Kirjoittaja Aihe: Rakkaus, mitä se on tai kuka, ken ?  (Luettu 2051 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Viisveisaaja

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 8337
Rakkaus, mitä se on tai kuka, ken ?
« : 22.07.20 - klo:20:46 »

Anteeksi, jos liika aloittelen tyhmiä aiheita.

Rakkautta Raamattu ylistää kovasti.
On korinttolaiskirje 1.13 jossa jossain hurmiossa Paavali Saul Tarsoksesta kovasti hehkuttaa.
Sitten on Laulujen laulu tai mun Raamatun mukaan Korkea veisuu.
No sitten on tietysti Jeesuksen opetukset, no Jeesus pikkaisen paremmin ainakin mulle määrittelee rakkautta, että oliko sen suurempaa rakkautta ei ole, kun jos antaa henkensä vihamiesten edestä.
No Jeesus teki niin.

No kuitenkin maailma on täynnä romanttisia lauluja rakkaudesta, vaikkakin ne on enempi ihastumisesta ja ihastumisen jättämisestä tai ihailun vuoksi vaikka kuolemisesta, eli kaukana rakkaudsta, josta Jeesus puhui opetuslapsilleen.

Joku Jaska jokunen teki vitsejä rakkaudesta, että se on rakkautta, kun potkaisee tyhmää persuksille, jos ei muista merkkipäivää.
No jotain.

Olisi kiva että jotenkin jäsentyisi mitä rakkaus on ?

Minusta kaukana korinttolaiskirjeen 13 luvusta                 ?
Tik toc.

Poissa Viisveisaaja

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 8337
Vs: Rakkaus, mitä se on tai kuka, ken ?
« Vastaus #1 : 22.07.20 - klo:20:52 »
Korkealta veisuussa minusta se meni jotenkin ulkomuistilla, että Rakkaus on tuima ja julma kuin Kuolema.
jos yrität sitä ostaa sinulle nauretaan !

Lisää itsepuhelua.
Onko se monologista sivistyssanana ?

No Jaakob teki 7 vuotta työtä, kun oli rakastunut oliko Rebekkaan.

Mun tosissaan pitäisi taas lukea Raamattu.
Yleensä luen sen ainakin kerran vuodessa kannesta kanteen, että yleissivistys vanhalla säilyisi.

Siis mulla joskus raskasta tehdä yli kymmenen minuuttia työtä.

Näin liikemiehenä, niin olen kyllä huomannut, että jos menen yhden Pitkälän lestadiolainen Siis kai no joku, niin hänen työmalle, kun menen, niin työt sjuu montakertaa tehokkaammin, kuin muilla työmailla.

Tämä Kaitsu varmaankin rukoilee työmaidensa puolesta ja taivaallinejn siunaus on työmaidensa yllä.

No nyt meni liirumlaarumiksi ja arkikieli jäi,
Muttta joku tunne on tullut kun olen itsekkin mennyt omille työmaille joita mulla on noin viisi kerraillan, niin rukous ja taivaan laskema rakkaus, niin saa tehoa busineksiin.

Kerran, kun oli hankalaa joku piip ja mrrr työmaan kanssa, niin otin aikaa yksi yö ja ajoin niiden työmaiden viereen ja rukoilin ja ehkä taivas rakkauttaan laski, kun ne työmaat alkoi menestymään ja vaikeudet heikkenemään.

Johan nyt tulee liirumlaarumia ja ylihengellisyyttä.

Tuota rakkauden ja intohimon outoutta miettiessä.
« Viimeksi muokattu: 22.07.20 - klo:21:03 kirjoittanut Viisveisaaja »
Tik toc.

Poissa Pyryharakka

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 5094
Vs: Rakkaus, mitä se on tai kuka, ken ?
« Vastaus #2 : 22.07.20 - klo:21:10 »
Aloititpa ison ja vaikeankin aiheen. Rakkautta on niin monen laista. Jumala on rakkaus - lukee meidän kirkon alttaritaulun yläpuolella. Sitten näitä inhimillisiä rakkauksia: äidin rakkaus, romanttinen rakkaus ja sukurakkaus....

Joku on sanonut parisuhteesta: Ensin kun rakastuu, ei huomaa toisen virheitä. Sitten kun parisuhde kehittyy, rakastaa toista hänen virheistään huolimatta. Vanhana rakastaa toisen virheitä.
Pyryharakka

Poissa Viisveisaaja

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 8337
Vs: Rakkaus, mitä se on tai kuka, ken ?
« Vastaus #3 : 22.07.20 - klo:21:11 »
Mähän olen sanoja täynnä, kuin Jobin lohduttajista nuorin.

Siis äh meni ohi.
Ajatus meni ohi kuin ruuhkabussi.

Rakkaus voittaa kaiken pelon, vaan tuli mieleen.



Tik toc.

Poissa Viisveisaaja

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 8337
Vs: Rakkaus, mitä se on tai kuka, ken ?
« Vastaus #4 : 22.07.20 - klo:21:12 »
Aloititpa ison ja vaikeankin aiheen. Rakkautta on niin monen laista. Jumala on rakkaus - lukee meidän kirkon alttaritaulun yläpuolella. Sitten näitä inhimillisiä rakkauksia: äidin rakkaus, romanttinen rakkaus ja sukurakkaus....

Joku on sanonut parisuhteesta: Ensin kun rakastuu, ei huomaa toisen virheitä. Sitten kun parisuhde kehittyy, rakastaa toista hänen virheistään huolimatta. Vanhana rakastaa toisen virheitä.

 :059: :059: :059:
Tik toc.

Poissa Viisveisaaja

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 8337
Vs: Rakkaus, mitä se on tai kuka, ken ?
« Vastaus #5 : 22.07.20 - klo:21:30 »
:059: :059: :059:

Rakas pyry, siis körttimummeli sisko, niin mun isosiskoni on just, niinkuin kuvasit.

Kylläkin faijan suhteen.
Kun systerillä oli se kapina jutska, josta itte en päässyt yli, niin ihmettelin,, kun me perhe elettiin ympäri maailmaa, niin systeri mulle, et oli se fatsi oikeessa silti aina ja tajusi kaiken oikein -ja mä et no ei ihan !!
Mut hän, että kyllä ja hän väärässä kapinoidessaan faijjaa vastaan.

Itte mä viisveisaan kaikesta ja oon kait ainoa tervejärkinen maanpäällä.

Ihmettelen systeriä tai syrraa kuten Hangossa siskoa kutsuttiin.
Molemmilla oli kytköksiä tosi terroristeihin.
Hällä SWABO ja mulla muihin sen nuoruuden ajan vapaustaistelijoihin, vaikka mähän olin ihan kakara niiden seassa,.

Jos Jumala on rakkaus, niin ois kiva tietää mikä ja millainen rakkaus on        ?

No tietty Jeesus nerona selitti tyhjäksi kaikki, kun sanoi, kuolla vihamiesten edestä.
Mun anteeksiantamus ei ehkä riitä siihen.
Tik toc.

Poissa Pyryharakka

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 5094
Vs: Rakkaus, mitä se on tai kuka, ken ?
« Vastaus #6 : 22.07.20 - klo:21:49 »


Jos Jumala on rakkaus, niin ois kiva tietää mikä ja millainen rakkaus on        ?

No tietty Jeesus nerona selitti tyhjäksi kaikki, kun sanoi, kuolla vihamiesten edestä.
Mun anteeksiantamus ei ehkä riitä siihen.

Jumala on niin iso juttu ja vaikeasti käsitettävä. Siksipä mielummin ajattelen ihmisien tapaa rakastaa. Yksi merkki rakkaudesta on se, että haluat hyvää toiselle. Jos ajattelen vanhempien rakkautta lapsiaan kohtaan, niin eikö se ole juuri sitä, että yrittää toimia heidän parhaakseen. Toivoo kaikkea hyvää heidän elämälleen. Miten se sitten näkyy käytännössä vaihtelee melko kovasti.
Toiset yrittää silottaa lastensa tien ja antaa heille kaiken, mitä lapsi vain keksii pyytää. Toiset ymmärtää, että lapsen pitää oppia myös sietämään pettymyksiä. Toiset paapoo lapsiaan, ettei niille vain kävisi mitään ikävää. Toiset yrittävät opetella luottamaan lapsen toimintaan ja yrityksiin.
Useimmat vanhemmat yrittävät parhaansa mukaan luovia välimaastossa. Yrittää tehdä parhaansa lastensa tukemisessa heidän kasvaessaan.
Se on usein pyyteetöntä rakkautta, kun taas parisuhteessa rakkaudelle todellakin kaipaa sitä vastarakkautta.
Pyryharakka

Poissa Viisveisaaja

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 8337
Vs: Rakkaus, mitä se on tai kuka, ken ?
« Vastaus #7 : 22.07.20 - klo:21:54 »
Jumala on niin iso juttu ja vaikeasti käsitettävä. Siksipä mielummin ajattelen ihmisien tapaa rakastaa. Yksi merkki rakkaudesta on se, että haluat hyvää toiselle. Jos ajattelen vanhempien rakkautta lapsiaan kohtaan, niin eikö se ole juuri sitä, että yrittää toimia heidän parhaakseen. Toivoo kaikkea hyvää heidän elämälleen. Miten se sitten näkyy käytännössä vaihtelee melko kovasti.
Toiset yrittää silottaa lastensa tien ja antaa heille kaiken, mitä lapsi vain keksii pyytää. Toiset ymmärtää, että lapsen pitää oppia myös sietämään pettymyksiä. Toiset paapoo lapsiaan, ettei niille vain kävisi mitään ikävää. Toiset yrittävät opetella luottamaan lapsen toimintaan ja yrityksiin.
Useimmat vanhemmat yrittävät parhaansa mukaan luovia välimaastossa. Yrittää tehdä parhaansa lastensa tukemisessa heidän kasvaessaan.
Se on usein pyyteetöntä rakkautta, kun taas parisuhteessa rakkaudelle todellakin kaipaa sitä vastarakkautta.

Entäs kun vanhemmat ei niin kivat ?


Mun nsisko antoi kaiken anteeksi, no meidän perheessä oli enempi kasvatuseettisiä ja älyllisiä ongelmia, mutta ite en päässyt niistä yli, vaikka ihan parhaansa vanhemmat yritti.
Tik toc.

Poissa Viisveisaaja

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 8337
Vs: Rakkaus, mitä se on tai kuka, ken ?
« Vastaus #8 : 22.07.20 - klo:21:56 »

Nyt vihaan jopa linja autoaj ja kasvatuksen syy.

Noh vitisi.
Tik toc.

Poissa Viisveisaaja

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 8337
Vs: Rakkaus, mitä se on tai kuka, ken ?
« Vastaus #9 : 22.07.20 - klo:21:58 »
Jumala on niin iso juttu ja vaikeasti käsitettävä. Siksipä mielummin ajattelen ihmisien tapaa rakastaa. Yksi merkki rakkaudesta on se, että haluat hyvää toiselle. Jos ajattelen vanhempien rakkautta lapsiaan kohtaan, niin eikö se ole juuri sitä, että yrittää toimia heidän parhaakseen. Toivoo kaikkea hyvää heidän elämälleen. Miten se sitten näkyy käytännössä vaihtelee melko kovasti.
Toiset yrittää silottaa lastensa tien ja antaa heille kaiken, mitä lapsi vain keksii pyytää. Toiset ymmärtää, että lapsen pitää oppia myös sietämään pettymyksiä. Toiset paapoo lapsiaan, ettei niille vain kävisi mitään ikävää. Toiset yrittävät opetella luottamaan lapsen toimintaan ja yrityksiin.
Useimmat vanhemmat yrittävät parhaansa mukaan luovia välimaastossa. Yrittää tehdä parhaansa lastensa tukemisessa heidän kasvaessaan.
Se on usein pyyteetöntä rakkautta, kun taas parisuhteessa rakkaudelle todellakin kaipaa sitä vastarakkautta.

Miettimistä tuossakin.

Rakkaus ei ole niin yks kahteen.
Tik toc.

Poissa Pyryharakka

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 5094
Vs: Rakkaus, mitä se on tai kuka, ken ?
« Vastaus #10 : 23.07.20 - klo:18:46 »
Totta valitettavasti sekin, ettei kaikki vanhemmat rakasta lapsiaan. Mutta nekin jotka rakastavat, tekevät sen monin eri tavoin. Tai siis heidän hyvä tarkoituksensa voi ilmentyä hyvin eri tavoin.

Rakkaus on toimintaa, valintoja, tahtoa, ajatuksia ja tietenkin tunteita. Tunteita monikossa.
Kun vanhempi rakastaa lastaan, niin siitä seuraa monenlaisia tunteita. Huolta, surua, iloa, toiveikkuutta, pelkoa, ylpeyttä, hellyyttä . . .
Pyryharakka

Poissa 1944

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 18465
Vs: Rakkaus, mitä se on tai kuka, ken ?
« Vastaus #11 : 23.07.20 - klo:21:55 »
^
Kyllä lista on hyvä.

Poissa öppiäinen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 6310
Vs: Rakkaus, mitä se on tai kuka, ken ?
« Vastaus #12 : 24.07.20 - klo:00:04 »
Yksi merkki rakkaudesta on se, että haluat hyvää toiselle. Jos ajattelen vanhempien rakkautta lapsiaan kohtaan, niin eikö se ole juuri sitä, että yrittää toimia heidän parhaakseen.

Eipä se riitä. "Vaikka jakaisin kaiken omaisuuteni nälkää näkeville ja vaikka antaisin polttaa itseni tulessa mutta minulta puuttuisi rakkaus, en sillä mitään voittaisi."

Rakkaus on sitä että se toinen on niin järjettömän söpö ja suloinen ja höpsö ja ihana, että haluat vaikka kuolla sen puolesta.

Se että sinulle vain halutaan ja tehdäänkin hyvää vaikka sinusta ei yhtään tykättäisi, et sinä sillä pidemmän päälle pärjää. Kyllä täytyy myös saada tuntea olevansa tykätty :)

Toiset yrittää silottaa lastensa tien ja antaa heille kaiken, mitä lapsi vain keksii pyytää. Toiset ymmärtää, että lapsen pitää oppia myös sietämään pettymyksiä. Toiset paapoo lapsiaan, ettei niille vain kävisi mitään ikävää. Toiset yrittävät opetella luottamaan lapsen toimintaan ja yrityksiin.
Useimmat vanhemmat yrittävät parhaansa mukaan luovia välimaastossa. Yrittää tehdä parhaansa lastensa tukemisessa heidän kasvaessaan.
Se on usein pyyteetöntä rakkautta, kun taas parisuhteessa rakkaudelle todellakin kaipaa sitä vastarakkautta.

Tai sitten... Toiset lastaa lapsiin odotuksia. "Kun sulla on noin hyvä todistus niin ihan älytöntä jollet pyri lääkikseen!" (kun se lääkis on hienointa mitä jotkut osaa kuvitella). Tai lapsen pitää täyttää vanhemman oma toteutumaton toive urheilusankaruudesta. On näitä valmentajaisiä. Lapsesta ja sen harrastuksista tulee projekti. Tukemista, parhaan toivomista tämäkin?

Tai sitten lapset on riesa, etenkin kun niitä aina vaan tulee lisää ja lisää. On paljon meitä esikoisia, joiden takia vanhempien piti mennä naimisiin ja jättää haaveet paremmasta kumppanista ja joskus monia muitakin haaveita. Ole siinä sitten rakastettu, kun tunteeseen sekoittuu katkeruutta. - Voihan niille riesoille ja haaveen murskaajillekin silti hyvää toivoa, jopa käytännössä antaa. Kaikki eivät jaksa tai edes halua.

Lapsena tykkäsin joistakin tädeistäni paljon, rakastin kyläillä heidän luonaan, ja kun kotiin palattiin, vilpittömästi ihmettelin asiaa (ehkä onneksi vain itsekseni): Kun kotona tuntuu niin tylsältä ja tavalliselta ja tädillä on niin kivaa, niin miksi sitten ihmiset eniten surevat juuri lähimpien omaistensa menettämistä? Ajattelin että kai minäkin isäni kuolemaa itkisin enemmän kuin hänen siskonsa. Nykyään arvelen, että minä ihan oikeasti vain rakastin niitä tätejäni enemmän, ja teen niin vieläkin.

Eikö vanhempi sitten kumminkin kaipaa vastarakkautta? Ilahdu, jos lapsi oma-aloitteisesti kapsahtaa kaulaan, antaa itse askartelemansa lahjan, sanoo että haluan olla sun kanssa koko päivän? Eikö mitään pettymystä tuota, jos hän ei koskaan niin tee? Eikö se olisi lapsellekin kamalaa, jollei hänen rakkaudentunteillaan olisi väliä?

Joo, en siis rakastanut vanhempiani, enkä kokenut olevani järin rakastettu. Kyllä tiesin että minulle halutaan hyvää, ja materiaalisesti sitä jonkin verran yritettiinkin antaa, mutta ei se ole sama asia.

Enkä hankkinut omia lapsia kun en mitään halua siihen tuntenut, ja ehkä tiesinkin etten niitä koskaan rakastaisi. - Minua muuten vähän häiritsi kansa se, että miksi juuri niitä omia lapsia rakastaisi sen enempää kuin muita. Tavallaan siis peilikuva tuolle mitä tunsin (ts. en tuntenut) vanhempiani kohtaan. Tietysti, kyllä joo ymmärrän että kun jokaista pitäisi pienenä jonkun rakastaa niin on kätevä systeemi hoitaa se niin että kukin vanhempi rakastaa omia lapsiaan... niin sitä tulee jaettua kaikille. Tai sitten ei.

Mutta tuo "määritelmäni", että "rakkaus on sitä että se toinen on niin järjettömän söpö ja suloinen ja höpsö ja ihana, että haluat vaikka kuolla sen puolesta", sitä rakkautta taidan tuntea (vain) kissoja kohtaan. En tiedä miksi niin on. En ehkä ja aina ja välttämättä kaikkia niitä, mutta hyvin yleisesti. Eikä se ole ihastumista (suuri osa ns. rakkauslauluista kertoo ihastumisesta eikä rakkaudesta), vaan vähintään sitä että rakastaa niitä vikoineenkin. Ehkä joskus jopa sitä astetta että rakastaa niitä vikoja.

Ja tuon määritelmän mukaista rakkautta tietty pitäisi jokaisen lapsen saada kokea (mutta taisinpa jäädä paitsi).

Niin se seurustelujutut vielä, no, olen niitäkin kokeillut ja jopa yhdessä asumista, mutta ei, enpä sanoisi että olen niissä rakastanut. Ehkä viihtynyt toisen seurassa. Ja kyennyt asumaan saman katon alla kun on ollut tarpeeksi samanlainen elämäntapa ja arvomaailma. Mutta en sen enempää. Ihastumista pelkään koska se on saanut minut käyttäytymään typerästi, eikä sillä ole rakkauden kanssa paljonkaan tekemistä (enkä myöskään välittäisi olla sellaisen kohteena).
« Viimeksi muokattu: 24.07.20 - klo:00:12 kirjoittanut öppiäinen »
Mä mitään usko... kunhan kysyn vaan.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33645
Vs: Rakkaus, mitä se on tai kuka, ken ?
« Vastaus #13 : 24.07.20 - klo:07:52 »
Kiitos Öppis avautumisesta.  Moni kohta sivuaa omia kokemuksiani. Etenkin tuo rakastava täti. Minullakin oli täti joka osoitti rakastavansa kovasti minua, mielestäni enemmän kuin äiti joka taas rakasti veljeäni. Kuitenkieivät meistä tytöistän minulla oli hyvä äiti ja minun oli hyvä olla kodissani, joitakin tapahtumia lukuunottamatta. Niihin oli syynä isäni, jota minä taas rakastin paljon.

Ja täti, hänkin rakasti enemmän poikaansa kuin tytärtään. Se heijastui tyttären elämään koko hänen elämänsä ikävän matkan.
Olimmekin serkkutyttöjen kanssa samaa mieltä, myös kolmas serkkuni, että äitimme
eivät meitä tyttöjä rakastaneet yhtä paljon kuin poikiaan . Kaikilla oli kaksi lasta, tyttö ja poika, tyttö esikoisena.

Eläimiä on helppo rakastaa, ne hyväksyvät meidät tällaisina.

Pitikö Maila-täti minua eläimenä kun hän niin hulluna minusta tykkäsi ja ihaili.   :icon_lol:

Ja, minäkin tykkäsin tädin lehmistä enemmän kuin niistä serkuista.  :003:
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Pyryharakka

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 5094
Vs: Rakkaus, mitä se on tai kuka, ken ?
« Vastaus #14 : 25.07.20 - klo:21:42 »
Olen samaa mieltä Öppiäisen ja Riitta-mummin kanssa siitä, että ei kaikki lapset saa vanhemmiltaan rakkautta, valitettavasti. Siitä olen kuullut ja sivusta nähnyt. Minulla on ollut niin onnellinen tilanne, että meitä kaikkia neljää lasta on todella rakastettu. Toki jossain määrin olemme saaneet erilaista kohtelua, mutta rakkautta sitä on ollut.
Toki meidän sisarusparvesta kaikki ovat toivottuja lapsia, paitsi minä.  :003:  Lapsiluku piti olla jo riittävä, sekä vaikeat synnytykset, mutta ehkäisy petti. Olen saanut tämän kuulla jo teininä. Siitä huolimatta olen ollut yhtä rakastettu kuin muutkin sisarukseni. Tosin pahnanpohjimmaisena olen ollut myös toisiin verrattuna lellitty.
En tiedä onko sillä asialla ollut äidinrakkauteen merkitystä, että vanhin veljeni, esikoinen, kuoli vauvana.

Eikö lie ihan naisen biologiassa synnyttämisen jälkeisessä hormoonitoinimmanssa omaan lapseen kiintymisen, ihastumisen, rakastumisen vaikutteita. Tämä tietenkin silloin, jos kaikki muu on suht balanssissa. Tietysti, tilanne on toinen, jos lapsen tulo vaikeuttaa huonoa tilannetta entisestään. Tai jos lapsi on syntymässä raiskatulle.
Tai jos ei iske synnytysmasennus. Eikös sekin ole jotenkin hormonaalinen juttu, jos en ihan väärin muista.
Pyryharakka