Führer (Nokia Missio)

[mt]

Ehdotus

Tehkääpä Google-haku fraaseilla "rakastama johtaja", "rakastamamme johtaja", "rakastettu johtaja", "rakastettu johtajamme".

Maineikkaassa seurassa ovat kaikki rakastetut johtajat.

Jos olisin johtotehtävissä ja joku alainen kirjoittaisi "meidän kaikkien rakastama johtaja Mt", menisin - kiukun laannuttua - pyytämään kirjoittajalta anteeksi, koska ilmaisusta päätellen olisin häntä varmaankin verisesti loukannut.

Mt

[jUHOMA4]

Palaan vielä Kalistajan esille ottamaan johtaja nimitykseen.   Senhän tekee vastenmieliseksi natsiaika, kun Adolfia niin kutsuttiin.  Mutta siihen syyllistyi myös suomalaiset myös (körttiläiset).  Siitä saa hyvän kuvan , kun lukee tunnetun pohjalaisen Liisa Tenkun kertomusta sen aikaisesta toiminnasta. Esim. Lapuanliikkeestä ja hänen työstään lottana sodanaikana Virossa.  
Totuus ei pala tulessakaan.

[Kalistaja]

Me kaikki pelaamme nyt jälkipeliä: mutta olkoon: kumpaahan tuossa 1930-luvun isänmaallisten piirien liikehdinnässä ja elämässä oli enemmän: Saksan ihannointia, vai Neuvostoliiton inhoa? Ehkä sekä että.

   Tietysti itsekritiikki on tarpeen, mutta on muistettava, että 30-luvun asioista on nyt aika helppo puhua. Asiat eivät ole niinsanotusti päällä.

   Mutta hyvä että puhutaan, 30-luvustakin. Siihenkin tämä foorumi on hyvä. Kuitenkin: meidän on mietittävä myös asiain ja ihmisten todellinen tila tuolloin. Ihmetellä voimme, ihaillakin. Syyttäminen on sitten jo toinen - useimmiten tästä ajasta käsin tarpeeton - juttu.

   Mitä johtajiin ja johtajuuteen tulee, niin johtajia on monenlaisia. Kärjistettynä: diktaattoreja ja demokraatteja!

[Salis]

Me kaikki pelaamme nyt jälkipeliä: mutta olkoon: kumpaahan tuossa 1930-luvun isänmaallisten piirien liikehdinnässä ja elämässä oli enemmän: Saksan ihannointia, vai Neuvostoliiton inhoa?  

Yleensä on niin, että asioiden asiallinen analyysi on tehtävissä jälkeenpäin. 30-luvulla sitä oli mahdoton tehdä, kun äärioikeistolainen paine oli niin kuva. Monet siitä varoittivat, mutta vain harvat vetivät oikeat johtopäätökset. Suomessa vasta sota Neuvostoliittoa vastaan yhdisti valtaosan kansalaisista. Kansan, jonka vapaussota oli repinyt kahteen ulkoisen vaaran takia, yhdistyi sodassa samaa ulkoista varaa vastaan.

Demokratia ei tarvitse vahvoja johtajia vaan demokraattisesti valittuja valistuneita johtajia. Hyvä johtaja valitsee alaisekseen henkilöitä, jotka ovat hänen kanssaan eri mieltä ja häntä älykkäämpiä, osaavampia ja viisaita. Valitettavasti monet johtajat valitsevat alaisekseen myötäilijöitä
ja p...seen nuolijoita.

Nokiamissio on hyvä esimerkki johtajauskon varaan rakennetusta liikkeestä. Mitä tapahtuu, kun johtaja tekee ison virheen?

[juhani]

1930-luvulla Aadolf Hitler teki sen mitä lukuisammat "fyyhrerit" yrittivät tehdä. Devalvaation ja työttömyyden tilasta päästettiin germaanit. Täystyöllisyys oli Saksassa. Autobaahnoja ruvettiin rakentamaan, "kansan auto" tuli markkinoille ja germaanit ryhtyivät ahdistuneesta oman arvontunnosta siedettävän arvokkaaksi itsensä kokemaan. Siis tämä on näkökulmallisesti toista puolta foorumin ajatuksiin. :smt064

[Kalistaja]

Komppaan Salista hänen juttunsa hyvin ajatellusta ja ehken myös nähdystä ja havaitusta loppuosasta: me jokainen tiedämme yhteisöjä ja yhdistyksiä, joissa edellinen virallinen ja/ tai tosiasiallinen johtaja valitsee (valituttaa) marionetin seuraajakseen (seuraajikseen),  jotta aiempi johtaja pääsee itse elämänsä loppuun asti puhumaan, esiintymään, pätemään ja ehken myös kekkuloimaan. Keulakuvana olo on loppujen lopuksi ilmeisen mukavaa mahdollisista puhureista huolimatta.

[Benkku]

:smt090  O:)

[Pena]

Benkku on näköjään käynyt parturissa, hankkiutunut viiksistä eroon ja unohtanut mustan hattunsa naulakkoon.

[Kalistaja]

Pena yllättävästi kiinnitti huomionsa Benkun ulkomuotoon: kevään korvilla ja ennen kesää johtajat, harhaanjohtajat ja johdettavat käyvät siistiytymässä, käyvät parturin pakeilla ja ties missä vähän ennen kuin suvi suloinen joutuu.

 

Mutta miksi Benkku lyö päätänsä (tiili)seinään. Sehän sattuu!?

[Benkku]

Pena kirjoitti: 20.05.2008 21:13  

Kalistaja kirjoitti: 20.05.2008 23:34  

Niin hyvät herrat. niin kuin varmaan tiedätte että minun aito oma kuvani ei yleensä mahdu sitten mihinkään foorumille,vaikka kuinka yrittäisi. Sen verran suuri stara olen.

[Pena]

Kun oikein kovakalloinen puskee tiiliseinään, seinään sattuu ja siihen tulee miehen mentävä reikä.

[Salis]

Kun oikein kovakalloinen puskee tiiliseinään, seinään sattuu ja siihen tulee miehen mentävä reikä.

Sellaista kalloa enkä seinää ole nähnyt paitsi elokuvissa.
Mutta "Cutta cavat lapidem, non vis, sed saepe cadendo" sanotaan.
Pisara (lat. myös kyynel) leikkaa kiven, ei voimalla, vaan usein putoamalla.

[Pena]

Jiihaa! Taas pääsen käyttämään punakynää; oikea muoto lentävästä lauseesta on: Gutta cavat lapidem, non vi sed saepe cadendo. Alunperin Ovidius sanoi: Gutta cavat lapidem, consumitur anulus usu, 'tippa kovertaa kiveä, sormus kuluu käytössä'.

PS kyynel on lacrima, gutta on pisara tai täplä.

[Benkku]

:smt083

[apellikka]

PS kyynel on lacrima, gutta on pisara tai täplä.

Punakynälle lisää töitä, sillä latinani on yli kahden vuosikymmenen horroksessa. Joka tapauksessa Hinc illae lacrimae (millä tarkoitan: tästä nämä kyyneleet) kertoo omat ajatukseni monista Suomen hengellisen elämän tapahtumista...