Päiväkirjani 2

[PekkaV]

   Matkan alku on unelmaa. On lumousta matkaan lähtö. Alku ei aina ole hankalaa. Lopussa ei aina seiso kiitos.
https://www.youtube.com/watch?v=c_DdSUJX8k8&list=RDK1fctqN8JEM&index=5

Maailma on kaunis, niin myös ihminen.

Vastaranta on tavoite, vaikka kiiskestä ei niin ole väliksi. Se on piikkinen. Ja limainen.

[PekkaV]

   Keksin keinon nukahtamisen jouduttamiseksi: hengitän kolme kertaa syvästi ... kolme kertaa syvästi .
.. kolme kertaa syvästi ...

[PekkaV]

   Nyt ei kyllä irtoa, ei sitten millään. Vaikka kuinka ... ni ei. Voi hyvän tähe! Ei voi olla näin nihkeetä, näin juntturaa ja kantturaa! Milloin kuiva kausi päättyy vai onko tää loppu, lopun alkua. En millään tahtoisi. Onko kyse uuden tulemisen kypsyttelystä? Muhiiko pinnan alla verso?
   Luopumisen tuskaa? Uuden ajan koiton toivoa?
Katso! Etkö näe!?
Avaa silmäni. Kirkasta ymmärrykseni. Näytä toivo. Pidä minusta kiinni. Varjele meitä. Anna ilosi ja rauhasi.
   

[Riitta-mummi]

Usko ainoastaan !

[PekkaV]

   Oscar Hijuelos: Kaunis Maria

[PekkaV]

   Don't Cry for Me Argentina

kohta 3.35  https://www.youtube.com/watch?v=mtNlAOfITqs

[PekkaV]

   Angelica: Shy School Girls Bring The House To TEARS!! | Britain’s Got Talent 2017

https://www.youtube.com/watch?v=xxFlmsvWefU

[PekkaV]

  Non-ni! Taas on yö mennyt ja päivä valkenee. Pakkasta pitelee. Kohta lämpenee. Lumet sulavat? Joulu on pian.
Voi, kun osaisi niiden lahjojen kanssa toimia. Mitä ja kenelle antaa ja mitä?
   Ja se kuusi! Voe hyvän tähe! Stressi.
Nyt pitää mennä vielä nukkumaan, vaikka olenkin nukkunut 5-6 tuntia. Lounaan jälkeen tulee kuitenkin vielä pari tuntia, vaikka suositus onkin parikymmentä minuuttia. Mutta mitäpä ei eläkeläinen tekisi toisin.
   Eliniän tavoitteeni tuntuu vielä kaukaiselta. Lähenee kuitenkin päivä päivältä. Se on niin uskomaton, etten viitsi toistaa. Missään tapauksessa en suostu perumaan, näytti miltä näytti.
   

[PekkaV]

   Olen kamppaillut sen Paavo Haavikon lauseen kanssa, "ettei ihonsa sisältä pääse".

[PekkaV]

   On tosiaan neljän kirjan ja yhden aikakauslehden pino luettavaa. Ei vaan meinaa tulla luetuksi kannesta kanteen. On niin hajallaan tämä elämä. Jotenkin fragmentaarista, palasia täällä, palasia tuolla.
   No älähämmitä. Kyllä kaikki aikanaan. Nyt on nyt.
Tytär pyysi hiihtämään. Haettava sukset ullakolta, kaivettava monot kaapista, löydettävä voiteet, mietittävä pukeutuminen kun on niin pakkasta. Pieni parin kolmen kilometrin lenkki, sen verran että viikset huurteeseen.
   Eilen ja toissapäivänä kävelin kolmen kilometrin lenkin. Kyl se pidentää yöunta tunnilla. Ja päiväunta puolella. En ole vielä saanut aikaiseksi laittaa herätystä puoleen tuntiin päivällä, jotta saisin yöhön enemmän. Toisaalta ... onhan tämä yökukkuminen rauhallisen olon aikaa, hiljaisen mietiskelyn hetken mahdollistavaa. Puolensa ja puolensa, kun ei ole yhteiskunnallisia velvoitteita, siis työtä. Tai siis nythän sitä onkin, kun voi itse päättää keskittyä oleelliseen. Mutta ansiotyötä. Lepo on kuitenkin yksi oleellisimmista. Sitähän eläkeläisyys on. Että näillä mennään. Vaikkakin hienosäätöön on tarve ja vara.
   Nyt on mahdollista järjestää maailma. Tasapaino on tärkeä. Siihen on pyrkiminen ja sen aika on nyt: katsoa mikä on tilanne, tehdä siitä johtopäätökset ja toimia niiden  pohjalta, elää elämäänsä, Irwin Goodmannin sanoin ja elää elämäänsä.
https://www.google.com/search?client=firefox-b-d&q=ja+el%C3%A4%C3%A4+el%C3%A4m%C3%A4%C3%A4ns%C3%A4

[PekkaV]

   Rakas Päiväkirjani! On kulunut kolme viikkoa, kun viimeksi kirjoitin, viimeksi sinua tavoitin, kanssasi keskustelin, sinulle juttelin.
   Miten olet voinut tämän ajan? Oletko ollut enemmän tyytyväinen kuin tyytymätön?
Varmaan olet seurannut pressavaaleja. Minua ne alkavat tympiä. Kaksi ukkoa tuijottaa toisiaan ja yrittää olla toista fiksumpi.
Onhan virka erikoinen, ainoa Suomessa ja näkyvä ja vaikuttava ja kaikkea mahdollista, asuntoetu, hyvä palkka; tietysti. Parempaa ei voi toivoa? Monellakin kriteerillä näin on, mutta toisaalta. On siinä omat vaivansa. Olis sitä kuitenkin mielenkiintoista kokeilla 
Leikki leikkinä, yhteiskunnan toimivuus edellyttää vakautta. Hyvä pressa on sen tärkeä takaaja. Järjestelmä edellyttää. Kokonaisuuden eheys tuo turvan kaikille. Maan isä on isä siinä missä muutkin.

[PekkaV]

 
 Tule, uni! Missä olet? Tule! En jaksa odottaa. Tule nyt. Miksi viivyt. Tiedän, milloin olet ovella. Viimeistään kolmen tunnin kuluttua tulet, mikäli entiset merkit paikkansa pitävät. Kolme tuntia tuntuu pitkältä.
   Näin on ja näillä mennään.
   Mitähän on tämän jälkeen? Koska mikään ei ole loputonta. Ajatus tuo turvaa. "Kaikki päättyy aikanaan". Toivottavasti sitä ennen tapahtuu paljon. Vai onko sittenkin, että "tapahtuminen" sinänsä ei olisikaan merkityksellistä?
   Rakkautta toivon, rakkautta vain ja uskoa ja luottamusta. Yhteisöllisyyttä. Ymmärrystä. Pyrkimystä ymmärtää. Rukoilen.
   Tähän onkin hyvä taas päättää:
   Isä, Jumala Kaikkivaltias! Siunaa meitä ja varjele meitä. Valista kasvosi meille ja ole meille armollinen. Käännä kasvosi meidän puoleemme ja anna meille rauhasi Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Aamen.

   En tahdo kuitenkaan lopettaa, sillä valvottavaa on vielä. "Valvoa mun, Jeesus anna aina ristis juurella."
Olen kuin Maria-äiti, halasi maahan vaipuneena ristiä. Se oli hänen, se on minun ainoa lohtu ja turva.
   "Sun ristis olkoon ainoa tienviittaajani matkalla, ain aurinkona päivällä ja yöllä kuuna tähtenä.
Se oikealle ohjatkoon, pois harhateiltä johtakoon. Maailma ettei eksytä, pois tyköäsi viehätä.
Se olkoon turva tuskissa, varustus vahva vaaroissa.
Ain eläessä iloni ja kuollessakin toivoni."

   Hyvää huomenta, rakkaat Ystävät!
Olen kaivannut körttiseurojamme. Vaikuttaako ulkokohtaiselta: "körttiseurojamme"? Käytännössä olen ollut "pihalla", koska niin harvoin olen päässyt veisaamaan yhdessä. Pitää siis kirjoittaa: Seuraanne, yhdessäoloamme.

Isän, Jumalan Rakkaus, Pyhän Hengen osallisuus olkoon kanssamme. Amen.
 
   (Oli jo toinen "Amen". Kolmaskin saattaa tulla, sillä yötäni on vielä laskennallisesti tunti.

   Aamen. Halleluja.

[Riitta-mummi]

Rakas Pekka. Päiväkirjaasi on hyvä lukea, se herättää ajatuksia.

Minulla uni on parantunut kun ajattelu on vähentynyt. Valvon kyllä joka yö, mutta silloin eivät ajatuset enää laukkaa. Lepään ja sittenhän unikin ajallaan tulee.
Tunti sinne tai tänne hiljaista musiikkia kuunnellen on lepoa.

[PekkaV]

   Kirjoitanpa vaan vielä, että voe tokkiisa, vaekka onpa tuo todettu ennenkin.
Kyllä Haatwikki http://foorumi.h-y.fi/index.php?action=profile;area=showposts;u=198 on rautaa!
Pitkästä aikaa loput sivut ovat pelkkää hunajaa. Enpä muista, milloin olisin kokonaisen kirjan nautinnolla lukenut.

[Riitta-mummi]

Neil Hardwick osaa satiirin parhaat temput. Ne aina minua naurattaa. En ole kova nauramaan, mutta hyvä huumori ja tilannekomiikka nauratta. Ja valitettavasti tyhmyys. Toisaalta se myös tekee vihaiseksi.

Voe tokkiisa, ain haaskaa olla pittää, välil.