Kirjoittaja Aihe: Kokemuksia lestadiolaisista  (Luettu 46483 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Johannes

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 1334
Kokemuksia lestadiolaisista
« Vastaus #15 : 21.11.08 - klo:19:22 »
Itse arvosta lestadiolaisissa sitä, miten he onnistuvat kasvattamaan sellaisen lapsilauman. Iisalmessakin tiedän yhden papin, jolla on n. 20 lasta, ehkä 1 tai 2 vaille. Lapinlahdellakin on paljon leastadiolaisia ja ainahan niitä joku rinnakkaisluokalle sattuu. Minusta on hienoa, kuinka he saavat lapset mukaan suviseuroihin vuosi toisensa jälkeen ja muutenkin lapset ovat luontevasti mukana joka paikassa. Johtuu varmaan isosta sisarusmäärästä, että lapset oppivat leikkimään keskenään ja saavat oikeasti olla lapsia. Itse olen jollain lailla jopa kateellinen, kun itselläni ei ole niin montaa sisarusta. Olen kuitenkin sen verran sukurakas. Positiivinen asia on myös se, etteivät minun tuntemani ihmiset tee  numeroa asiasta vaan antavat tekojen puhua puolestaan.
"Ei mikään niin voi virvoittaa,
en muusta iloani saa,
ei autuutta saa suurempaa
kuin minkä Jeesus lahjoittaa."

Poissa Salis

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4426
  • Körtti
Kokemuksia lestadiolaisista
« Vastaus #16 : 21.11.08 - klo:19:59 »
Lainaus käyttäjältä: "Johannes"
Itse  Iisalmessakin tiedän yhden papin, jolla on n. 20 lasta, ehkä 1 tai 2 vaille.


Sanon vaan, että voi papin vaimoparkaa. Harvassa on niitä naisia, jotka pystyvät 20 lasta elämänsä aikana synnyttämään. 1800-luvulla naisia kuoli vielä synnytyksiin. Minulla on kaksi poikaa ja nekin tulivat maailmaan sektion avulla. Hyvä puoli on tietysti siinä, että lapsilisää on varmasti kertynyt, ja huono puoli, että ruokamenoja on ollut isosti. Vanhoillislestadiolainen liike on ollut kovin sisäänlämpiviä ja kohdistanut eri mieltä oleviin tai liikkeestä eroaviin henkilöihin henkistä väkivaltaa. Vallalla oli myös käsitys, että vain vanhoillislestadiolaisiin kuuluvat pelastuvat. Koska tuntemukseni tästä liikkeestä on kielteisiä, en viitsi asiaa tämän syvemmältä raapia. Aineistoa kyllä olisi.
Acta, non verba.

Poissa pirttikööri

  • Körttiläisyyden jäljillä
  • Viestejä: 4
Kokemuksia lestadiolaisista
« Vastaus #17 : 21.11.08 - klo:20:48 »
Niinpä. Kokemukset lestadiolaisista ovat arkipäivän tasolla (näin oululaisena) varsin myönteisiä; tunnollisen oloisia, hyvässä mielessä konservatiivisia, reippaita ja ahkeria. Kuitenkin se, että yhä tänä päivänä lapseni ja ystävänsä kuulevat koulun välitunnila joutuvansa tulimereen ja se, että ainakaan julkisuudessa liikkeen johto ei ole sanoutunut irti suljetusta seurakuntaopista (i.e vain he pääsevät taivaaseen), jollaista ovat ymmärtääkseni ja yleisen käsityksen mukaan julistaneet kait jo Raattamasta asti on niin pöyristyttävä asia, että se on saanut allekirjoittaneen kaappikörtin jopa puolivakavasti harkitsemaan kirkosta eroa (siis kirkosta joka sallii tällaisten sananjulistajain julistavan tältä osin kovin pimeää oppia) No, toisaalta tuntemani rauhansanalaiset lestadiolaiset (verrattuna aiemmin kuvailtuihin vanhoillisiin) ovat kokolailla kaikilta osin kelpoa porukkaa (jos näin karkeasti tältäkin osin yleistetään).

Poissa Jampe

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2205
Kokemuksia lestadiolaisista
« Vastaus #18 : 21.11.08 - klo:20:52 »
Minä kun en ole körttiläinen, niin voinen sitten kertoilla vähän myönteistäkin kokemuksia lestadiolaisuudesta  :twisted: ...

No, ihan totta puhuen, niin lestadiolaisia todellakin on niin monenlaista lahkoa ja lohkoa ettei ole reilua kertoa "juttuja" lestadiolaisuudesta erittelemättä tarkoin mistä ryhmästä ja ajanjaksosta on kysymys.

Itse olen henk. koht. tutustunut jonkin verran seuraaviin ryhmiin sekä heidän seuramenoonsa ja oppiinsa:

esikoislestadiolaisuus

vanhoillisuus

uusheräys

rauhansanalaisuus


Etenkin uusheräyksestä on jäänyt aika miellyttävä kuva jo seuramenostakin.  Ihan tolkun hommaa mielestäni eikä ollut mitään kruusailua vaan sellaista perushuttua ilman sirkustelua.  Samaa voi sanoa rauhan sanasta!

Mutta todettakoon että yksikään lestadiolaishaara tuskin on täysin homogeeninen.  Mielestäni noissa kahdessa on kyllä jonkin verran tilaa hengittääkin!

Sitten esikoisuus on mielenkiintoinen ilmiö!  Se on kai jonkinlaisessa käymistilassa jossa nuorempi polvi jo jonkin verran uskaltaa kyseenlaistaa vanhoja tottumuksia, kuten huivipakkoa, hametta jne.  Joidenkin nuoremman polven esikoisten kanssa on tullut jutusteltua ja pääosin myönteiset kokemukset on näistä jäänyt.  Tosin esikoisuus on tällä erää perinnäissääntöjen suhteen ehkä tiukin lestadiolaishaara, askeettisuutta korostetaan edelleen.  Olin esikoisseuroissa ja miehet ja naiset istuivat eri puolilla.  Esikoisuudessakin on käsittääkseni eri haaroja?


Vanhoillislestadiolaisuudesta on kaikista ikävimmät kokemukset. Siinä ei ole muuta kuin tuomitsemista ja muiden ylenkatsomista tai ainakin tällaista pelkästään olen itse saanut osakseni.  kaikk itietysti siloitellaan tuttuun käännyttäjien tapaan "raamatun kehoituksiksi".  vanhoillisuudesta minulla ei ole oikein mitään hyvää sanottavaa, enkä haluaisi olla ko. liikkeen kanssa missään kosketuksissa.  pakko kuitenkin rehellisyyden nimissä sanoa että siinäkin on ihmisiä jotka ovat hiljaa itsekseen eri mieltä. He vain eivät uskalla sanoa sitä siellä ääneen.


kaiken kaikkiaan lestadiolaisuudessa yleensä on hyvää se että siellä vierastetaan karismaattisuutta ja vapaita suuntia.
Elämä on ihmisen parasta aikaa -Matti Nykänen-

Poissa Sanneli

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2387
Kokemuksia lestadiolaisista
« Vastaus #19 : 22.11.08 - klo:14:49 »
Täälä Nivalassa tosiaan on niinkin hassusti päässyt käymään että puolet porukasta on lestadiolaisia, puolet körttiläisiä ja nivalalalalaisista löytyy vain muutama normaali :D

Meidän kirkon suntio on uusherätyksestä. Niillä ollaan monesti käyty seuroissa ja myös sen äidin tykönä.

Mun äitin pomo on vanhoillislestadiolainen ja sitä kautta tunnen niitä melekosen määrän. Jännä juttu mitenkä ne kaikki melkein täällä on sukua toisilleen...

Olipa mulla peruskoulussa kaverinakin kaksi lestadiolaista. Yleisesti ottaen olen saanut heistä aika kivan kuvan. Olen semmoistakin kuullut että sen takia ne meidän kanssa viihtyvät että kun körttiläiset ei ole teheny väärää parannusta (toisin kuin rukoilevaiset ja evankeliset kuulemma mielestään ovat, körteillä kun "on tekemättä vielä mun parannukseni") niin ne on vielä mahdollista pelastaa  :wink:
"Kun oma pohja vajoaa Niin armo yhä kannattaa. Sen päällä, niin kuin kallion Minulla turvapaikka on."
Parhain terveisin Sanna

Poissa mami

  • armon kerjäläinen
  • Viestejä: 458
Kokemuksia lestadiolaisista
« Vastaus #20 : 22.11.08 - klo:23:07 »
Lainaus käyttäjältä: "Eliza"
Olen semmoistakin kuullut että sen takia ne meidän kanssa viihtyvät että kun körttiläiset ei ole teheny väärää parannusta (toisin kuin rukoilevaiset ja evankeliset kuulemma mielestään ovat, körteillä kun "on tekemättä vielä mun parannukseni") niin ne on vielä mahdollista pelastaa  :wink:


Tämä puolestaan pelasti mun päiväni!  :lol:
Lyö särö väärään varmuuteeni.

Poissa vaivainen mato

  • Ostaa kotiin viemisiksi hjuhlaoppaan
  • Viestejä: 297
Kokemuksia lestadiolaisista
« Vastaus #21 : 23.11.08 - klo:17:35 »
Ensimmäinen kosketus leatatiolaustteen perustui kuulopuheeseen. Lestatiolainen mies jätti hoitamatta 'ruokkomaksun' eli lapsen elatusvelvollisuuden laiminlyönti. Mie lähti paikkakunnalta lapsen syntymän aikoihin. Sitä ennen hän oli käynyt kylän ainoan saarnamiehen luona ja saanut ... nimessä ja veressä ... synnit ja matkaviat anteeksi.
Nöin oli saanut tekosensa sovittua. Tästä jäi jotensakin negatiivinen kuva.

 Äitini eno oli tautivuoteella. Pappi tuli häntä katsomaan kysyen tahtooko lähtijä tulla autuaaksi. Sairastava mies oli saninot Jeesuksen kuolleen ristillä hänenkin syntiensä vuoksi ja sanonut luottavansa tähän. Papin  mielestä tämä ei riitä. Lähtijä ei  ollut luopunut kannastaan. Pappi oli todennut poislähtiessään: 'Vanha isäntä ei halunnut tulla autuaaksi.

 Olen käväissyt Suviseuroissa Joensuussa. Vuosilukua en nyt muista.
Tuntuivat vierailta.  
 Toisen kerran kävin suviseuroissa Nivalassa naapurin pyynnöstä. Hän ei halunnut yksin olla 'epäuskoisena'  uskomassa olevien joukossa.
Naapurin miehen emäntä oli kotoisin Nivalasta.

Sittemmin olen koulumaailmassa työskennellessäni joutunut 'viran puolesta' tekemisiin lestatiolaisten kanssa. Kokemukseni ovat myönteiset. Pojat olivat ahkeria, tunnollisia ja luotettavia. Heidän tehtäväkseen uskalsi jättää vaativiakin tehtäviä suoritettavaksi.
Pojat katselivat TV:tä niinkuin muutkin syntiset.
 
 Työtkin olivat saman kastiin kuuluvia työteliäisyyteen, tunnollisuuteen ja luotettavuuteen nähden.
TV:n katseluun he olivat ehdottomia.  

Vielä vuosien jälkeen he tulevat moikkaamaan, vaikka tietävät minunn kuuluvan epäuskoiseen körttiheimoon.

Meillä on täällä lestatiolainen kappalainen. Hän saarnasi tänään Pyhän ristin kirkossa. Saarnassa ei ollut moittimista.
 Onpa hän joskus käynyt körttiseuroissakin, puhunut siellä. Hän on tietyllä tavalla avarakatseinen, eikä kilistele avaimia.

Täällä oli muutama vuosi sitten eräs tilausuus saunomiisineen. Mukana oli tämä pappi, herättäjän silloinen aluesihteeri ja minä.
Keskustelimme näistä uskon asioistakin. Kaikki totesimme. Meillä on enemmä yhtäläisyyksiä kuin eroavuuksia. Joissakin asioissa voi sanintapa olla erilainen, mutta sanoma sama.

Tämä tuntunee patakörtin kirjoittamana ehkä oudolta, mutta näin olen asiat kokenut.

Poissa Mauno

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 759
Kokemuksia lestadiolaisista
« Vastaus #22 : 23.11.08 - klo:21:22 »
Hei!

Kotipitäjässä oli herättäjäjuhlat 1973 ja minä herkässä nuoruuden iässä. Herättäjäjuhlilla olin talkoissa traktoria ajamassa ja ensiavussa paareja kantamassa. Luppoaikaa jäi vain vähän ja silloin olin nuortenillassa ja yhden kivan tytönkin kanssa kului aikaa. Nukkua en paljon malttanut ja unet jäivät vähiin.


Lauantai-iltana Raudaskylässä Opistolla pidetyn nuorten illan ja muiden menojen jälkeen tulin kotiin yöksi aamuyöllä kahden aikoihin. Koko talo oli täynnä juhlavieraita ja urvahdin hetkeksi olohuoneen nojatuoliin.

Aamuneljän aikaan kurvasin traktorilla juhlakentälle. Siellä oli ennen minua yksi talkoolainen: Muholan Eero, paikallisen Rauhanyhdistyksen aktiivi lestadiolainen sytytteli tulia juhlaravintolassa kenttäkeittiön padan alle.

Sievin heränneet kuuluivat ainakin juhlien pyhä-aamuna siihen myöhemmin heränneitten porukkaan.

muistelee Mauno

Poissa Viisveisaaja

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 8383
Te ette vaan tajuu taaskaan
« Vastaus #23 : 23.11.08 - klo:21:39 »
No puhhuijaa, sanoi Risto Reipas Nallelle.
Jos mun tietämykseni körteistä on samaaluokkaa, kun teitin lestadiolaisuudesta, niin tajuan omat ihmettelyni körttiläisyyttä kohtaan.

Joskus kannattaisi mennä esikoislestadiolais seuroihin.
Kun on kokenut sen yhteisöllisyyden ja parantavan vaikutuksen minkä sieltä saa sen kaiken rakkaudellisuuden ja murtuneisuuden takia, ei voine olla tota mieltä mitä jotkut on.

Esikoislestadiolaisseurat alkaa aina Lars vainaan vanhalla saarnalla. Se on pikkasen hassua toisaalta, kun texti on sellaista vanhaa ja siksi kait on sellaisia hassuja sisäpiirisanontoja, mitä muut ei tajua.
 Sitten tulee saarna ihan miten Henki jakaa jollekkin puhujaveljelle.
Yleensä kysellään, miksi jotkut nuoret ei käytä huivia ja muuta sellaista.
Rajat on rakkautta.
Sitten joskus tulee erityinen murtuneisuus seurojen lopussa ja kaikki alkavat halata toisiaan ja siunata. Lapset varsinkin alkavat ja ovat ensimmäisenä menossa eteen siunattavaksi.
 Nuoret toisiaan ja jotenkin se on sellainen anteeksiantamis ja sovinnonteko siinä lopussa mitä en ole muualla nähnyt. Kyyneleitä virtaan ja selaista..

Sitten tietty kahvit ja joskus ruokailu sen jälkeen ja sitten tupakkapiirit joissa juttu lentää.

Ihmeellistä että televisiota kohtaan luullaan, että siellä aina saarnataan.
Ei siitä ketään enään nykyään tuomita, mutta voidaan kysellä sen rakentavuudesta.
Muutenkin ihmiset arjessa elävät kuin kaikki muutkin.
 Nuorilla on omat kokeilunsa, mutta yleensä he palaavat ja mitä milloinkin.

Oikeasti ei ollenkaan niin ahdasmielistä ja jäykkää ja tuomitsevaa porukkaa kuin luullaan.

Tietty jos erottuu porukasta, niin sitä saatetaan katsoa, esim jos jolla on värjätyt hiukset ja meikattu. Katsotaan, että aha joku ulkopuolinen, mitenkähän häntä voisi auttaa sopeutumaan ja olla ystävänä.

Onhan tietysti meitä äkkivääriä ja herkkähipiäisiä, jotka saatamme alkaa väittelemään ja muuta.
Mutta sama painotus kuin körteillä, että omavanhurskaus on syntiä on lestadiolaisillakin.

Lopuksi onhan se totta, että on ollut niin sanottu hoitokokousaika jolloin toimittiin tahdittomasti ja oli jopa vainoja ja sisäisiä invisitioita, mutta se oli lyhyt aika, kylläkin aivan karmea.

Körtit on körttejä ja heillä on omat painotukset, mutta kellä mitäkin.

Oikeasti aivan ihania ihmisiä kaikki täällä kirjoittavat ja mitä körttiseuroissa olen käynyt niin ihan tosi mukavia tyyppejä kaikki. :roll:
Kaikki valta tekoälylle!

Poissa Liisa

  • ex-ylläpitäjä
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 1137
    • kotisivu
Re: Te ette vaan tajuu taaskaan
« Vastaus #24 : 23.11.08 - klo:21:44 »
Lainaus käyttäjältä: "Viisveisaaja"
Oikeasti aivan ihania ihmisiä kaikki täällä kirjoittavat ja mitä körttiseuroissa olen käynyt niin ihan tosi mukavia tyyppejä kaikki. :roll:


Tuo silmienpyöritys perään vähän hankaloitti tuon lauseen tulkintaa.  :wink:

Poissa sjarvin

  • Saapunut Aholansaaren rantaan
  • Viestejä: 19
    • http://www.satullite.net
Re: Te ette vaan tajuu taaskaan
« Vastaus #25 : 23.11.08 - klo:22:29 »
Lainaus käyttäjältä: "Viisveisaaja"

Oikeasti ei ollenkaan niin ahdasmielistä ja jäykkää ja tuomitsevaa porukkaa kuin luullaan.


Tämä vastaa omaa kokemustani. Tulimme perhee kanssa lähetystyöstä takaisin Suomeen 90-luvun alussa. Sain silloin ensimmäistä kertaa tutustua "normaaleihin" suomalaisiin nuoriin Ylivieskan yläasteella.

Luokallani oli monta vanhoillis-lestadiolaista, muutama rauhansanalainen ja oli meitä siellä muutama körttikin. Olin yllättynyt, kun juuri lestadiolaisnuoret ottivat hyvin vastaan eivätkä nostaneet taustaani itseäni vastaan, kuten muut, körtit mukaan lukien. Oli selvää, ettemme uskon asioista ole samaa mieltä, mutta emme me niistä keskustelleetkaan. Kiitos luokalla olleiden lestadiolaisten tyttöjen minä osaan auttavasti luistella ja hiihtää.

Paljon saa silti itsensä kanssa kipuilla ettei lestadiolaisia pilkkaisi, se on helppoa kun aiheita piisaa. On rohkeaa olla lestadiolainen ja sietää kaikki se pilkka ja ennakkoluulot. Ei tarvitse olla ollenkaan niin rohkea ollakseen körtti.

Muuten mielikuvani on, että uskossaan syvästi elävät lestadiolaiset eivät ole kovinkaan tuomitsevia. Matkan varrelle on sattunut myös YKSI sellainen ihminen, joka on poiminut hyvästä opista vain sen osan, missä muut tuomitaan helvettiin. Mutta olen aina ajatellut, että sen täytyy tuntua hyvälle, Ja jos minä sinne helvettiin joudun, se on minulle varmasti oikein, Yksi vastaan kymmeniä saattaa silti kertoa jotain todellisuudesta. Äänekkäät tuomitsijat leimaavat koko liikkeen.
“Kristillinen velvollisuus on hoitaa ruumista niin, että me ruumiimme terveyden ja kunnon avulla kykenemme tekemään työtä apua tarvitsevien hyväksi ja hankkimaan omaisuutta, jotta voimakas jäsen näin voisi palvellla heikkoa."
-Luther

hm

  • Vieras
Kokemuksia lestadiolaisista
« Vastaus #26 : 23.11.08 - klo:23:24 »
Mainittakoon, että esikoisuus on ainoa lest.suuntaus, johon ei kuulu yhtään pappia. Siis puhtaasti maallikkoliike (Voitto Huotari: Kirkkomme herätysliikkeet tänään, Kirjapaja 1981).

Kirja on kyllä jo vanhentunut. Sen kansikuva on muuten Laukaan Herättäjäjuhlilta 1980!

Poissa seppos

  • Ylläpitäjä
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 16861
    • http://www.samila.1g.fi
Kokemuksia lestadiolaisista
« Vastaus #27 : 23.11.08 - klo:23:34 »
Lainaus käyttäjältä: "hm"
Mainittakoon, että esikoisuus on ainoa lest.suuntaus, johon ei kuulu yhtään pappia. Siis puhtaasti maallikkoliike (Voitto Huotari: Kirkkomme herätysliikkeet tänään, Kirjapaja 1981).

Kirja on kyllä jo vanhentunut. Sen kansikuva on muuten Laukaan Herättäjäjuhlilta 1980!


Tuo oli melkein totta. Yksi saarnaajista luki itsensä papiksi, mutta hänet kärvennettiin ulos liikkestä, koska hän näin asettui muiden saarnaajien yläpuolelle.

Tässä keskustelussa on vaikea erottaa metsää puilta ja päin vastoin. Kaikissa liikkeissä on mukavia yksilöitä, mutta yhteisö saattaa aiheuttaa allergisia reaktioita. Yksilöiden perusteella ei liikettä voi arvioida. Eräissä liikkeissä on keskustelu uskoasioista kielletty erilailla uskovien kanssa ja siksi heidän kanssa on helppo tulla pinnallisella tasolla toimeen.
Jumala on arjessa
Tekno- ei teologi

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 22048
Kokemuksia lestadiolaisista
« Vastaus #28 : 24.11.08 - klo:07:41 »
Esikoiset pitävät syksyisin kirkkopyhän täällä meillä. Saarnamiehen kuluneita fraaseja viljelevä ja ajatuksesta toiseen poukkoileva puhetapa kummastutti minua, kunnes joku tiesi kertoa, että liikkeessä pidetään saarnan valmistamista epäuskon osoituksena.

Poissa Mauno

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 759
Kokemuksia lestadiolaisista
« Vastaus #29 : 24.11.08 - klo:08:23 »
Hei!

Lahdessa järkkäillään tulevan vuoden rippikoulut ruotuunsa näin loppuvuonna. Pojat ja tytöt ovat ilmoittautuneet haluamiinsa ryhmiin. Yhteensä rippikoululaisia on lähes tuhat nuorta, joten ryhmiäkin tulee useita ja monimuotoisia.

Myös esikoislestadiolaiset ovat hakeutuneet seurakunnan järjestämään rippikouluun - omia leirejä eikä opettajia ole. Ensi kesäksi he ovat valinneet yhden kaupungissa pidettävän päivärippikoulun. Työntekijöiden näkövinkkelistä näyttää siltä, että minä olen siinä ryhmässä opettajana. Sehän sopii minulle hyvin.

t. Mauno