Kirjoittaja Aihe: Muistelus Lapuanjoen varrelta  (Luettu 39791 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 18319
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta
« Vastaus #90 : 03.12.19 - klo:09:54 »
Suomalaiset rakastavat uljaita häviäjiä. Mietaastakin muistetaan se puolen mononmitan tappio

Poissa luterilainen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2760
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta
« Vastaus #91 : 03.12.19 - klo:10:02 »
Suomalaiset rakastavat uljaita häviäjiä. Mietaastakin muistetaan se puolen mononmitan tappio
Mutta onko Jaakko Ilkka turha julkkis kansallismielisessä historiankirjoituksessa, joka on kyseenalaisin perustein nostanut Jaakko Ilkan kansallissankariksi?   :017:

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 18319
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta
« Vastaus #92 : 03.12.19 - klo:10:20 »
Kansallissankaruuden perusteet lienevät useimmiten jostakin näkökulmasta kyseenalaisia. Jaakko Ilkka on ymmärtääkseni tietyn asenteen symboli, vapaan talonpojan maahengen tai vastaavan.

Poissa 1944

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 17016
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta
« Vastaus #93 : 03.12.19 - klo:10:46 »
Jokaisella itsenäisellä valtiolla on sankarinsa, kyllä se näin on. Nykyisellä Sakasalla ei voi olla, koska isien ja äitien pahat teot viedään eteenpäin aina kolmanteen ja neljänteen sukupolveen. Saksalainen nostaa ns päätään ossien puolelta, koska siellä oli vähän aikaa toisenlainen meno.

Kyllä minä Jaakko Ilkan tunnen. Voitto ei ole taistelussa ainut arvo. Talonpoikainen kansa ymmärsi monin eri tavoin tulleensa aatelisten ylikäymäksi ja silloin jotain haluttiin tehdä so taisteltiin.

Poissa luterilainen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2760
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta
« Vastaus #94 : 03.12.19 - klo:11:39 »
Jokaisella itsenäisellä valtiolla on sankarinsa, kyllä se näin on. Nykyisellä Sakasalla ei voi olla, koska isien ja äitien pahat teot viedään eteenpäin aina kolmanteen ja neljänteen sukupolveen. Saksalainen nostaa ns päätään ossien puolelta, koska siellä oli vähän aikaa toisenlainen meno.

Kyllä minä Jaakko Ilkan tunnen. Voitto ei ole taistelussa ainut arvo. Talonpoikainen kansa ymmärsi monin eri tavoin tulleensa aatelisten ylikäymäksi ja silloin jotain haluttiin tehdä so taisteltiin.
Juuri näin! Jaakko Ilkka on pohjalaisen talonpojan sankari, talonpoikaiskapinan johtaja, jonka teot edelleen elävät kansan muistoissa.

Mutta onko kansallismielisessä historiankirjoituksessa ilmajokelainen Jaakko Ilkka ole kyseenalaisin perustein nostettu kansallissankariksi?:017:



Poissa luterilainen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2760
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta
« Vastaus #95 : 03.12.19 - klo:12:24 »
Kyllä minä Jaakko Ilkan tunnen. Voitto ei ole taistelussa ainut arvo. Talonpoikainen kansa ymmärsi monin eri tavoin tulleensa aatelisten ylikäymäksi ja silloin jotain haluttiin tehdä so taisteltiin.
Mutta tunnetko todellisen Jaakko Ilkan? :017:

Eikös esi-isiemme ollessa Ruotsin kuninkaan alamaisia Jaakko Ilkka, ja muut hyvissä asemissa olleet kunnianhimoiset talolliset koonnet ympärilleen pienviljelijöiden joukon kapinaan Ruotsin kuninkaalle uskollisen käskynhaltija Klaus Flemingin armeijaa vastaan ajaen siten kuolemaan tuhansittain pienviljelijöitä ja talonpoikia?  :017:

Nuijasotahan oli hyvässä asemassa olevien miesten johtama talonpoikaissota, jonka tavoitteena oli Turun ja Viipurin valtaaminen ja Flemingin hallinnon kaataminen. Ruotsin kuninkaan käskynhaltija Fleming teki vain velvollisuutensa kukistamalla laittoman kapinan kapinaliikkeen hiipuessa Jaakko Ilkan ollessa ensimmäisten joukossa paetessaan Nokian taistelusta kohti Pohjanmaata joutuen kapinaa vastustaneen Pohjanmaan opposition vangeiksi.

Pohjanmaan vouti Aabraham Melchersson järjesti pikaoikeudenkäynnin, jossa kapinajohtajille langetettiin kuolemantuomio, ja heidät mestattiin. Ensin Jaakko Ilkan jalat ja kädet murskattiin tylpällä esineellä, sitten hakattiin irti oikea käsi, ja kirveellä pää. Lopuksi ruumis pilkottiin ja sijoitettiin teilipyöriin kirkon edustalle varoitukseksi muille. Jaakko Ilkka oli kuollut, ja myytti alkoi syntyä. Näin Jaakko Ilkasta kasvoi pohjalaisen talonpojan sankari.

Poissa 1944

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 17016
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta
« Vastaus #96 : 03.12.19 - klo:14:07 »
Lähtisin siitä, että jos hyvä kirjailija luo todellisen tai fiktiivisen hahmon, niin silloin on mahdollisuuksia sankarihahmolle. Luettelen tässä niitä, joista olen monet kerrat lukenut: Pekka/Juho Vesinen, Tapani Löfing, Sven Dufa, Jaakko ilkka. Venäjän vallan ajalla oli sotia Åålannissa ja Mustalla merellä, mutta en osaa mainita sankaritaruja. Sitten tullaankin jo itsenäisyyden aikaan, jonka alkua rasitti sisällissota, josta on ristiriitaista löytää sankareita. Talvi- ja jatkosodalle sankareita löytyy useitakin.

Mielestäni kansalla on oikeus luoda sankarihahmonsa siten kuin se vapaasti syntyy. Esim Jaakko Ilkan historiaa ei kannata nälviä, että  se johtaja ei saanut mitään hyvää aikaiseksi. Kansa on iltapuhteiden aikana ensin kertonut ja sitten myöhemmin historian tutkijat ovat oikean asianlaidan löytäneet ja sen tuoneet esille. Tämä dilemma jotenkin hoituu asianomaisen henkilön hyväksi tai huonoksi osaksi.

Poissa luterilainen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2760
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta
« Vastaus #97 : 03.12.19 - klo:14:40 »
Lähtisin siitä, että jos hyvä kirjailija luo todellisen tai fiktiivisen hahmon, niin silloin on mahdollisuuksia sankarihahmolle. Luettelen tässä niitä, joista olen monet kerrat lukenut: Pekka/Juho Vesinen, Tapani Löfing, Sven Dufa, Jaakko ilkka. Venäjän vallan ajalla oli sotia Åålannissa ja Mustalla merellä, mutta en osaa mainita sankaritaruja. Sitten tullaankin jo itsenäisyyden aikaan, jonka alkua rasitti sisällissota, josta on ristiriitaista löytää sankareita. Talvi- ja jatkosodalle sankareita löytyy useitakin.

Mielestäni kansalla on oikeus luoda sankarihahmonsa siten kuin se vapaasti syntyy. Esim Jaakko Ilkan historiaa ei kannata nälviä, että  se johtaja ei saanut mitään hyvää aikaiseksi. Kansa on iltapuhteiden aikana ensin kertonut ja sitten myöhemmin historian tutkijat ovat oikean asianlaidan löytäneet ja sen tuoneet esille. Tämä dilemma jotenkin hoituu asianomaisen henkilön hyväksi tai huonoksi osaksi.
Myyttiset sankaritarinat ovat hyvin harvoin totta.

Poissa luterilainen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2760
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta
« Vastaus #98 : 03.12.19 - klo:15:31 »
Nuijasota - 1500-luvun tarinoita. Käsikirjoitus ja ohjaus Risto Astikainen.

https://www.youtube.com/watch?v=8637jkJMoQA&list=PLxVrEaTaiKIWUK5qBJxNxJAcAnPxA4uca

Poissa 1944

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 17016
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta
« Vastaus #99 : 03.12.19 - klo:15:59 »
Esim Tapani Löfing on sankaritaruinen henkilö. Ei se minua haitannut poikosena. Eikä haittaa nytkään, kun luen niitä talvisia juttuja
saaristomereltä.
Poliittisille sankareille en anna ääntäni.
Katsoin tuon linkkisi, eikös se näytetty muinoin telkkarissa.

Poissa luterilainen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2760
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta
« Vastaus #100 : 03.12.19 - klo:19:06 »
Odotan malttamattomasti historioitsija Teemu Keskisarjan tulkintaa Jaakko Ilkasta ja nuijasodasta. :)

Poissa 1944

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 17016
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta
« Vastaus #101 : 03.12.19 - klo:22:00 »
Onko enempää tietoa, että koska po ohjelma olisi tulossa? Keskisarja on jalat maassa oleva historioitsija.

Poissa luterilainen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2760
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta
« Vastaus #102 : 03.12.19 - klo:22:41 »
Onko enempää tietoa, että koska po ohjelma olisi tulossa? Keskisarja on jalat maassa oleva historioitsija.
No ainakin Ilkka-lehdessä Keskisarja kertoi aikovansa kirjoittaa oman tulkintansa Jaakko Ilkasta ja nuijasodasta. Tiesitko, että on ilmestynyt kirjailija Ralf Henrikssonin uutuuskirja "Armoton nuijasota : Jaakko Ilkan aseenkantajan kertomana"?

"Kirjailija Ralf Henrikssonin Nuijasodasta kertova tosipohjainen romaani on mielenkiintoinen teos 1590-luvun verisestä sisällissodastamme. Sen talonpoikaiset päähenkilöt teloitettiin Isokyrön kirkolla, mutta heitä ei ole unohdettu. Henrikssonin teos on ensimmäinen romaani, jossa rohkeat miehet saavat lihaa luitten päälle.

Kuka oikeastaan oli eteläpohjalainen nuijapäällikkö Jaakko Ilkka? Millaisena tämän mystisen hahmon kuvaa hänen aseenkantajansa Randolf Rikhardinpoika, joka on vaikuttavan sotaromaanin fiktiivinen kertoja.

Jaakko Ilkan aseenkantajan näkökulma on tavallisen talonpojan, joka on hakemassa nuijasodassa kohtuutta veroihin ja linnaleiriin, joita hänen rasitteekseen on sälytetty jo vuosikymmenien ajan.

Miltä aidanseipäin ja nuijin varustautuneista talonpojista tuntui kohdata valtamarski Klaus Flemingin musketein, miekoin ja tykein aseistettu ammattiarmeija?

Lukija pääsee mukaan nuijasodan jännittäviin vaiheisiin Pohjanmaalta Nokianvirran rannalle ja takaisin.

Etelä-Pohjanmaalla varttunut kirjailija, ekonomi Ralf Henriksson (s. 1957) on toiminut 30 vuotta talouselämän johtotehtävissä."

Lähde

Armoton nuijasota: Jaakko Ilkan aseenkantajan kertomana       https://cdon.fi/kirjat/ralf-henriksson/armoton-nuijasota-38936261

Poissa luterilainen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2760
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta
« Vastaus #103 : 04.12.19 - klo:10:14 »
Mielestäni kansalla on oikeus luoda sankarihahmonsa siten kuin se vapaasti syntyy. Esim Jaakko Ilkan historiaa ei kannata nälviä, että  se johtaja ei saanut mitään hyvää aikaiseksi. Kansa on iltapuhteiden aikana ensin kertonut ja sitten myöhemmin historian tutkijat ovat oikean asianlaidan löytäneet ja sen tuoneet esille. Tämä dilemma jotenkin hoituu asianomaisen henkilön hyväksi tai huonoksi osaksi.
Tietenkään meidän ei tule nälviä Jaakko Ilkan historiaa, vaikka Nokian taistelusta ensimmäisten joukossa paennut Jaakko Ilkka ei nuijasodassa voittanutkaan yhtään mitään, ja ilman totaalisen epäonnistunutta nuijasotaa kukaan ei hänen nimeään edes tietäisi. Eivätkä talonpoikien elinolosuhteet parantuneet vielä silloinkaan, kun Kaarle-herttua pääsi valtaan nuijasodan jälkeen. Verot olivat edelleen kovat, ja linnaleirit säilyivät ennallaan. Jaakko Ilkan vahvuudet olivatkin nuijasodan ulkopuolelta eli maatilansa kehittämisestä ja kaupankäynnistä. Jaakko Ilkan isähän oli Ilmajoen toiseksi suurin maanomistaja, eli Jaakko syntyi kultalusikka suussa rikkaaseen perheeseen.

Meidän on hyvä muistaa, miten esi-isiemme ollessa Ruotsin kuninkaan alamaisia, niin he olivat ruotsalaisia. Linnaleirejä oli Ruotsissa Pohjanlahden molemmin puolin, ja kapinoivia talonpoikia mestattiin ajan tyyliin teilaamalla Ruotsin sisällissodassa kuningas Sigismundin ja Kaarle-herttuan välisessä valtataistelussa. Silloinen aika oli muutenkin hyvin väkivaltainen, ja jokaisen henkikulta oli herkässä, ja kuolema väijyi joka hetki. Milloin tahansa kulkutauti tappoi, synnytykset olivat naisille vaarallisia, ja vain vähän lapsista elivät edes aikuisikään saakka. Kuninkaan käskynhaltija Klaus Flemingkin  kuoli yllättäin johonkin kulkutautiin.

Poissa 1944

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 17016
Vs: Muistelus Lapuanjoen varrelta
« Vastaus #104 : 04.12.19 - klo:11:26 »
Kiitos, kun jaksata kirjoittaa historiasta, joka minulta on unhoon jäänyt. Yritän saada haltuuni Ralf Henrikssonin uusimman kirjan. Olen sellainen herkästi itseeni ottava, kun luen ihmisten tekstejä. Jaakko Ilkan kohdallakin jostakin tuli purua silmään, koska käytin sanaa nälviä.
Koska en osaa tehdä linkkejä muusta kuin ikivanhoista, no kuitenkin Dallapen ajan, levyistä, olen ns rampa kirjoittamaan vastineita. On tylsää alkaa kirjoittaa sellaista uudelleen, josta asiasta voisi näppärästi tehdä linkin. Mutta laisiani on muitakin, etten tästä  huonoa tykkää. Omaa lihaansahan pitäisi moittia.
Nuijasota oli onneton, sillä sen johdosta veren perintö ohentui monen sukupolven ajaksi. Aina, kun pyövelin leveäteräinen kirves kaulan katkaisi, loppui mestatun mahdollisuus uuden luomiseen. Jos jäi lapsia, hyvä niin, mutta aina sekään ei riittänyt, kun leski ei lastensa kanssa pärjännyt. Lähden siitä, että yrittänyt henkilönä on uutta luova, kun taas kotonaan pysynyt oli korkeintaan perinteitä säilyttävä, mutta sellainenkin on arvokasta.