Kiurveen ja muihe körttipitäjien nimet

[Mauno]

Terve!

Kiuruveden herättäjäjuhlille mennessä Tuula-pappi kysyi minulta, kuinka leivonen liittyy järveen. Kiuruhan on peltojen lintu. Miten Kiuruveden nimeksi on laitettu Kiuruvesi? Mistä se nimi tullee?

Kun en osannu vastata, annoin koko linja-autoporukan tehtäväksi selvittää asia juhlien aikana joltakin alkuasukkaalta. Martti ja Terttu olivat tahoillaan selvitystyön tehneet ja kertoivat paluumatkalla muillekin, mistä Kiuruveden nimi on saanut alkunsa / tullut.

A) Kerron foorumilla myöhemmin, mitä Martti ja Tuula olivat saaneet Kiuruvedestä selville. Mutta sitä ennen foorumilaiset saavat arvailla ja laitella ehdotuksiaan tähän.

B) Samoin minua kiinnostaisi, mistä muiden körttipitäjien nimi on tullut / saanut alkunsa / juontunut. Mukava olisi tietää pitäjien nimien taustat - laittakaa siis tähän niitä selvityksiä. Körttipitäjäksi kelpuutan ne kunnat, joissa asuu yksikään herännäisyyden liepeillä elävä / lähinnä herännyt tai jos joku heränneeksi epäilty on mennyt pitäjän läpi joskus.

[Pirska]

Kiuruvedellä on paljon järviä ja kun kiuru lähtee lentämään pellolta niin se on kohta järven yläpuolella. 

[Johannes]

Lapinlahti on saanut nimensä aluetta muinoin asuttaneista lappalaisista, jotka ovat joutuneet uudisraivaajien tieltä muuttamaan pohjoisemmaksi nykyiseen Lappiin. Suomessa on samasta syystä paljon muitakin Lappi-alkuisia paikannimiä.

[Mauno]

Ei mennyt Pirskan pohdiskelu kohdalleen, vaikka niin ne leivoset varmaan leikkiä lyövät järvenkin yllä. Uuestaan saa yrittää!

Johanneksen tieto Lapinlahdesta on hyvä ja onko se myös fakta? Minä en nimittäin tiedä oikeita vastauksia. Täällä etelämpänä on Lapinjärvi (ja Lapinjärveltäkin oli Kari meidän herättäjuhlien paluukyydissä).

[Pena]

Kuulin, että Kiuruveden kiuru ei tarkoittaisikaan leivosta, vaan jotain vesiötökkää. Miten lie?

[Riitta-mummi]

Nimi Lahti esiintyy ensimmäisen kerran vuonna 1445.
Calcu Lachtis niminen mies oli syytettynä käräjillä.
Lahti oli pitkään Hollolan suurpitäjän Lahti-niminen kylä.

Vesitöjen nimet ovat kirvoittaneet monet paikannimet ja sukunimet. Esim. Virtaset, Lahtiset, Järviset, Niemiset, Saariset, Salmiset, Lampiset, Koskiset. ym.

On Lapua tullut siitä kun joku on ollut hukkumassa jokeen. " L... Apua!"   

[santtu-62]

Kuulin, että Kiuruveden kiuru ei tarkoittaisikaan leivosta, vaan jotain vesiötökkää.

...vedessä elävää itikan alkiota. ...

[vaivattu sielu]

Ylivieska, Nivala
Kalajokivarren nimistä Vieska tulee lapin sanasta vieske, 'peurojen tai porojen talvilaidun'. Nivalan nimi tulee taas seudun vanhimman asukkaan sukunimestä Niva (Lauri Niva), joka perustunee mieluummin sanaan niva, nimeä savolaisessa, henkilöä luonnehtivasta merkityksessä 'kova, sitkeä' kuin pohjoisessa merkityksessä 'pieni koski'.
Lähde: Jouko Vahtola, professori.

"kova ja sitkeä pinkokörde"

[hippiäinen]

Näin savolaisena en voi olla kommentoimatta otsikkoa. Kiuruvesi taipuu Kiuruveij(n), u ei jää kiurusta pois ainakaan minun murteessa ja veden genetiivimuoto on vähintäänkin omituinen veij(n). Siinä ääntyy sekä i, j että n.
Savon murre on erityisen vaikeaa kirjoittaa koska moni 'äänne' vaan mutkautetaan suusta. Joka kirjainta ei lausuta kokonaan.

Leppävirran (Herättäjäjuhlat 1999) nimi tulee joittenkin tietojen mukaan verivirrasta. Leppä tarkoittaa verta. Leppävirralla on käyty verinen Kalmalahden taistelu v. 1808. Voipi nimellä olla muitakin taustoja mutta tuo jäänyt vaikuttavimpana jo lapsuudesta mieleen.

[Mauno]

Pena ja Benkku ne johdattivat foorumin lukijat samoihin lopputuloksiin kuin Kiuruvedellä oli sikäläisten toimesta kerrottu. Kiuru tarkoittaa tässä yhteydessä hyttysen toukkaa, joka elää jossakin kehityksen vaiheessa vesilätäkössä. Sitä kokonaisuutta sanotaan kiuruvedeksi.

Mutta mukava on muistella myös herättäjäjuhlien aikaista Kiurujärveä, kirkkopuistoa sen vierellä, auringon lempeää paahdetta, vilvoittavaa varjoa koivujen alla ja lempeää, virkistävää tuulta siinä varjossa. "Valaise varjoy tiemme"-pyyntö oli ylhäällä kuultu; edellisten Kiuruveden sadejahlien ja sadepilvien tummuus oli kaukana ja sää täydellinen vastakohta silloiselle. Parasta antoi Taivaan Isä meille kiuruille, hyttysen alkuelukoille.

Vaatimattomana piti kirkkoherra Kiuruveden kirkkosalmea puheessaan; niin kapea, ettei siinä kala mahda kääntymään - taitaa olla kalamiehiä tämä Pentikäinen!

Hippiäiselle sen verran, että minun on vaikea pysyä savinkielen ja sen kirjoitusasun oikeissa puitteissa - käy helposti kuin Kauppiselle!

Kivasti on jo tullut pohdintaa pitäjien nimistä, laittakaa lissää!


Mauno

[Leena]

Ylivieska, Nivala
Kalajokivarren nimistä Vieska tulee lapin sanasta vieske, 'peurojen tai porojen talvilaidun'. Nivalan nimi tulee taas seudun vanhimman asukkaan sukunimestä Niva (Lauri Niva), joka perustunee mieluummin sanaan niva, nimeä savolaisessa, henkilöä luonnehtivasta merkityksessä 'kova, sitkeä' kuin pohjoisessa merkityksessä 'pieni koski'.
Lähde: Jouko Vahtola, professori.

"kova ja sitkeä pinkokörde"

Yhtä vielä, Vaivattu Sielu: Onko niinkin etelässä siis ollut poronhoitoa? Kyl kerran jotakin hyvin eteläistä kesäerottelua pääsin seuraamaan, mutta oli se vähän pohjoisempana, silti olin ihmeissäni -- oli Suomen eteläisin paliskunta.. Tosinhan siis omana elinaikanani, ja saamelaisia on hätistetty ylemmäs ja ylemmäs Lappiin kautta historiansa.

[seppos]

Yhtä vielä, Vaivattu Sielu: Onko niinkin etelässä siis ollut poronhoitoa? Kyl kerran jotakin hyvin eteläistä kesäerottelua pääsin seuraamaan, mutta oli se vähän pohjoisempana, silti olin ihmeissäni -- oli Suomen eteläisin paliskunta.. Tosinhan siis omana elinaikanani, ja saamelaisia on hätistetty ylemmäs ja ylemmäs Lappiin kautta historiansa.

Poronhoitoa tai peuran (poron villi muoto) metsästystä on ollut koko Suomen alueella ja fennit on alunperin tarkoittaneet saamelaisia. Erittäin moni paikannimi juontaa alkunsa heihin.

[seppos]

Näin savolaisena en voi olla kommentoimatta otsikkoa. Kiuruvesi taipuu Kiuruveij(n), u ei jää kiurusta pois ainakaan minun murteessa ja veden genetiivimuoto on vähintäänkin omituinen veij(n). Siinä ääntyy sekä i, j että n.
Savon murre on erityisen vaikeaa kirjoittaa koska moni 'äänne' vaan mutkautetaan suusta. Joka kirjainta ei lausuta kokonaan.

Leppävirran (Herättäjäjuhlat 1999) nimi tulee joittenkin tietojen mukaan verivirrasta. Leppä tarkoittaa verta. Leppävirralla on käyty verinen Kalmalahden taistelu v. 1808. Voipi nimellä olla muitakin taustoja mutta tuo jäänyt vaikuttavimpana jo lapsuudesta mieleen.

Leppävirta on perustettu saman nimisenä 1600 luvun alkupuolella. Ensimmäinen kirkkoherra astui virkaan 1639. Leppä tarkoittaa mm. verta, mutta Kalmanlahden taistelu on liian tuore ollakseen nimenantaja.

[vaivattu sielu]

Otteita aikaisemmasta kirjoituksestani foorumilla, koskien körttipitäjä Nivalaa:

Pidisjärveksi sitä kutsuttiin sitä ennen pitkään alueella sijäinneen järven nimen mukaan.  Nivalan historia kertoo mm: ...ankarat katoajat 1830- ja 1860-luvuilla vaikeuttivat suuresti maanviljelyksen harjoittamista. Monet lähteet antavat viitteitä rappiollisesta elämästä. Vaimot keittivät viinaa ja miehet joivat ja tappelivat. Isännät renkeineen muodostivat partiojoukkoja, jotka terrorisoivat ympäristöä. Nivalan metsärosvot, "puukkojokelaiset",...tunnettiin koko läänissä.

Siveellisen rappion vastapainona virisi kuitenkin ennenkuulumattoman voimakas hengellinen elämä. Pidisjärvestä tuli eräs maamme herännäisyyden keskuspaikkoja. Herätyksen sanotaan saaneensa alkunsa jo vuoden 1820 vaiheilla, jolloin kappalaisen apulaisena toiminut Matias Woldstedt keräsi ympärileen kymmenkunta henkilöä käsittäneen heränneiden piirin. Varsinaiseksi joukkoliikkeeksi se muodostui kuitenkin vasta silloin, kun Niilo Kustaa Malmberg siirtyi Pidisjärvelle paheellisesta elämästä syytetyn papin, Alanin, apulaiseksi. Siellähän tapahtui myös Pohjanmaan ja Savon herännäisyyden yhtyminen helluntaina 1834, kun Malmberg ja Paavo Ruotsalainen kohtasivat toisensa.

[vasara]

 Sääksmäkeä voi etsiä Rapolan harjusta, vaan paavi asetti sieltä talonpojat kirkonkiroukseen jo 670 vuotta sitten, kirkollisveron maksamattomuuden vuoksi....