Kirjoittaja Aihe: Suhtautuminen ihmeisiin  (Luettu 3658 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Sarai

  • Kotimatkalla
  • Viestejä: 309
Suhtautuminen ihmeisiin
« : 01.10.07 - klo:10:27 »
Ystäväni oli käynyt rukoiltavana Healingroomissa. Verensokerit olivat tasoittuneet ja mieliala kohonnut. (http://www.healingrooms.fi/)

Minä tunnen taas itseni huonoksi uskovaksi, jos uskovaksi ollenkaan. Uskon kyllä, että ihmeitä voi tapahtua. En kuitenkaan usko, että niitä tapahtuisi minulle. Sairastan itse kroonista sairautta, jonka syy on hiukan epämääräinen, joten olisin oikein otollinen "rukoiltava". Mä vain en voi pyytää parantumista. Ei mun uskoni riitä siihen. Mä pelkään ihan liikaa, että rukoiltavaksi meneminen rikkoisi mua enemmän kuin eheyttäisi.

Mun elämäni ainoa "ihme" tai suora rukousvastaus on osoitus Jumalan huumorintajusta. Kävelin masentuneena kadulla ja kiroilin Jumalalle: voisit säkin nyt tehdä edes jotain. Kompastuin kadulla olevaan kylttiin. Kyltissä luki: "Varo, ylhäällä työskennellään."

Poissa Kalistaja

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2575
Suhtautuminen ihmeisiin
« Vastaus #1 : 01.10.07 - klo:12:51 »
Kaikenlaista tapahtuu kaikkialla kaiken aikaa, ihmeitä myös. Tai sellaistakin mitä me nykytietämyksemme ja tänäisen ymmärryksemme takia kutsumme ihmeeksi. Avoimin aistein eteenpäin...

Poissa seppos

  • Ylläpitäjä
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 16861
    • http://www.samila.1g.fi
Re: Suhtautuminen ihmeisiin
« Vastaus #2 : 01.10.07 - klo:13:01 »
Lainaus käyttäjältä: "Sarai"
Ystäväni oli käynyt rukoiltavana Healingroomissa. Verensokerit olivat tasoittuneet ja mieliala kohonnut. (http://www.healingrooms.fi/)

Minä tunnen taas itseni huonoksi uskovaksi, jos uskovaksi ollenkaan. Uskon kyllä, että ihmeitä voi tapahtua. En kuitenkaan usko, että niitä tapahtuisi minulle. Sairastan itse kroonista sairautta, jonka syy on hiukan epämääräinen, joten olisin oikein otollinen "rukoiltava". Mä vain en voi pyytää parantumista. Ei mun uskoni riitä siihen. Mä pelkään ihan liikaa, että rukoiltavaksi meneminen rikkoisi mua enemmän kuin eheyttäisi.

Mun elämäni ainoa "ihme" tai suora rukousvastaus on osoitus Jumalan huumorintajusta. Kävelin masentuneena kadulla ja kiroilin Jumalalle: voisit säkin nyt tehdä edes jotain. Kompastuin kadulla olevaan kylttiin. Kyltissä luki: "Varo, ylhäällä työskennellään."


Minusta tuo loppukaneettisi oli todella hyvä.

Mitä taas tulee tuohon healingroomin niin suhtaudun erittäin skeptisesti. Suomessa tehdyssä tutkimuksessa, jossa turkittiin väitettyjä ihmeparanemisia ne kaikki paljastuivat epätosiksi tai kuten helluntailaiset sanovat niissä oli reilusti evankelistalisää. En siis usko tätäkään. Uskon, että Jumala pystyy siihen vaan ei ihminen. Jotkut ihmiset väittävät saanesa kyvyn ihmeparatamisiin, mutta kuten amerikkalaiset esimerkkinsä ne ovat valitettavasti petosta ja usein isosta rahasta.

Älä sure sitä millainen uskovainen olet, sillä se asia päätetään siellä ylhäällä missä työskennellään. Sinun mielipidettäsi ei kysytä.
Jumala on arjessa
Tekno- ei teologi

Poissa korhp

  • Istahtaa penkin päähän veisaamaan
  • Viestejä: 40
ihmeistä
« Vastaus #3 : 17.11.07 - klo:18:18 »
Einstein on sanonut: on kahdenlaisia ihmisiä: niitä, jotka uskovat, että ei ole ihmeitä ja niitä, jotka uskovat, että koko elämä on ihmettä:)

Poissa hiljan herännyt

  • Saapunut Aholansaaren rantaan
  • Viestejä: 13
uskon puutetta
« Vastaus #4 : 26.11.07 - klo:22:06 »
Minä olen käynyt sekä Juntusen että Jalovaaran tilaisuuksissa ja rukoiltavana, enkä kokenut mitään ihmeellistä. Olin pettynyt, toisaalta en edes tiennyt mitä odottaa. Koin myös, että kyse on oman uskoni puutteesta ja koin itseni vain entistä huonommaksi uskossani. Lisäksi hommasta jäi jotenkin ikävä "hosumisen" maku. Onko jollakin päinvastaisia kokemuksia, olisi kiva tietää.
Se, jolla on aina kiire- myöhästyy elämästä.