Pääsiäistapoja

[Riitta-mummi]

Muistelin vanhoja pääsiäistapoja niin pitkälle kun niitä muistan.
Karjalaislapset kävivät Palmusunnuntaina parhaimpiinsa pukeutuneina virpomassa pajunoksilla (ei koristelluilla) sukulainia, naapureita ja tutumpia
tätejä. Palkat haettiin Pääsiäis-sunnuntaina. Värjättyja kananmunia, pahvimunia joissa sisällä irtokaramellejä ja ikimuistoinen pullataikinasta punottu ja paistettu pieni kori.

Virolahdella lapsille laitettiin navetan ylisille orsista roikkumaan narukeinu
jossa oli istimena lankku pitkittäin. Siihen mahtui monta serkusta kerrallaan.
Hypättiin ruutua ja juotiin limonaadia ja syötiin tädin leipomuksia. Karamellein koristeltu täytekakku oli namia!
Jos oli aikainen pääsiäinen ja hankikannot, lasketeltiin pitkää loivaa peltosarkaa puisella vesikelkalla.

Aikuis-iällä ohjasin Lahden Kalevalaisten naisten Helkatyttöjä. Opettelimme
monet virpomalorut, ja kävimme vanhainkodeissa virpomassa. Karjalais-syntyiset mummot ja papat ilahtuivat, jotkut olivat vähän säikähtäneen näköisiä, vaikka tytöt olivat kansallispuvuissa. Vitsat koristeltiin jo 70- 80
luvuilla. Meillä ei pukeuduttu trulleiksi.

Hauska muisto: naapurin pienet romani-lapset olivat myös omaksuneet virpomisen. Pieni ruskesilmäpoika oli liikuttavan näköinen tytöksi puettuna. Runo oli huopatussilla kirjoitettu pahvinpalalle. Tino ropsutti, niin että kissat lentelivät, ojensi lappuaan ja sanoi: Lue tosta!

Muistelen että tätilässä siellä Kymenlaaksossa poltettiin myös pääsiäiskokko. Lienee pohjalaisten perinteitä?

Miten teillä?

[myyrä]

Lapsuudenkodista P-Savosta muistan, että pääsiäismunia värjättiin vesiväreillä. Pajunkissoja oli maljakoissa, mutta virpomisia en muista olleen. Mukaviahan ne virvon varvon tuoreeks terveeks-jutut olisivat olleet. Kokko oli sitten juhannuksena. Mämmiä, rairuohoa jne. Muistelen pääsiäisenä olleen aina hangenkuoriaisten, joita pitkin oli hyvä kirmailla.

Muistan kyllä pääsiäispäivään liittyneen jonkun erityisen ilon tunteen.

Yritin tässä yksi päivä etsiä netistä vanhoja karjalaisia pääsiäisenviettoperinteitä, mutta eipä löytynyt.

[Pena]

Trullien ja virpomisen sekoittuminen keskenään on hiukan harmillista. Trullithan ovat alunperin pahalaisia, jotka saivat riehua ilkitöitään tekemässä pääsiäislauantaina Herran levätessä haudassaan. Niiden karkottamiseksi kai pääsiäisvalkeitakin poltettiin. Virpominen palmusunnuntaina on taas siunauksen toivottamista.

Voisihan sen tietysti nähdä niinkin, että trullit on saatu käännytetyksi pahanteosta hyvän puolelle.

[Salis]

Trullien ja virpomisen sekoittuminen keskenään on hiukan harmillista. Trullithan ovat alunperin pahalaisia, jotka saivat riehua ilkitöitään tekemässä pääsiäislauantaina Herran levätessä haudassaan. Niiden karkottamiseksi kai pääsiäisvalkeitakin poltettiin. Virpominen palmusunnuntaina on taas siunauksen toivottamista.

Voisihan sen tietysti nähdä niinkin, että trullit on saatu käännytetyksi pahanteosta hyvän puolelle.

Virpominen näyttäytyy enemmänkin karkin keruuna. Täytyy ennen pääsiäistä varata taas kolme pussia karkkia, että saa sitten jaetuksi nuorille tyttövirpojille. Poikia olen nähnyt vähemmän virpoamassa.  :wink:

[Riitta-mummi]

Googlesta löytyy tietoa virpomisesta ja muusta kansanperinteestä
hakusanoilla.


                 _Suomen kansan vanhat runot
                 -SKVR-korpus
                 -sanahakuun esim. pääsiäinen t. virpoja, tai mitä haluat.

[Mauno]

Hei!

Minun lapsuuteen kuului pääsiäiskokon poltto. Ennen pääsiäistä sitä alettiin Heikin lasten kanssa tehdä yhdessä. Haettiin kelkoilla havuja lähiseutujen metsätyömailta. Joka vuosi ennen pääsiäistä kuitenkin aina riitaannuttiin ja kokon alku jaettiin kahtia; meidän kokko meidän kalliolle lakeuden rannalle ja Heikin kokko tien varteen saman lakeuden reunalle.

Sitten pääsiäislauantain hämärtyessä iltaan sytytettiin kokko. Siitä kalliolta pystyi näkemään eri puolille laajan lakeuden rantoja ja havaita useita kymmeniä kokkoja.

Äiti kertoi, että kokko poltetaan trullien pelottamiseksi. Jeesus, joka on hyvä ja hyvän edustaja, on kuollut ja haudattu. Silloin pahan vallat pääsevät vapaaksi. Paha esiintyy trullien eli pääsiäisnoitien muodossa. Ne lentävät luudilla ja kokoontuvat Kyöpelin vuorelle (tämä tieto ei äidiltä) pääsiäislauantain iltana. Pahaa ne tekevät mm. navetoissa, joissa voivat leikata lehmän hännän tai utareen irti tai tehdä muuta pahaa.

Pääsiäiskokot sytytettiin, jotta ne karkoittaisivat pahat trullit. Trullit pelkäävät valkeutta ja valoa ja lentävät yli, eivät laskeudu.

Eipä tiedä nykyajan meikatut pikku pääsiäisnoidat tietääkään, että ovat pahan edustajia ja Palmusunnuntaina karkin toivossa virpoessa ovatkin noin viikon etuajassa! Kaksi perinnettä, Karjalan virpominen ja Pohjanmaan pääsiäiskokot ovat pahasti sekoittuneet nykyisin!

Nykyisin ei Sievissäkään ole enään kymmenittäin tai sadoittain pääsiäiskokkoja. Ehkä nykyisin ovat siellä sopuisampia, kun keräävät kylätoimikuntien, partiolaisten ym. toimesta muutaman ison kokon kylittäin. Itse olen viimeiset parikymmentä vuotta viettänyt pääsiäiset Lapin erämaassa (paitsi kaksi edellistä saiarauden vuoksi kotona ja sairaalassa). Nyt sinne taas pääsen! Haikeudella kaipaan usein pääsiäiskokolle pääsyä.

Yksi käytännön syy kokon polttoon pääsiäisenä on myös se, että ei ole järviä, joiden rannalla olisi voinut turvallisesti polttaa juhannuskokkoa. Päätarkoitus on kuitenkin pahan karkoittaminen Jeessuksen haudassaolon aikana.

muistelee Mauno

[Johannes]

Virpomista harrastetaan täällä päin kyllä, mutta kokoista en ole täällä kuullut paitsi kerran, kun yksi pohjanmaalta ollut järjesti kokonpolttoa. Kaiken kaikkiaaan pääsiäiskokko kuulostaa aika erikoiselta idealta, vaikka tiedänkin sitä toisella puolella Suomea harrastettavan.

Mämmiä, pääsiäismunia (oikeita ja suklaisia) kuuluu minun perinteisiin sekä tietysti paljon kirkonmenoja, kun tulee viikon sisään käytyä kirkossa harva se päivä. Lammaskaan ei ole oikein istunut minun perinteisiin, vaikka joskus ovat vanhemmat sitäkin kokeilleet. Vanha kunnon juhlaruoka karjalanpaisti kuuluu meillä ennemmin tähänkin juhlaan. Samoin pashaa en ole kuin joskus maistanut.

Pääsiäinen on siitä hieno juhla, että sitä ei ole pilattu krääsällä joulun tapaan.

[Sanneli]

Onko Savossa juhannuskokkojakaan vai onko ne vaan joku rannikon juttu?
Meillä ei oo taidettu koskaan polttaa kokkoa tai Nivalassa muutenkaan, mutta tuolla 80 kilometrin päässä Kalajoella taidetaan polttaa.

[myyrä]

Kyllä Savossa juhannuskokkoja on. Joskus jopa oikein komeita, kun joku vanha tervattu veneen hylky pistettiin kokkoon. Jos rantalepikko paloi samalla, niin mitäs tuosta - joutikin palaa. :wink:

[seppos]

Onko Savossa juhannuskokkojakaan vai onko ne vaan joku rannikon juttu?
Meillä ei oo taidettu koskaan polttaa kokkoa tai Nivalassa muutenkaan, mutta tuolla 80 kilometrin päässä Kalajoella taidetaan polttaa.

'

Lähempänä Nivalaa Toholammilla poltetaan runsaasti kokkoja. Nämä tavat ovat aika paikallisia. Kustavisssa ja saaristossa nostavat juhannussalkoja, joita ei sisämaassa näy.

[llwyd]

Pääsiäiskokot ja trullit ovat osa oman minunkin lapsuuteni perinteitä. Ja vielä edelleenkin jos Pohjanmaalle vie pääsiäisenä tie niin nämä ovat luonnollinen osa pääsiäislauantain tapoja. Sisarustenlapsille on usein osunut kaksoispotti, kun ovat edeltävänä sunnuntaina virponeet ja sitten Etelä-Pohjanmaan vierailulla vielä olleet trulleina... Hiljainen viikko oli lapsuudessa huomettava asia, mutta harmittavasti se on lähinnä vain mielessä, ei teoissa omassa perhe-elämässäni. (No, pitkäperjantai kyllä otetaan hiljaisesti vastaan.)

[Johannes]

Kyllä juhannuskokot roihuaa. Vanhemmat asuvat järven rannalla, niin on kiva seurata, kun joka puolella järveä palaa kokkoja. Välttämättä ihan jokaisella naapurilla ei joka vuosi ole, mutta suurin osa polttaa kyllä kokon. Ja ollaan siis taajaman ulkopuolella.  :wink:

[Pirska]

Meillä ei virvottu eikä varvottu. Ennen kouluikää jäi mieleen, että pääsiäisen aikaan käytiin kirkossa monta kertaa, koti siivottiin paremmin kuin tavalliseksi pyhäksi, rairuohoa kylvettiin ja äiti osti siihen muutaman tipun. Sitten koulussa maalattiin kananmunia, askarreltiin noita-akka ja tipu.

[Tiitiäinen]

Nyt on pakko kertoa teillekin valitettavan harvinaistunut pääsiäisperinne Etelä-Karjalasta eli kellojen soitto. Pääsiäislauantai yönä puolen yön paikkeilla lähtevät lapset ja nuoret (aikoinaan aikuisetkin) kylille soittamaan kelloja. Käytössä oli ainaskin ennen lehmänkellot, pienet vellikellot ja omassa lapsuudessa myös jänisräikät, pillit ja kaikki, millä pahaa ääntä saa aikaan. Mennään yöllä naapurin pihalle ja aloitetaan mekkalointi, naapurit ovat tähän varustautuneet varaamalla ämpäreittäin vettä, jonkä yrittävät soittajien päälle kaataa. Iloiset pääsiäisen toivotukset toivotellaan puolin ja toisin. Ja siis HUOM! Ihmiset ihan tosissaan pitävät omassa kotipitäjässäni siitä, että tullaan kelloja soittamaan keskellä yötä pääsiäisenä. Se on kylää yhdistävä rieha. Jos joku ei halua kukkua pitkin öitä, niin siitä ilmoitetaan etukäteen, että älkää tulko soittamaan kelloja.

Ja miksi ihmeessä ihmiset tekevät näin? Perinne on lähtenyt Karjalasta ja ortodoksisuudesta..eli kaikki kyläläiset piti pääsiäissunnuntaiyönä herättää juhlimaan sitä, että Kristus on noussut kuolleista. Ja tietysti herätetyt ihmiset siunasivat herättäjänsä vihmomalla vettä. Jostain syystä etelä-karjalassa veden vihmominen vaihtui niihin vähintään 20 litraa vettä vetäviin melassiämpäreihin ja uskomattomiin takaa-ajoihin ym. riemulliseen sekopäisyyteen...  

Itsekin muistan varhaisesta nuoruudesta kuinka hauskaa oli lähteä yöllä kulkemaan pitkin kyliä isossa porukassa ja kuinka jännittävää oli juosta kastelijoita karkuun. Kotiin hiivin joskus puoli kolmen aikoihin ja yleensä uloimmat vaatteet jäässä...mutta ikinä en sen takia vilustunut!

[Riitta-mummi]

Nuorten kylänkierto kuuluu eri paikkakunnilla eri juhla-aikoihin. Oulunseudulla Tiernapojat, Hämeessä ja Uudellamaalla Nuuttipukit, Karjalassa kellonsoittajat ja virpojat. Ilon tuottaminen ja pieni palkan saaminen mielessä. Ja yhdessä-olo. Mukavampia perinteitä mielestäni kuin jenkkien Halloween.