Helsingin pommituksissa kotoinen sodanjohtomme onnistui ilmiömäisen hyvin. Vastustajan radioliikenne oli viestitiedustelumme puolelta murrettu, joten aina ennakkoon tiedettiin milloin miltäkin kentältä pommituslaivueet lähtivät. Joten jäi aikaa omille vastatoimille. Helsingin idänpuoleisilla ulkosaarilla poltettiin suuria kokkoja, millä yritettiin aikaansaada lentäjille tunne, että suur-Helsingin alue jo alkoi. Suuret pommimäärät menivät sivuun. Toki suurta vahinkoa pommitukset aiheuttivat ja ihmisuhreja. Helsinki on alueena iso, joten uhrit 145 henkä, on suhteellisesti pientä siihen, että Elisenvaaran rataristeysalueella menehtyi miltei sama määrä yhden pommituksen aikana. Saksalaiset tutkat ja valonheitinjaokset meikäläisten henkilöiden käyttäminä olivat tietenkin tärkeimmät torjunnassa ja korkealle ampuvat tykit, sen ajan hyvää teknologiaa. Eihän ohjuksia ollut.
Sitten musiikkini: olen you tubessa surffatessani oppinut tietyn metelmän, siihen you tube aukkoon kirjoitan esim dallape valssit, starie polskie tango, stare hebrew tango, niin pääsen "tunnelma-alueelle" sisään ja sieltä sitten plarailen.
