liekkejä on monta..
Samaa mieltä, vaikkakin en ihan varma painotuksesta, pitäisi kuunnella toisen kerran. Mutta silti jotenkin lämpimämpi sävy kuin Revolla. Virsien säestysten tyyli oli turhan kevyt teemaan nähden.
-
Olin saarnaamassa eilen... ja pidin typerän seurapuheen...
-
Ei puheessa tai saarnassa tarvitse olla kuin yksi paikka joka jää mieleen. Siinä on sen kerran ravinto.
Ehkä se typeryys voi olla juuri se! :icon_cool:
-
Joillakin ...laisilla saarnaajilla on tapana saarnan lopuksi moneen kertaan vakuuttaa synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja sovintoveressä. Joskus se ärsyttää, kun ajattelee, että vähän aikaisemmin on jumalanpalveluksessa synnintunnustus ja synninpäästö. Ihan niin kuin sillä ei olisikaan merkitystä. No mitäpä se minulle kuuluu.
-
Joillakin ...laisilla saarnaajilla on tapana saarnan lopuksi moneen kertaan vakuuttaa synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja sovintoveressä. Joskus se ärsyttää, kun ajattelee, että vähän aikaisemmin on jumalanpalveluksessa synnintunnustus ja synninpäästö. Ihan niin kuin sillä ei olisikaan merkitystä. No mitäpä se minulle kuuluu.
Niin sanoi meidänkin pappi saarna aivan lopuksi. Kanttorin vaimo oli paikalla nuorimpien lastensa kanssa ja odotti kahdettatoista lastaan. Meidän kaksi SRK:laista pappia kuuluvat liberaaleihin omassa ryhmässään ja ovat yhteistyökykyisiä ja -haluisia. Toinen oli jopa Siionin Virsi seuroissa
-
Joillakin ...laisilla saarnaajilla on tapana saarnan lopuksi moneen kertaan vakuuttaa synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja sovintoveressä. Joskus se ärsyttää, kun ajattelee, että vähän aikaisemmin on jumalanpalveluksessa synnintunnustus ja synninpäästö. Ihan niin kuin sillä ei olisikaan merkitystä. No mitäpä se minulle kuuluu.
Tuohon ei onneksi täällä Hesassa törmää. Heräisiköhän kiusaus huutaa: Millä perusteella? :003: Heräisi mutta huutaisinkohan... jättäisin esirukouslaatikkolappuun rukouksen jossa pyydettäisiin kyseiselle papille jotain purevaa... :019: juuri sille joka vain omilleen jakelee Ehtoollisen lisäksi ylimääräisiä synninpäästöjä... jotain :repee2:
-
Lähden Vantaan Korsoon alatien tallaajien kirkkopyhään. Siellä on synnintunnustus ja päästö. Aika realistista.
-
Minäkin menin kirkkoon. Alatietä tallatessani kuulin satakielen laulavan. Kirkossa sai itsekin veisata.
-
Minäkin kävin kirkossa tänään.
-
Tuli oltua sananjumalanpalveluksessa. Äänentoistossa oli jotain häikkää niin en oikein saanut selvää kaikesta.
-
Joillakin ...laisilla saarnaajilla on tapana saarnan lopuksi moneen kertaan vakuuttaa synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja sovintoveressä. Joskus se ärsyttää, kun ajattelee, että vähän aikaisemmin on jumalanpalveluksessa synnintunnustus ja synninpäästö. Ihan niin kuin sillä ei olisikaan merkitystä. No mitäpä se minulle kuuluu.
Jospa se saarnaaja arvelee, että kirkkokansalle on hänen saarnansa johdosta tullut paljon syntisiä ajatuksia. :017:
-
Olin oikeastansa onnellinen tänään Korson kirkossa ja seuroissa. Nipistelihän se kyllä kun oli niin paljon puhetta siitä lähimmäisyydestä (kun on mennyt siististi pieleen tässä niitten kirjantekijöiden kanssa) mutta joku sanoi ettei se Jumala paha silloinkaan ole kun tuohon pysäyttää... ja ei todella sitten itse osaa edes korjata...
Oli
hyvä
päivä. :054:
"Ne joissa työsi aloit, taluta Taivaaseen!"
-
Olin oikeastansa onnellinen tänään Korson kirkossa ja seuroissa. Nipistelihän se kyllä kun oli niin paljon puhetta siitä lähimmäisyydestä (kun on mennyt siististi pieleen tässä niitten kirjantekijöiden kanssa) mutta joku sanoi ettei se Jumala paha silloinkaan ole kun tuohon pysäyttää... ja ei todella sitten itse osaa edes korjata...
Oli
hyvä
päivä. :054:
"Ne joissa työsi aloit, taluta Taivaaseen!"
[/quote
Niinpä oli hyvä päivä. Eleniuksen Jaakon muistoseurat olivat todella hyvät. Ne jotka eivät päässeet paikalle voivat olla vapaasti pahoillaan.
-
"Ne joissa työsi aloit, taluta Taivaaseen!"
Hyvät seurat.
On se muuten jännä, miten joskus saa pienesti paljon, vaikkei lupaavalta vaikuta. Tarkoitan päiväistä kirkkoreissuani. Siellä hommat vähän sekoili ja hieman touhua ihmettelin, mutta koskettava kultajyvä tuli sitten loppusoittona.
-
Voisimmeko ajatella, että kirkossa, Jumalanpalveluksessa olisi meillä myös annettavaa?
-
Voisimmeko ajatella, että kirkossa, Jumalanpalveluksessa olisi meillä myös annettavaa?
Minä sitten laulan jumiksessa kaksi Bachin aariaa Magnificantista kun opettajan mielestä osaan ne. Sellaistakin saattaa tapahtua että minä osaan ne... että ovat annettavaa, eikä tuskantuottajina.
Haluaisin tosissani joksikin säännölliseksi mutta minun tuurilla juuri silloin tulis kohtaus ja veisin kolehtirahat erehyksessä kotiin :003: tai sekoilisin viinimaljan kanssa... joisin kaiken itte... :003: :003: :003: jos siis pysyisin jaloillani... jos saarna olis huono iskisin kynttilänjalalla sitä pappia... :021: ja kun kysyttäis että täh, vastaisin että onks jotai tapahtunu... ´No joo... on vitsejä ja hyviä vitsejä...
Kyllä se on turvallista pitäytyä keikkaluontoisissa askareissa. Ajattelen, että läsnäolo on annettavani, ja esirukoukseni: ja rukoukseni vuorotervehdyksessä Niin myös sinun henkesi kanssa, on sitä myös. Seurakunta kantakoon niitä jotka sitä palvelevat, ajattelen...
-
Tuosta Leenan viinimaljajutusta. Miten on ortodoksisessa kirkossa, kun muistan lukeneeni jostain, että pappien on juotava seurakuntalaisilta yli jäänyt viini? Pitäneekö paikkansa? :icon_eek:
-
Tuosta Leenan viinimaljajutusta. Miten on ortodoksisessa kirkossa, kun muistan lukeneeni jostain, että pappien on juotava seurakuntalaisilta yli jäänyt viini? Pitäneekö paikkansa? :icon_eek:
Minä oon käsittäny nuorten ev.lut. pappiskokelaiden kertomana että ei lut. kirkossakaan saisi kaataa pyhää viiniä pois.
-
Tuosta Leenan viinimaljajutusta. Miten on ortodoksisessa kirkossa, kun muistan lukeneeni jostain, että pappien on juotava seurakuntalaisilta yli jäänyt viini? Pitäneekö paikkansa? :icon_eek:
Pitää kyllä. Siellä leipä on oikeata pientä vehnäleipää, eikä mitä hyvänsä ranskista vaan ihan tietyllä tavoin leivottua, joka palastellaan viinimaljaan, pappi ottaa pitkävartisella lusikalla sieltä palan, jossa on tilkkanen viiniäkin, ja sanoo Jumalan palvelija myyrä osallistuu Pyhälle Ehtoolliselle - tai Atanasiahan osaa tämän ja korjaa varmaan virheet. Se nautitaan jonossa siihen saapuen, käsivarret rinnalle ristittynä, sitten otetaan "jälkipöydästä" pienestä maljasta kulaus viiniä joka on lämpimällä vedellä laimennettu. Ja koetetaan häipyä seuraavan tieltä pois. Pappi juo lopun joka on kai aika soppaa leivänmuruineen jotka on sinne liuenneet. Se on katsottu konsekroituna liian pyhäksi poisheitettäväksi.
Kuinkahan katolinen kirkko toimii? Heillä maallikko ei nauti viiniä eikö se ole yhä niin? Olin samassa paikassa opiskelemassa musiikkia kuin Niall Chorell, ja Niallin edessä pappi kohotti viinimaljaa, ja lausui samat sanat hänelle, kuin meille jotka otimme viinin vastaan. Kurkkasin kerran kun tiesin ja olin utelias. Periaatteessa alttariyhteyttä ei ole, mutta yksittäistapauksissa etenkin katolisten kanssa sovitaan näin. Vanhurskauttamiskäsitys on yhteinen vuodesta 1999.
-
Minä oon käsittäny nuorten ev.lut. pappiskokelaiden kertomana että ei lut. kirkossakaan saisi kaataa pyhää viiniä pois.
Näinpä justiisa. Sen takia jos on ehtoollisavustajana niin pitää vähän pitää silmällä sitä että missä välissä väki meinaa ruveta loppumaan ettei kahta viimestä kävijää varten siunaa täyttä pikarillista... Jäljelle jäänyt siunattu viini juodaan kaikki. Jos sitä on vähän niin siinä kun ehtoollisenjakajat jakaa toisilleen ehtoollista, jos sitä on paljon niin sitten jumalanpalveluksen jälkeen sakastissa. Yks ainaki joissain seurakunnissa hyväksytty tapa on kipata ylijäänyt viini kirkon kivijalkaan. Mutta ei missään tapauksessa takasin pulloon siunaamattoman viinin joukkoon saati viemäriin :icon_biggrin:
Jäljelle jääneet siunatut leivät säästetään seuraavaa kertaa varten tai sit jos niitä jää vaan vähän (ehkä 5 ylimäarästä) niin sitten syödään siinä kun ehtoollisenjakajat jakaa toisilleen ehtoollista.
-
Miksei yli jäänyttä viiniäkin voisi omassa astiassaan säästää seuraavaa kertaa varten?
-
Miksei yli jäänyttä viiniäkin voisi omassa astiassaan säästää seuraavaa kertaa varten?
Katolisilla on kai tapana pitää siunattuja ehtoollisaineita esillä ja palvottavina. Sen kai luterilaiset haluavat torjua kuvainpalvontana.
-
Minäkin muistan joskus kuulleeni, että pappien pitäisi juoda loppu viini. Se kuulostaa aika kohtuuttomalta, kun ajattelee, että ehtoollisviinissä on alkoholia 18%, ainakin rippipappini väitti näin. Eihän alkoholia ole hyvä juoda liikaa ja vielä kun ajattelee, että papin täytyy hypätä auton rattiin, niin siinäpä onkin taiteilemista.
Itse muistan kotikirkostani, että siellä ylimääräinen viini heitettiin kirkon kivijalkaan ja minusta se on ihan ok.
-
Aika etova ajatus että papin/pappien pitää juoda loput viinit ja syödä loput leivät... -vaikka mikäs minä siihen olen mitään sanomaan.
-
Tästä linkistä selviää ortodoksisen ehtoollisen kulku. Vähän monimutkaisempaa kuin luterilaisilla.
http://www.ortodoksi.net/index.php/Ehtoollinen
-
Ei se varmaan kovin yleinen tapa ole, että pappi joisi lopun viinin. Ainakin se tuli täytenä yllätyksenä eräälle suomalaiselle papille, joka oli "vapaaehtoisena" Englannissa anglikaanikirkossa töissä. Siellä kun ei käytetty pikareja vaan yhteismaljaa.
Omien sanojensa mukaan eka kerralla hän pelkäsi, että kenen tekohampaat sieltä suuhun tulee. Seuraavalla kerralla hän osasi varautua ja arvioida tarkemmin, minkä verran viiniä kuluu.
Olen toiminut suntion sijaisena ja voin sanoa, ettei meillä toimita ohjeiden mukaan. :002:
Säilyttämisessä on sekin pointti, että jotkut laimentavat viiniä vedellä. Silloin se on huonosti säilyvää.
-
Olen toiminut suntion sijaisena ja voin sanoa, ettei meillä toimita ohjeiden mukaan. :002:
Kuin tehdään? En oikeasti tiedä.
Yhessä kristillisessä kansanopistossa ne jääneet viinit kyllä minusta nähden kaadettiin viemäriin. . Mutta siitä on hyvin kauan. Sama kysymys mietitytti silloin. muttei ikinä kun läsnä olisi joku keneltä kysyä.
Jäähän sitä pikarien pohjallekin, ja ne on pestävä. Tämähän on ollut alun perin katolisen kirkonn syy olla jakamatta viiniä maallikoille - pelättiin että pappi roiskauttaa vahingossa pisarankin alttarivaatteelle tai vastaanottajan leualle tai muu vahinko tapahtuu, malja kaatuu tai muuta.
Mutta, huomasin että kokonaisuutena, minä putosin nyt. Kaadetaanhan siunattu kastevesikin pois - konsekroitua sekin on - eikö ole - ei sitäkään juoteta vastasyntyneelle kastettavalle tai vieraille.
-
Käyn nykyään kirkossa ainakin parin viikon välein. Saan sieltä rauhaa, voimaa ja "perspektiiviä" tähän elämään. Oman seurakuntani kirkko on oikein hyvä kirkko, mutta kotini lähellä oleva "naapuriseurakunnan" kirkko on minulle se kaikkein mieluisin ja läheisin. Asun hyvin lähellä kahden seurakunnan välistä rajaa. Jossain vaiheessa mieti, että onko se nyt ihan oikein, että käyn mieluiten "naapuriseurakunnan" kirkossa. Mutta sitten ajattelin, että samaa Taivahan Taaton seurakuntaa me kaikki kristityt ollaan, ja jatkoin tyytyväisenä lähikirkossa käymistä. Olenkohan ihan hassu, kun tällaisia mietin? Heh!
-
Niin, mikä meissä mättää? Minulla on myös sama vaiva että pidän toista kirkkoa toista parempana.
Nyt kesämökki-aikana kun lähes joka viikonloppu ollaan siellä korvessa ja matkaa kaikkiin kirkkoihin on 30 km pidän parempana naapurikunnan Pälkäneen Luopioisten kirkkoa kuin omaa Padasjoen kirkkoa. Luopioisissa ei ole edes tuttuä väkeä penkeissä, ellei sattuisi mami siellä istuvan.
Padasjoella on tutut papit, monet tutut ihmiset seurakunnassa, ja silti haluan Luopioisiin. ???
Lahdessa on oma kotikirkko Mukkulassa yli muiden. Täällä painaa eniten yhteys kirkkokansan kesken. Toiminta omassa kirkossa tekee sen kodikkaaksi. Muissa käydään vieraisilla.
-
http://www.youtube.com/watch?v=SI3qaCpJ0Xs
Taisi olla, ainakin yhteen aikaan, veljeni saarnavirtenä.
-
Aika etova ajatus että papin/pappien pitää juoda loput viinit ja syödä loput leivät... -vaikka mikäs minä siihen olen mitään sanomaan.
Jos hoksaa kattoa että missä vaiheessa väki rupeaa vähenemään niin ei oikeastaan. Se viinimäärä mitä kerralla on helppo kantaa kalkissa ilman että kaataessa läikkyy yli tms. riittää ehkä suunnilleen 25 hengelle eikä pateenillekaan mieletöntä kasaa leipää mahdu kerralla. Eli suhteellisen helppo on miettiä että jaha, vielä ois kymmenisen ihmistä tulossa ja maljasta loppuu viini, kipataanpas tämän verran lisää.
Sit tietysti voi olla ikävä juttu jos just niille viimeselle viidelle ihmiselle siunaa täyden pikarin ja kukkurallisen lautasen....
-
En käynyt kirkossa, vaan avasin television ykköseltä. Olipa niin ärsyttävä esitys (pirullisia sovituksia viulun vingutuksineen), että laitoin äänen nollaan ja avasin radion ykköseltä. Ihmeen levottomasti oli kuvattukin jumalanpalvelus, kun koko ajan kamera kiersi ympäri kirkkosalia. Rasittava esitys kaikin puolin. Lieneekö loppu ollut sen parempi, se jäi minulle arvoitukseksi.
-
Vantaalla olikin "Luomakunnan sunnuntai", alkuun vähän petyin, sillä Vaterunser :026: on minulle se juttu.
Mutta se olikin hyvä. Saarna oli sellainen jota ei heti unohdakaan. Murhamiehestä, Mathilda Wredestä ja siitä miten murhamies lopulta kuunteli kuullessaan, miten Jumala oli katsonut kaikkea tekemäänsä "ja se oli hyvä". Itsessä asuva murhanainen samoin saa vähitellen rauhan. Jumala on hyvä. "Ken armoonsa turvasi kerran, on riemuiten muistava sen".
-
Nilsiän kirkossa, jossa saarnasi emerituspiispa Sihvonen ja hyvin saarnasikin. Paljon porukkaa - ehtoollisvirsiäkin taisi olla kolme. Saaressa seuroissa ja oikein hyviä seurapuheita, joskin huonosti nukuttu yö ja aikainen herätys painoivat. Meno- ja tulomatkalla oli "bussiseurat". Meitä oli täysi bussillinen ja nyt ilahduttavan paljon miehiäkin mukana.
Nyt ihan poikki, mutta on suurta armoa kulkea veisaavan kansan mukana kohti lopullista päämäärää.
SV 137
-
Myö käytiin kirkossa puolison kanssa ihan juhlan kunniaksi, kun oli 29 päivä.
Siellä oli rippikouluryhmä. Olivat varsinaista rippileiriä ennakoivalla viikonloppuleirillä. Heidät oli istutettu kirkon etuosaan ja osasivat olla siinä ihan nätisti.
Evankeliumiteksiti vuorisaarnasta sisälsi Isä meidän -rukouksen. Kun pappi luki sitä saarnatuolista, niin eikös rippilapset yhtyneet ruokoukseen. Eivät tienneet, että se yhteinen tulee sitten vasta ennen ehtoollista. :023:
-
Myö käytiin kirkossa puolison kanssa ihan juhlan kunniaksi, kun oli 29 päivä.
Siellä oli rippikouluryhmä. Olivat varsinaista rippileiriä ennakoivalla viikonloppuleirillä. Heidät oli istutettu kirkon etuosaan ja osasivat olla siinä ihan nätisti.
Evankeliumiteksiti vuorisaarnasta sisälsi Isä meidän -rukouksen. Kun pappi luki sitä saarnatuolista, niin eikös rippilapset yhtyneet ruokoukseen. Eivät tienneet, että se yhteinen tulee sitten vasta ennen ehtoollista. :023:
Rukoukseen yhtyminen ei ole onneksi koskaan väärin.
Mt
-
Yhtykäämme rukoukseen Petroskoin ev.lut. kirkon puolesta. Eilen TV:n ykkösuutisena oli ettei sielä vieläkään seurakunta kokoonnu, kun byrogratia on mitä se nyt siellä on.
Onko vasara vasaroinut siellä ?
TV-kirkossa käväistiin ennen kuin vieraat tulivat. Turun Taidekirkko oli miljöönä vaikuttava. Ekumeeninen meno oli ihan luterilaista siihen asti kun pystyimme katsomaan.
-
Tuli oltua ensin kirkossa eilen ja sen jälkeen vielä Luther-säätiöläisten messussa.
-
Kirkossa veisattu saarnaa edeltävä virsi oli pitkä; ja kun ehtoollinen oli jaettu, ehtoollisvirressä oli vielä kolme säkeistöä. Kanttori veti sen kuitenkin loppuun. Liturgin piti laittaa malja takaisin pöydälle ja odottaa kun me veisattiin.
Katupappilan hartaudessa ehdotin virttä 365, Käy isänmaata kohden ain, ja aloitin. Pastori kuiskasi ensimmäisen säkeistön jälkeen: "Lauletaan toinen ja viimeinen." Olin valmistautunut veisaamaan alusta loppuun kaikki kymmenen kuten meillä tapana on. Ymmärrän kyllä, että raskas ja vaikea niitä kaikkia on laulaa.
-
Täälläkin ollaan usein niin nuukia, ettei raattita kaikkia säkeistöjä laulaa. :icon_sad:
-
Viime herättäjäjuhlilta muistan kun jumalanpalveluksen aikana näin äidin serkun perhettä. Tytöt kyselivät että koska jumalanpalvelus loppuu ja isä vastasi että yksi virsi enää. Viimeinen virsi olikin Herra Jeesus kun täällä vain kanssamme on :D
-
Tänään helatorstain sanajumalanpalvelus. Ei ollut kovin paljon väkeä kirkossa. Eilen olin ehtoollisella seurakuntamme leirikeskuksessa, missä oli kaksipäiväinen kesäleiri.
-
Kolme minsaa myöhästyin junalta ja sain iilin mennäkin lähimpään eli Malmin kirkkoon. Ihmettelin itseäni sillä Tiksissä käyn tavallisesti, en koskaan siellä. Ja pihalla katsoin että apua ei, on konfirmaatio sitten, ja nuhtelin itseäni... on se kumma että siitä aina kiusaantuu... kun juuri lapset saavat tulla, ja lapsiahan ne on... ja se on juhlan aihe - ovat kuulleet ja saaneet opetusta ja sitä ehkä joskus tarvitaan, eli iloitahan pitäis.
Vaan ei ollutkaan. Siellä siunattiin tulevan kesän isoset. Ajattelin Neiti Kesäheinää, jolla on ensimmäinen isoskesä edessään, näin sen joka isosessa vaikkei ollut mailla halmeilla, ja niiskutin tietty koko messun ajan, ja muistin että nyt tarttee hän rukouksia täältäkin.
Tuli ajateltua tuokin, tuo konfirmaatioasia. Luulen että tuo, ettei ihmiset ei aina pysy niissä paikallaan, usein turisevat keskenäänkin, se yleinen levottomuus ja valokuvia räpsivät sukulaiset - vaikka kuin kiellettäisiin - siitä vähän sotkua tekee. On kuin se ei olisi seurakunnan juhla ja nuorten kutsu mukaan, vaan kuin itse tungettelisi toisten perhejuhlaan, vieraitten ihmisten. Ja kun itse olen arkikamppeissa, ja ympärillä on tietty niin tällättyä sakkia, kiusaa vähän.
-
Tyrvään Pyhä Olavi oli tänään matkakohteena, viime kesäkuussakin kävin kuvat katsomassa, vaan tänään oli opastus ja historia...
Sastamalalaisilla on kirkkoja, joka lähtöön, ettei pitäisi olla syytä kinata kuka saarnaa ja kenen kanssa. Taitaa niitä Hannulan herätyksen kylärukoushuoneita olla eniten nykyisen Sastamalan alueella....Kyläkirkkoja lounais-suomessa on melkoisesti, eivätkä kirkonkylissä kilpailemassa kenellä paras sanoma..... Autoistuminen näkyy jättäneen useimmat vähälle käytölle, vaan puhutteleehan risti talon seinässä ainakin minua ohikulkijana...Kylmillään jos pidetään ja talkoilla hoidetaan, eivät ole kohtuuttomana rasituksena seurakunnalle, rukoushuone-yhdistyksethän ovat jo aikapäiviä lahjoittaneet omaisuutensa seurakunnille. :icon_wink:
-
Olin luomakunnan sanajumalanpalveluksessa. Aika mukavan paljon oli kirkkokansaa.
-
Helluntain messussa olin ja oli hieno tilaisuus, väkeäkin oli lähes kuin joulukirkossa konsanaan! Lopuksi vielä kirkkokahvit perinteen mukaisesti.
-
Olin töissä ja nyt jälkeen jääneiden kirkossa eli nettikirkossa johon voi osallistua myös myöhäisheränneet. Tälläkertaa jälkeen on jääty Keski-Porin lähetysjuhlien kirkkopyhästä.
-
Oli unohtunut tuuletin pois päältä ja kuuma oli kuin saunassa... kävin tutulle suntiolle mainittemas, kun olin lukenut tekstit jo eilen. Kiitos Pirskan.
Istuin ovaensuussa matalal pöydäl manailemas, ja olo oli huonohko, kun siihen tupsahti kai intialaissyntyinen nuorehko nainen ja kyseli onko pappi nyt.
Lopulta hän oli niin ymmällä että tuli vieneeksi minut kirkkosaliin takas, kun oli selitettävä mitä on meneillään ja mitä maksaa kynttilä ja ettei se ole pakollinen ja miten kolehti toimii, lopulta hän pyysi minua neuvomaan koko jutun... huh kuin hermoilin miten selittää ehtoollinen, mutta siihen hän ei halunnutkaan joten pääsin siitä, että kaste olis paree ja ymmärtää mitä tapahtuu mutta siunattavaksi on tervetullut.... mutta päätä särki vähän kyllä.
Sen verran heikotti että horjahtelin kun nousin alttarilta.
Ihanaa kun helle vähän helpottaa.
Voi kun tulis rivakka ukkonen!
-
Ajateltu, lyhin ikinä kuulemani saarna.
Ja evankeliumitekstistä kuten toivoin.
Kirkosta kuuluu ikäviä uutisia, ketään ei sieltä saa häätää, päin vastoin, kutsua ihmisiä mukaan. Katsokaamme Kristusta, vain ja ainoastaan Kristusta, älkäämme omaa uskoamme ja viimeiseksi kaikesta toistemme uskoa. Mittailu kokonaan pois, sillä se, joka kuivat oksat karsii, ei ole ihminen, koskaan, vaan puun omistaja ja hoitaja. Hedelmät tulevat aikanaan, itse kunkin asiana on pysyä lähellä herraansa. Nouskaamme ja tunnustakaamme yhteinen pyhä uskomme Nikean uskontunnustuksen sanoin.
Siinä koko juttu.
Kyllä mietin sitäkin enemmän kun kävelin kotiin. Sata miljoonaa entä jos - kysymystä heräsi. Entä kirkkojärjestys...entä tilojen käyttö... entä lojaalius piispoille joiden on tehtävä vaikeat ratkaisunsa... entä vähemmistöt... entä naiset papinvirassa... entä kaikki käytännön asiat... entä se mitä rippikouluissa opetetaan... ja silti. Jos vain tekisimmekin noin.
Mitähän tapahtuisi jos kaikki kristityt vain rukoilisivat? Ei, en tarkoita meluisia kokouksia ja hallelujahuutoja, ne ovat toisten juttu, koska päätäni alkaisi särkeä ja minulle terveydestä huolehtiminen on Jumalan tahdon noudattamista kun ei se pysy... voi sen tehdä toisinkin.
-
Meillä oli "perhekirkko". Miniä saarnasi, minä luin tekstit ja vaimon kanssa kerättiin kolehti.
-
Konfirmaatiojumalanpalveluksessa.
-
Tänä vuonna on ensimmäinen kesä seurakunnassamme ettei ole yhtään konfirmaatiota pääjumalanpalveluksen yhteydessä. Aiemmin meillä oli kesiä, ettei muita ollutkaan. Konfirmaatiot ovat nykyisin lauantaisin ja sunnuntai iltapäivisin. Meillä on 25 rippileiriä eli konfirmaatioita riittää. Konfirmaatiot ovat niin sisäänlämpiäviä tilaisuuksia, että on parempi pitää ne erikseen. Naapuriseurakunnissa oli konfirmaatiot ja meillä oli runsaasti kirkkoväkeä.
-
Kaksi konfirmaatiota oli tänään ja serkun rippijuhlia lukuun ottamatta ne oli sit tälle vuodelle vimpat kun en muuten saa leirivapaita pidettyä.
-
Meillä oli konfirmaatiopyhä. Toinen on noin kuukauden päästä. Molemmat toteutetaan afrikkalaisena messuna ja väki on siitä pitänyt. On vähän vauhdikkaammat melodiat, pändi ja esilaulajat.
Väkeä oli siinä neljä ja puoli sataa. Hyvin mahduttiin, kun kirkko on aikanaan rakennettu tuhannelle hengelle. Siitä on sitten aikojen saatossa poistettu herrojen parvi ja muutama penkkirivi edestä.
Kun on paljon pohdittu, miten saada väkeä jumalanpalveluksiin, niin tänään oivalsin hyvän keinon. Otetaan 26 nuorta, kehotetaan heitä pyytämään perhe, kummit ja sukulaiset mukaan, niin avot. Kirkko on väkeä väärällään.
-
Tuolla saa hyvin sotkettua kirkkohallituksen tilastot, kun pääjumalanpalvelun on konfirmaatio. Me teimme toisin sillä uhalla, että menetämme tilastoissa, mutta voitamme todellisuudessa. Kun konfirmaatiot siirrettiin perheille ja sukulaisille sopivampaan aikaan, niin lisääntyi niissäkin väki ettei meinaa sisään mahtua.
-
Minusta on mukavaa käydä kirkossa, ihan tavallisessa messussa tai jos ei jaksa/viitsi lähteä, kuunnella se radiosta. Viime pyhänäkin (3.7.) oli hyvä saarna siellä...varmaan olisi ollut kotikirkossakin. Totta on mielestäni myös, ettei saarnassa tarvitse olla kuin yksi lause, joka kolahtaa...mieleeni tulee tällainen pätkä..."miten helppoa onkaan tehdä parannusta toisten synneistä"...
Näissä mietteissä Ouluun lähtöä odotellessa... :039:
-
Juhlamatkalla kiersimme yli 1300 km kotomaata ja kirkontorneja ja kirkkorakennuksia näkyi kymmeniä.
Vaikuttavina piirtyi Lumijoen mahtava torni jo kauas Limingan suuntaan.
Oli puukirkkoja ja punatiilikirkkoja. Vammalan kaksitorninen kirkko Vammaskosken sillan kupeessa on mahtava ja erilainen. Vaikuttavin oli kuitenkin Tyrvään Pyhän Olavin kirkko niin miljöönä kuin taidekirkkona. Meitä oli siellä kymmeniä yht´aikaa. Opas kertoi että aluksi tulijat turistit olivat Turusta ja Helsingistä mutta nyt jo ympäri maata.
Opas oli loistava tyyppi. Ja syntyään oululainen mikä kävi ilmi kun mainitsin millä matkalla ollaan.
Kuutti Lavosen työt jäivät uniinkin. Rauhala on siisti, mutta kallistun yhä Lavosen kannattajaksi. Se turkoosi väri ei ollutkaan niin paha kuin luulin.
Luulo ei ole näkemisen väärtti.
-
Juhlamatkalla kiersimme yli 1300 km kotomaata ja kirkontorneja ja kirkkorakennuksia näkyi kymmeniä.
Vaikuttavina piirtyi Lumijoen mahtava torni jo kauas Limingan suuntaan.
Oli puukirkkoja ja punatiilikirkkoja. Vammalan kaksitorninen kirkko Vammaskosken sillan kupeessa on mahtava ja erilainen. Vaikuttavin oli kuitenkin Tyrvään Pyhän Olavin kirkko niin miljöönä kuin taidekirkkona. Meitä oli siellä kymmeniä yht´aikaa. Opas kertoi että aluksi tulijat turistit olivat Turusta ja Helsingistä mutta nyt jo ympäri maata.
Opas oli loistava tyyppi. Ja syntyään oululainen mikä kävi ilmi kun mainitsin millä matkalla ollaan.
Kuutti Lavosen työt jäivät uniinkin. Rauhala on siisti, mutta kallistun yhä Lavosen kannattajaksi. Se turkoosi väri ei ollutkaan niin paha kuin luulin.
Luulo ei ole näkemisen väärtti.
Riitalle vinkiksi, että Rauhalan luonnokset ovat Riihigalleriassa Kuhmoisten Päijälässä eli 24km Kasiniemestä pohjoiseen. Saman vinkin voi antaa myös Mamille ja Penalle
-
Kiitos Seppo. Tuttu paikka parinkymmenen vuoden takaa. Hämeen mökkikunnat oli hyvin edustettuina Oulussa.
-
Tänä armahduksen pyhänä olin kotikirkossani, oli sanajumalanpalvelus ja sen jälkeen kirkkokahvit. Tuntui hyvältä päästä kahden viikon tauon jälkeen takaisin kirkkoon :)
-
Me olimme myös kotikirkossa messussa .Matti kätteli tulijat ja minä luin tekstit. 2. Sak.kirjasta ja 2.Room.kirjeestä. Olikin pitkät tekstit, mutta vain yhdessä kohdassa täytyi ottaa takaisin ja uusia.
Väkeä oli yllättävän paljon. Ainakin muutama kertoi tulleensa siksi Mukkulaan kun Ristinkirkossa oli konfirmaaiojumalanpalvelus.
Meitä oli ainakin neljä körttiakkaa paikalla ja yksi pappi joka kirjoittaa Kuukauslehteen.
Neljä kirkkoväärteistä oli messussa, yksi avusti ehtoollisella ja kolme kantoi kolehtia.
-
Kävisittekö lähi-alueen kirkossa, jos siellä ilmapiiri olisi mustamaalaava sisäpiiri?
Tekisi mieli alkaa käymään Tuomasmessussa (ja sen teejatkoilla ) Mikael Agricolan kirkossa
sunnuntaisin kesällä kl. 19 . Siellä on nuoria aikuisia ja vanhempiakin uskovaisia ympäri pääkaupunkiseutua.
www.tuomasmessu.fi
-
Kävisittekö lähi-alueen kirkossa, jos siellä ilmapiiri olisi mustamaalaava sisäpiiri?
Tekisi mieli alkaa käymään Tuomasmessussa (ja sen teejatkoilla ) Mikael Agricolan kirkossa
sunnuntaisin kesällä kl. 19 . Siellä on nuoria aikuisia ja vanhempiakin uskovaisia ympäri pääkaupunkiseutua.
www.tuomasmessu.fi
Miksi mennä moiseen kirkkoon. Meillä saa istua missä kirkossa vaan.
-
Meinasin kirjoittaa että tämä http://www.kallanmatkailu.fi/maakalla.php on viimeisin kirkko, jossa olen käynyt, mutta kävinhän minä juhlien aluksi Oulun tuomiokirkossa.
-
Miksi mennä moiseen kirkkoon. Meillä saa istua missä kirkossa vaan.
Onneksi täällä on kirkko jos toinenkin. Talvella on kätevää mennä tuohon lähelle, kesällä tekee mieli katsella muita aamuisia maisemia ja rauhallista kaupunkimenoa. Tai keskipäivällä pääsee Agricolan perinteiseen tunnelmaan.
-
Merkillistä, jos jää sunnuntaina kirkonmenot väliin, on lopun päivää tunne kuin olisi menettänyt jotakin korvaamatonta. Kai siksikin, että kirkoissa on todella valinnan varaa. Myöhästyin sunnuntaina tapapaikastani ja menin lähimpään, ja hoksasinpa siinä että niitähän on tosi hurjasti, ja lähin tosiaan on kivenheiton päässä. Se vaillejäämisen iteppäinen tunne ei ole mukava. :-\
-
Sainpa seurata Runolaulumessua ihan ohjelmavihkon avulla :icon_wink: Oli mainio - tykkäsin!
-
Sama mahdollisuus olisi ollut minullakin, mutta meidän oli lähteminen juuri siihen aikaan kahden koiran ja halkokuorman kanssa kotiin.
Ensi viikonloppuna olemme ensin Kortenjärven kirkossa siunaamassa sukulaismiestä haudan lepoon. Yövymme Seinäjoella ja olisi mahdollisuus mennä Lakeuden Ristiin messuun.
-
Kävin pitkästäaikaa (vuorotyön takia ei ehdi- ei edes ennen iltavuoroa) kirkossa ja oli hyvä reissu. Muistetaan kantaa rukouksessa pappeja ja kuulijoita Herran eteen.
-
Meillä oli apostolien päivän ehtoollismessu. Saarna oli vähän erilainen kun pastori ei mennyt saarnatuoliin, vaan puhui lattian tasolta ja saarnaan sisältyi keskusteluosuus, jossa samalla esiteltiin kirkkoväelle seurakunnan uutta nimikkolähetystyöntekijäpariskuntaa.
-
Ei ole kiirettä.
-
:-\ K'vin Paavalin kirkossa.
Oli sellanen päivän aihe, että eihän miespappi osannut oikein sanoa mitään.
Pikkasen naurhdin kun sanoi, että Luther, Paavali ja Paavo Ruotsalainen etsivät oikeaa tapaa lain ja evankeliumin puristuksessa elää.
Siis nauratti, että Lutterin jokunen varmaan kuulijoista tiesi ja ehkä Paavalinkin, mutta kuinkahan moni Paavon?
Muutenkin kaanaankieltä näin tavallisille pulliaisille useasti kirkossa kuulee.
-
Kuuntelimme ajaessamme autossa Pohjanmaalta etelään radion Jumalanpalvellusta, joka oli poikkeava kaavalataan ja sanomaltaan. Tämä oululainen naispappi oli perehtynyt vuoden 300 erakkoisiin ja maailman täydellisesti hylänneisiin. Käytkää ihmeessä yle areenasta kuuntelemassa se.
-
Kuuntelimme ajaessamme autossa Pohjanmaalta etelään radion Jumalanpalvellusta, joka oli poikkeava kaavalataan ja sanomaltaan. Tämä oululainen naispappi oli perehtynyt vuoden 300 erakkoisiin ja maailman täydellisesti hylänneisiin. Käytkää ihmeessä yle areenasta kuuntelemassa se.
Tästä ukosta lähinnä.
http://www.ortodoksi.net/tietopankki/henkilot/pyhat/eramaaisat_ja_kilvoittelijat/antonios_suuri.htm
-
Kuuntelimme ajaessamme autossa Pohjanmaalta etelään radion Jumalanpalvellusta, joka oli poikkeava kaavalataan ja sanomaltaan. Tämä oululainen naispappi oli perehtynyt vuoden 300 erakkoihin ja maailman täydellisesti hylänneisiin. Käytkää ihmeessä yle areenasta kuuntelemassa se.
Hämmästytti se, että Ignatius Loyola jesuiittain perustaja oli sisällytetty kirkkorukoukseen. En ole juurikaan hyvää kuullut Ignatiuksen porukoista eli jesuiitoista, vaan hän loi sotilaallisen hengellisen järjestön, joka tuhosi vääräuskoisia, taidetta ja kulttuuria.
-
Hämmästytti se, että Ignatius Loyola jesuiittain perustaja oli sisällytetty kirkkorukoukseen. En ole juurikaan hyvää kuullut Ignatiuksen porukoista eli jesuiitoista, vaan hän loi sotilaallisen hengellisen järjestön, joka tuhosi vääräuskoisia, taidetta ja kulttuuria.
Kannattaisi hakea lisää tietoa. Tuo taitaa olla enimmäkseen peräisin Topeliuksen Välskärin kertomuksista.
-
Kannattaisi hakea lisää tietoa. Tuo taitaa olla enimmäkseen peräisin Topeliuksen Välskärin kertomuksista.
Jos tilanne on näin vakava täytyy tarkistaa mielipiteensä.
-
Kannattaisi hakea lisää tietoa. Tuo taitaa olla enimmäkseen peräisin Topeliuksen Välskärin kertomuksista.
Jesuuiitat puolustivat esimerkiksi eteläamerikkalaisten alkuperäiskansojen kohtelua espanjalaisvalloittajia vastaan. Oman aikamme katolisista vapautusteologeista suuri osa on jesuiittoja.
-
Kuitenkin Ignatius Loyola oli haavoittunut sotilas, joka sairasvuoteella ryhtyi tutkimaan asioita ja jesuiittain päällikkönä käytti titteliä kenraali.
-
:-\ Tässä mietin, kun toissa sunnuntaina pappi , nuori nainen, vei kitaran saarnatuoliin ja halusi esittää kolme laulua saarnassaan. Meitsi kun kuunteli vain äänenmuodostuksen virheitä. Jollain tapaa kaikki vain vähän harmitti. Lähdin nopeaan ulos jottei tarttenut kätellä.
Täytyy lukea eilinen teksti uudelleen, jos vaikka muistaisi saarnasta jotakin. Se oli ihan eleettömästi vain puhetta, ja siitä pidin. :-\ Toivoisin aina oppivani yhden uuden asian, se riittäisi, seuraavalle viikolle, muun lisäksi. Onhan siellä hyvä olla, mutta lisäksi... Sitä usein ajattelee sitten, uutta asiaa. Ei tosin papin vika jos en opi... :-\
-
Olimme hautajaisissa Kortesjärvellä. Siunaus tapahtui kirkossa. Ei sielä siunauskappelia kai olekaan. Kirkko on viehättävä ristikirkko 1700-luvulta ja säästynyt tulipaloilta. Hautausmaa on n. 3 km Evijärven suuntaan hiekkakankaalla.
Jos kirkkorakennus kiinnostaa, tässä linkki:
http://www.kauhavanseurakunta.fi/tilat_ja_alueet/kortesjarven_kirkko/
-
Sain olla eilen vaari-lastenhoitajan statuksella kotimusiikkiviikon Jumalanpalveluksessa Seurakuntaopiston kappelissa. Yritin ymmärtää ja hyväksyä runsaan musiikkitarjonnan mahtumisen kaavaan. Ja onnistuihan se. Toimitus oli virkistävästi erilainen, leirin johdon ja leiriläisten kymmenien vuosien kokemuksella rakentama palvelus Herramme ylistykseksi ja kunniaksi ja osallistuneiden yhteyden lujittamiseksi ehtoollisessa.
Jumalanpalvelukseen luontevasti liittyvänä kävimme messun jälkeen Sibeliuksen haudalla. Kotimusiikkiviikon kamariorkesteri soitti Sibeliuksen Andante Festivon ja lauloimme Sibeliuksen Finlandian. Pienet lapset saivat näin tuntumaa suuren säveltäjämme aarteisiin.
Viikko oli aloitettu lounaalla, jonka ruokavirtenä oli laulettu Jean Sibeliuksen säveltämä virsi Soi kunniaksi, Luojan.
Kesän kasvuriemut ovat todellisia.
-
Hämmästytti se, että Ignatius Loyola jesuiittain perustaja oli sisällytetty kirkkorukoukseen. En ole juurikaan hyvää kuullut Ignatiuksen porukoista eli jesuiitoista, vaan hän loi sotilaallisen hengellisen järjestön, joka tuhosi vääräuskoisia, taidetta ja kulttuuria.
Jesuiikkojen kanssa samoilla jäljillä.
Pitteepi tutustua, joos ne tota samaa mieltä mun kanssa taiteesta ja kulttuurista. Vääräuskoisia taas me kaikki varmaan ollaan? Joku enempi ja joku vähempi. :-\
-
Oltiin eilen miehen kanssa peräti Seuratuvalla kesäseuroissa. Siellä Veli-Matti Hynninen yritti edes pikkuisen puhdistaa Ignatius Loyolan mainetta. :icon_biggrin:
-
Eilen olin kirkossa, oli sanajumalanpalvelus.
-
Ajattelin/mme tänään hurjastella ja käydä ensin kotikirkossa ja mennä sitten klo 14 Suomenlinnaan jumalanpalvelukseen ja seuroihin. Lupasivat vielä upean ilman Suomenlinnaan.
-
Tulin vähän aikaa sitten kotiin, olin kotikirkossa ehtoollismessussa. Oli kirkkovieraita eri puolilta Suomea kun täällä vietetään tänä viikonvaihteena katulähetyspäiviä.
-
Kirkonmenot kuuntelimme radiosta, mutta sitten osallistuimme herättäjäseuroihin. Oli hyvät seurat.
-
Kuuntelin radiosta osan, joku lauloi You Raise Me Up jne. Tuo jäi soimaan koko päiväksi päähäni.
Lähdin siitä sitten kirkkoon. Siellä oli listalla kovasti pitämäni 364: Tie taivaan kaita.. Mutta minun körtti sisimpäni, saati sitten ääneni, ei kyennyt yhtymään nuottien viitoittamaan sävelmään. Ei vaan.
-
Viime pyhään kuului kaksi messua ja seurat (Suomenlinnassa) ja eilen olitiin körttiköröttelyssä ja siellä seuroissa ja runsaasti veisattiin. Tänään oltiin kirkossa ja nuori nainen ihastui minuun. Olisin muuten ollut hyvin otettu, mutta tällä papintytöllä oli ikää vasta 0,5v.
-
Me kävimme kirkossa ja hyvät oli meiningit.
-
Kyllä mietin mitä saarnassa sanovat, odottamalla odotin koska tämä on ollut vaikea kohta ymmärtää pienestä pitäen.. Osuinpa ilokseni kuulemaan saarnan jossa opin paljon. Kiitos Malmin kirkkoherralle.
-
Olin eilen messussa ja yllätyin positiivisesti. Yleensä kotiseurakunnassani messut ovat liian koreita, liikaa avustajia ja muuta tilpehööriä. Eilen toteutuksessa oli mukana vain kaksi pappia ja kanttori. Yksinkertaisena ihmisenä tykkään rauhallisista ja yksinkertaisista jutuista. Silloin sielulle jää tilaa rauhoittua ja levätä.
-
Meillä messut ovat yksinkertaisia ja sellaisenaan parhaita. Liika koreus ja temppuilu pilaa rahoittumisen. Kirkkoneuvosto, sekä sen asettama toimikunta ovat ottaneet tämän kannan. Eilen meillä oli samoin kaksi pappia ja kanttori.
-
Yksinkertaisena ihmisenä tykkään rauhallisista ja yksinkertaisista jutuista. Silloin sielulle jää tilaa rauhoittua ja levätä.
Näin minustakin, kirkossa käydessä. Muuten elämään saa mahtua väriä, tavalla jos toisellakin.
-
Kuuntelimme mökillä radiojumalanpalveluksen. Tulihan se Lahdesta, Salpausselän kirkosta ja körtti-kirkkoherra Pentti Keisanen saarnasi kaidasta tiestä ja laveasta tiestä ja ahtaasta portista ja portinvartijoista joita on kaikenlaisia kaikenlaisilla porteilla.
Musiikki oli Lahden gospel-kuoron omaa juttua.
-
Eilen olin messussa kotikirkossamme. Kirkkoherra oli liturgina, tekstinlukijoina kaksi maallikkokristittyä ja saarnan piti niinikään maallikkokristitty, joka on käynyt läpi saarnatutkinnon ja saanut luvan saarnata kirkossa. Saarna olikin hyvä ja kiintoisa. Oli veteraaniväen kirkkopyhä, jonka viettämisen merkeissä kokoonnuimme kirkkokahveille, joiden ohjelmana oli vielä laulua ja puheita. Hyvä kokonaisuus kaikenkaikkiaan.
-
"Totuuden hengellä" aloitettiin. Sitä virttä kuuli tänäkin aamuna. Oli säveltäjä Heinisen sovitus, toosi harras, hidas ja laahaava, mitä laahausta Iiro Rantala arvosteli eilisessä ohjelmassaan Jaakko Heinimäen ollessa tekstinikkarina uudelle virrelle.
Eilinen jumis sykki lämmintä kotiseutuhenkeä. Jumalanlasten yhteenkuuluvuus oli käsinkosketeltava, ja samalla sai tuntea rakkauden sitovan erilaiset ihmiset yhdeksi, Pyhäksi ja yhteiseksi seurakunnaksi.
-
Olen nuorena nähnyt erilaisia "lohduttaja"-kuvioita seurakunnassa ja pikkasen
on semmoinen tuntuma, kuin taikinaan. Ei saa vaivata liian usein tai jos vaivaa, niin
voi joutua leipomisen kohteeksi. :017:
-
Viime pyhänä miekin kuuntelin Lahdesta messua. Pieni matkaradio oli omenapuun oksalla. Minä ja ukkokulta herukkapuskassa.
Iltapäivällä menimme naapuriseurakunnan kesäkodille. Siellä oli paikallisosaston miittinki, jossa kartoitettiin virsiseuroja ja yhdistyksen tulevia kirkkopyhiä.
Sitten juotiin kahvit ja mentiin kauniiseen Pyhäpaulan kappeliin virsiseuroihin.
Paikallinen kirkkoherra kertoi, että hän oli aamupäivän messussa havainnut tahatonta komiikkaa. Evankeliumiteksti päättyi jakeeseen: "Miten ahdas onkaan se portti ja kapea se tie, joka vie elämään, ja vain harvat löytävät sen!" Ja siihen seurakunta vastaa laulamalla: "Halleluuja, halleluuja, halleluuja..."
Tuosta ahtaasta portistahan on rippikouluissa käytetty muinoin sellaista konkreettista esimerkkiä. Siinä kerättiin kaikenlaisia hyviä töitä elämän matkalta mukaan. Sitten tultiin siihen ahtaalle portille. Siitä mahtui nipin napin läpi, mutta ne hyvistä töistä kertyneeti ansiot (ne oli konkretisoitu joillakin esineillä säkissä) eivät mahtuneet millään siitä portista läpi. Oli joko mentävä ilman ansioita tai jäi ulkopuolelle. :003:
-
Tänä viikonloppuna olemme kotona Mukkulassa ja menemme kotikirkkoon. Viime sunnuntaina mukkulalaiset viettivät messun kartanon tammien alla. Samassa paikassa missä ennen kirjailijat kokoontuivat. Siellä myös meidän esikoinen otti ensiaskeleensa ja vietti ensimmäiset häänsä.
Väkeä oli ollut n. 70 henkeä paikalla pitkillä seurapenkeillä istuskellen. Ensi kerran tällainen messu minun muistaakseni, enkä ollut paikalla.
-
Kahtena viikonloppuna käynyt peräkkäin lähiaikoina ja samalla ehtoollisella.
-
Lähden tästä laittautumaan kirkkoon. Noudatan vanhaa perinnettä, kirkkoon parempaa päälle, tukka mahdollisimman hyvin.
Moni lähtee nykyään "tule sellaisena kuin olet" vaatetuksessa. Vaikka vaateella ei ole väliä uskonasiassa niin kunnioituksesta kaunista Herran huonetta kohtaan puen muuta kuin verkkarit ja T-paidan. Heti kotiin päästyäni vaihdan taas niihin. Lepopäivän vietto mukavissa vetimissä on
itsestään selvää.
-
Minulla on pikkuisen tuota jälkimmäistä vikaa, mutta lienee tärkeintä, että menen.
-
Kävin kirkossa ja siellä evankeliumiteksti päättyi sanoihin "Heittäkää tuo kelvoton palvelija ulos pimeyteen. Siellä itketään ja kiristellään hampaita" ja tälle seurakunta lauloi kolmesti Halleluja. Tuo halleluja ei aina istu sillä viime pyhänä oli yhtä hullu tilanne "Miten ahdas onkaan se portti ja kapea se tie, joka vie elämään, ja vain harvat löytävät sen" Halleluja kolmesti.
Vosiko asian hoitaa toisin? Emme kai iloitse siitä, että joillekin käy huonosti?
-
Aina voi rukoilla.
Ajattelisin. :)
-
Tänäkin pyhänä olin kirkossa, oli sanajumalanpalvelus. Kieltämättä vähän ankarasti loppui pyhän evankeliumiteksti. Itse jäin miettimään miten oma uskoni näkyy ja toimii arjessa, vai onko uskoni vain sunnuntaiuskoa ja arkena en käytä saamiani talentteja.
-
Vosiko asian hoitaa toisin? Emme kai iloitse siitä, että joillekin käy huonosti?
Voi:
L: "Tämä on pyhä evankeliumi."
S: "Ylistys sinulle, Kristus."
-
Eilen olin sanajumalanpalveluksessa. Huomasin, että en ollut tiennyt mitä "etsikko" tarkoittaa.
-
Mitenkäs se etsikko-käsite selitettiin?
-
Kävin TV:n kolmen vartin kirkossa. Kappelistudio oli ahdettu täyteen kynttelikköjä ja valaistu siniseksi. Taustalla vaihtuvat diat olivat enimmäkseen kliseitä. Seurakunnan puuttuminen teki jumalanpalveluksesta yhdessäolon sijaan esiintymisen. Papitkaan eivät ihan saaneet kosketusta minuun.
Kvartetti lauloi hyvin ja solisti kauniisti. Huilistin virsivartiaatiot olivat hienoja.
-
Meidän pappi selitti etsikko-käsitettä perusteellisesti.
Minulle se on aina ollut aika, jolloin vaarinottaminen on erityisen ajankohtaista.
-
Kävin TV:n kolmen vartin kirkossa. Kappelistudio oli ahdettu täyteen kynttelikköjä ja valaistu siniseksi. Taustalla vaihtuvat diat olivat enimmäkseen kliseitä. Seurakunnan puuttuminen teki jumalanpalveluksesta yhdessäolon sijaan esiintymisen. Papitkaan eivät ihan saaneet kosketusta minuun.
Kvartetti lauloi hyvin ja solisti kauniisti. Huilistin virsivartiaatiot olivat hienoja.
Katsoin mökillä saman ja samoissa tunnelmissa.
-
Mitenkäs se etsikko-käsite selitettiin?
Että se on vierailua, luokse tulemista. Jumala tulee ihmisen luo.
-
Miekin olin siellä kolmen vartin kirkossa. Tunsin itseni kyllä hyvin ulkopuoliseksi. En osannut oikein edes rukouksiin osallistua.
Eniten minua harmitti se, ettei se ollut päivän aiheesta eikä teksteistä koottu. Kun se kuitenkin on tallennettu juuri tätä pyhää varten, niin miksei ollut oikean pyhän tekstit. :017:
-
Kun minä katsoin ja kuuntelin viimeeksi Kolmen vartin kirkon TV:stä huomasin YLEN loppu-kuvan alla vuosiluvun 2007. Ilmeisesti näyttävät uusintoja.
Ei tule sama läsnäolon tuntu kuin olemalla omassa kirkossa. Kaikki on niin lavastetun tuntuista juuri siksikin kun ei ole seurakuntaa paikalla. Vaikka ei se yleisökään oikein istuisi näihin otoksiin. Odottaisi vain aplodeja hyvien musiikki-esitysten jälkeen.
Käy korvikkeesta korvessa.
-
Kaipaan 'Suolaa' eli ruotsinkielistä ohjelmaa 'Salt'.
-
Kun minä katsoin ja kuuntelin viimeeksi Kolmen vartin kirkon TV:stä huomasin YLEN loppu-kuvan alla vuosiluvun 2007. Ilmeisesti näyttävät uusintoja.
Ei tule sama läsnäolon tuntu kuin olemalla omassa kirkossa. Kaikki on niin lavastetun tuntuista juuri siksikin kun ei ole seurakuntaa paikalla. Vaikka ei se yleisökään oikein istuisi näihin otoksiin. Odottaisi vain aplodeja hyvien musiikki-esitysten jälkeen.
Käy korvikkeesta korvessa.
Pistäkää palautetta a) Ylelle (televisiopomo, en tunne organisaatiota)
b) kirkon sille taholle, joka näistä vastaa, yhteystiedot alempana.
Tämän kesän Kolmen vartin kirkot ovat kaikki uusintoja. Yksi on vuodelta 2006, kaksi vuodelta 2007 ja kolme vuodelta 2010. En tiedä, paljonko niitä on kaikkiaan lähetetty, mutta jos niitä on ollut useammin, haluaisin nähdä ne perusteet, joilla juuri nämä esitykset on valittu tämän kesän ohjelmistoon ("Siinä kanttori vetäisee upeen soolon" / "Esirukouksissa oli ihan miäletön draivi" / "Se pappi oli tässä ihan liikkis, pannaan tää, tytöt tykkää" / "Siis täähän on ihan legendaarinen")
Uusintatietojen lähde: Kolmen vartin kirkon verkkosivut (http://evl.fi/kolmenvartinkirkko)
Tietoa televisioitavan jumalanpalveluksen tuotantoprosessista (http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp3?open&cid=Content44728F)
Kirkon tv-toimituksen toimituspäällikkö on Juha Rajamäki.
(Henkilökunnan sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@evl.fi)
Kirkon tiedotuskeskuksen tv-toimituksen verkkosivu (http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp?Open&cid=Content41E043)
Seuraava jumalanpalvelusesitys on sunnuntaina 11.9.2011 KLO 10.00 YLE TV1:
Meidän messu Lahden Ristinkirkosta. Tallennettu toukokuussa 2011.
Mt
-
Kiitos mt, laitoin jo palautetta menemään. Itse olen niin kömpelö ja laiska etsimään valitusosoitteita, mutta kun saan noin tarjottimella osoitteet, niin sitten kyllä mielelläni laitan omalla nimellä mielipiteitäni. :003:
-
Mie kuuntelen kirkon meiningit ratiosta :) Pystyy keskittymään paremmin kuin telkkarista tuleviin.
Täytyy pistää palautetta tuon mt:n linkin kautta ratiokirkkojen liiasta ruuhkasuomi painotteisuudesta. On taas olleet monta peräkkäin Etelä-Suomesta.
-
Olen vissiin kerran "erehtynyt" katsomaan Kolmen vartin kirkkoa...sen jälkeen siirryin takaisin ration äärelle, mikäli en syystä tai toisesta kirkon penkkiin ole raahautunut...
-
Olen vissiin kerran "erehtynyt" katsomaan Kolmen vartin kirkkoa...sen jälkeen siirryin takaisin ration äärelle, mikäli en syystä tai toisesta kirkon penkkiin ole raahautunut...
Samma här. Minulla tulee jo mieleen siitä kolmesta vartista, että nipistetään nyt pois yksi vartti, ettei vain liikaa tuhraudu aikaa sunnuntaipäivästä jumalanpalvelukseen.
-
Olen vissiin kerran "erehtynyt" katsomaan Kolmen vartin kirkkoa...sen jälkeen siirryin takaisin ration äärelle, mikäli en syystä tai toisesta kirkon penkkiin ole raahautunut...
Samat on ajatukset, kerran jaksoin katsoa ja se riitti. En ainakaan ole uudelleen yrittänyt innostua. Muutenkin tulee kovin vähän katsottua tv:tä.
Sitten on kirkossa käymisessä semmoinenkin asia, kuin että mitä virsiä veisataan. Kun en pidä kaikista. Vieraita sävelmiä ja pliisuja juttuja. Taidan pitää jykevästä tekstistä. Viime pyhänä sykähdyin seuraavista: Herra Jeesus kun täällä vain kanssamme on, ja Nyt ylös, sieluni. Tuttuja ja vaikuttavia, minulle.
-
Mie laitoin palautetta sinne Kolmen vartin kirkon sivustolle. Sain vastauksen, että siitä on paljon pidetty ja saatu paljon positiivista palautetta. Vastasin siihen sähköpostiin vielä: Hyvä että toisille kelpaa. Itse turvaudun täst esdes radioon, jos en kirkkoon mene.
-
Täytynee miunkii kirkoittaa sinne, että en ol paljon tykänt. Musiikki on ollut OK.
-
Kävimme kirkossa, mutta kovin vähän oli väkeä. Kaikki oli silti valmistettu hyvin meitäkin vähäisiä varten.
-
Meillä oli aika mukavasti väkeä. Paljon uusia kävijöitä mm. kaksi kurdipariskuntaa.
Kättely on levinnyt väärtien kättelystä. Vakikävijät ovat rohkaistuneet juttelemaan ja kättelemään vaikka nimiä ei tiedetäkään. Hymyjäkin vaihdetaan.
Oikeiin mukavaa, jotain tämmöistä olen jo kauan kaivannut.
Sanon samaa kuin Leena. Kannattaa lukeaa päivän tekstit ennen kirkkoon menoa, sitten saarna aukeaa helpommin.
-
Paljon uusia kävijöitä mm. kaksi kurdipariskuntaa.
Ettei kurkipariskuntaa? :icon_wink:
-
Sisäremontin kokeneessa "kotikirkossani" Kirkko oli täysi ja uudistukset näyttivät toimivan.... :icon_lol: :icon_lol:
-
Kävin ehtoollismessussa ja saarnan lopussa tiedotuksien yhteydessä pastori mainosti vielä erikseen uutta työmuotoa, jota alan kaverini kanssa vetämään huomisesta alkaen viikottain. Lopuksi vielä kirkkokahvit. Väkeä oli aika paljon kuitenkin tällaiseksi suht' tavalliseksi pyhäksi. Kirkkoon menomatka oli vähän sottaista kun keskustassa oli ollut eilenillalla kekrijuhlat (= kaljoittelua, sotkemista ja kapakan ikkunoiden rikkomista).
-
Ensi sunnuntaina on klo 16 Lahden Launeen kirkossa Vauvakirkko. Toimittaa pastori Riitta Särkiö.
Lotta ja Martta ovat sinne menossa ja meidät kutsuttiin mukaan. Ilolla mennäänkin! Tiedän että vain vaarin (isovaarin) syli pitää Lottaa penkissä.
En ole koskaan ollut tällaisessa kirkossa. Nyt näen sen ja toivon että se on alku ja siunaus monille perheille.
-
Tänään käyn messussa oliko se Vuosaaren vai minkä kirkossa, tekevät siitä tv-jumalanpalveluksen, Samulilta tuli maininta, on hölmöä jos näyttää kirkko tyhjältä joten tulkaa toisetkin. Jotain kello 17, pitää tarkistaa. Samuli Korkalainen siis saarnaa ja pidän kyllä hänen kuuntelemisestaan aivan aina. Lystikkäästi kävi, Herättäjäjuhlakämppikseni jota en ennestään tuntenut kuin siellä tutustuin, lukee tekstit.
-
Se on Vartiokylän kirkko Kiviportintie 5 ja kello 17
-
Tänään käyn messussa oliko se Vuosaaren vai minkä kirkossa, tekevät siitä tv-jumalanpalveluksen, Samulilta tuli maininta, on hölmöä jos näyttää kirkko tyhjältä joten tulkaa toisetkin. Jotain kello 17, pitää tarkistaa. Samuli Korkalainen siis saarnaa ja pidän kyllä hänen kuuntelemisestaan aivan aina. Lystikkäästi kävi, Herättäjäjuhlakämppikseni jota en ennestään tuntenut kuin siellä tutustuin, lukee tekstit.
Seurakalenterissa:
•Pe 16.9. klo 17 Kirkkopyhä Vartiokylän kirkossa, Kiviportintie 5. Saarnaa Samuli Korkalainen, mukana Herännäisnuorten kuoro. Messu nauhoitetaan ja Yle TV1 näyttää sen su 25.9.
Ajoissa kannattaa olla paikalla, runsaslukuisena joukkona. En pääse paikalle, katson viikon kuluttua tv:stä.
-
Olipa mahtava jumalanpalvelus ja uskomaton veisuu. Katsokaa se sunnuntaina 25.9 tv1.selta klo 10 tai sen jälkeen ylen areenalta www.yle.fi/areena
-
Olipa mahtava jumalanpalvelus ja uskomaton veisuu. Katsokaa se sunnuntaina 25.9 tv1.selta klo 10 tai sen jälkeen ylen areenalta www.yle.fi/areena
Se oli. Se todella muuten oli! Oli hirveää olla paikalla 17.00. ja ovet juuri suljettuina, ja takana maailman kaoottisin taksikyyti. Harmittaa yhä, sillä sen viiskymppisen olisin ennemmin antanu kolehtiin... Täytyy aatella että niin menee kuin menee... Sanoin sille että ota tuo, ja mene kotiin, sie et ole nyt ajokunnossa. Myöhemmin aatellessani sitä hurjaa menomatkaa, mietin, olisko pitäny sanoa vielä painavammin, sillä Hesan liikenne ei ole ihan riskitöntä.
Ja oli kuin se kyytikin olis ollut saarna minulle, oli niin. Mie taas käyn vakavia keskusteluja Dosentin :026: kanssa siis, hän ei pompi, vaan istuu pöydänreunalla,(on kyllä muuten ihan näköinen), ja jäimme siihen, että vain uskova seuraa ja vain seuraaja uskoo. Surkea seuraaja. Samalla vaivalla olisin selvinny ittekseni juputtamatta, ja kyl mie yritin olla ystävällinen... mutta mie en kyenny olemaan kuin totinen, ja se mies oli ihan parka. Minusta ei ole mihinkään :022: . No, ohan sekin lähtökohta :) On vaan tekemättä vielä mun parannukseni, sitä mietin, kun Samuli puhui miehestä Betesdan lammikolla, ei tässä sen kummemmasta ole kysymys.
-
On aika lähteä kirkkoon. Ensipyhän kirkossa Leena, minä ja monta muuta kävivätkin jo perjantaina. Sen voi katsoa silloin tv.stä tai sen jälkeen YLE areenalta. Laitetaan tänne linkki sitten kun sellainen on olemassa.
-
Jatketaan osassa 6