Kirjoittaja Aihe: Rukoileminen vs veisuu  (Luettu 22309 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Liisa

  • ex-ylläpitäjä
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 1137
    • kotisivu
Rukoileminen vs veisuu
« Vastaus #15 : 14.08.08 - klo:20:16 »
Lainaus käyttäjältä: "karjalaisenkyösti"
Lainaus
Että tähän soppaan en lusikkaani laita.


Kyllä jokaisen tähän jotain on sanottava.


Miksi? Mihin?

Poissa mami

  • armon kerjäläinen
  • Viestejä: 458
Rukoileminen vs veisuu
« Vastaus #16 : 14.08.08 - klo:20:24 »
Koetin tehdä ketjun aloituksen suht. rauhallisissa merkeissä, jotta siitä nousisi rakentavaa keskustelua. Ei ollut tarkoitus provosoida (muuta kuin ihan vain sen verran, että keskustelua yleensä syntyy).

Tähän mennessä on korostettu Isä meidän rukousta. Hyvä pointti! Otan onkeeni. Kyöstin tutkimuksiin en ole vielä ehtinyt tutustua, mutta teen senkin. Varmasti mielenkiintoista. Ruokarukoukset ja iltarukoukset on otettu esille, tärkeää! Jne.

Eivät nämä vastaukset nyt mitään pakkopullaa tai neuvomista ole. Ja jos ovatkin neuvomista, niin sitähän minä juuri pyysin. Tosin toivoisin vielä hyviä esimerkkejä Siionin Virsien rukouksista lähimmäisten edestä ja arkielämän tilanteissa.
Lyö särö väärään varmuuteeni.

Benkku

  • Vieras
Oliskohan hyvä pysyy...
« Vastaus #17 : 14.08.08 - klo:22:03 »
Lainaus käyttäjältä: "karjalaisenkyösti"
Lainaus
Että tähän soppaan en lusikkaani laita.


Kyllä jokaisen tähän jotain on sanottava.
Jos ei muuta, niin ainakin sen, että ei osallistu tai ei ole kiinnostunut.


Suoraan sanottuna sinä et mahdu minun ja Kristuksen väliin neuvomaan , miten tämä ukko rukoilee.

Poissa Viisveisaaja

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 8392
Re: Sekahedelmä soppa.
« Vastaus #18 : 14.08.08 - klo:22:05 »
Lainaus käyttäjältä: "Benkku"
Lainaus käyttäjältä: "Liisa"
Jostain syystä me ei nykyään osata olla neuvomatta toisiamme siinä kuinka tätä elämää tulisi elää. Puolin ja toisin, kuka milloinkin. Niin kuin muka tiedettäisiin muita paremmin, omattaisiin joku muilta salattu viisaus. Tämä on sääli.


Nyt alkaa olla siinä pisteessä että on tosissaan ruvettava kysymään, että missä mennään.
Joten nyt on ensin puhdistettava oma "lokero" roskista ja sitten.
Että tähän soppaan en lusikkaani laita.
Sen verran on kyllä todettava että ilmeisesti körttifoorumi on menossa vapaasti "vapaasuuntauksien" suuntaan ja sille ei rajoja ole. Mutta neuvojia riittää.



Ikävä kyllä olen huomaavina samaa.
Ja tää oli mun lemppari palsta kun löysin tään.
Kaikki valta tekoälylle!

Poissa mt

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2621
Rukoileminen vs veisuu
« Vastaus #19 : 14.08.08 - klo:22:46 »
Lainaus käyttäjältä: "mami"
Tosin toivoisin vielä hyviä esimerkkejä Siionin Virsien rukouksista lähimmäisten edestä ja arkielämän tilanteissa.

Pitäähän haaste ottaa vastaan pikapoiminnoin.
Virsikokoelman historiallinen tausta selittää osittain kaipaamasi aineksen vähäisyyden. Luterilaisen ortodoksian valtakautena etsittiin kanavia yksilölliselle hartauselämälle. Ero esim. Vanhaan virsikirjaan (1701) on selvä. Sen sota- ja nälkävirsiä veisattaessa oli tosi kysymyksessä: Kuink' tulee näljän hädäsä, Christityn käyttää itsensä...
Pelkkä virsiteksti ei kerro kaikkea. Seuroissa virren merkityssisältö rikastuu, kun se niveltyy edelliseen ja seuraavaan puheeseen ja saa tulkintansa jokaisen läsnäolijan omissa, salaisiksi jäävissä ajatuksissa.

Työviikon alkaessa 115:
5. Minua estä ihmisten
vikoja tarkkaamasta,
turhien juorupuheiden
perässä juoksemasta,
kun omissani kyllin on,
kilvoitteluni kelvoton
kun näkyy kirjastasi.


Teema kiinnosti myös J. Haaviota, 183:
2. Pois ota mestarointi
ja tuomitseva sointi
minunkin äänestäni,
ylhäinen ystäväni.   
3. On väsynyttä monta,
heikkoa, toivotonta,
ihmisten sanat kovat
kun heitä lyöneet ovat.


Haavion perhepoliittinen ohjelma, 199:
1. Lahjoita, Herra, perheisiimme
nyt pelkojemme keskelle
armo ja rauha sydämiimme.
Pois pyyhi kaikki tahramme.
Hiljennä äänet maailman
ja murra valta mammonan.

2. Koteihin, huoliin uupuneihin,
Henkesi hyvän maja tee.
Lamppuihin sammuneisiin, meihin,
tuo tuli, joka säteilee.
Ja anna uusi rohkeus
ja voima tehdä parannus.


Herkko Kivekäs katsoo kauemmas, 206:
2. Auta, että heille,
nälkää kärsineille,
leivän ojennan,
merten tuolle puolen
ohi oman huolen
heitä rakastan
muistaen ja palvellen
vähimpiä veljiäsi,
Herra, vierelläsi.


V. Malmivaara tiesi, että tilannevirsiäkin tarvitaan, 209: (myös 211, 213...)
1. Oi Herra, koti rakenna
sanasi vihkimille
ja anna aamu aamulta
armosi uusi sille,
niin että rauhan majana
riemun ja murheen aikana
se heille suojan soisi.


Akreeniuskin on talkoissa mukana, 250:
2. Syntiin sortuneita,
epäuskoon vaipuneita,
tielle uupuneita,
Herra, armahda.
Kuolleet maailmalle
ohjaa tielle oikealle:
johda sanan alle,
armoon vahvista.


Mt

Poissa karjalaisenkyösti

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 5163
Rukoileminen vs veisuu
« Vastaus #20 : 14.08.08 - klo:23:16 »
Eräs rukoukseen liittyvä jännä Raamatunpaikka tuli mieleeni tässä hetki sitten:

Sananlaskut:
28:9 Joka korvansa kääntää kuulemasta lakia, sen rukouskin on kauhistus.

Kirjan "Hurska Sika" kirjoittaja Auri Hakomaa jossain yhteydessä kehoitti välttämään 'kauhistusrukousta'.

Onko joku lukenut Aurin kirjan?
Minulle kyseinen teos on ollut tärkeä, ja on edelleenkin.

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 22053
Rukoileminen vs veisuu
« Vastaus #21 : 15.08.08 - klo:09:28 »
Olen kuin olenkin lukenut 'Sian'. Sisältö on selkeää armon varaan asettumista. Muotokin on kiinnostava, rivien välistä voi arvailla, millaisiin mielipiteen ilmaisuihin Auri on kommenttinsa kirjoittanut.

Rukous Jumalan kanssa kommunikointina toimii usein niin, että esirukous tai pyyntö muuttuukin puhutteluksi, jossa Jumala kehottaa tai lohduttaa juuri niin kuin itse tarvitsee, vaikka ei tiedä tarvitsevansa.

Poissa jude

  • vaivatulla mielellä
  • Viestejä: 576
Rukoileminen vs veisuu
« Vastaus #22 : 16.08.08 - klo:12:30 »
Voitin kyseisen kirjan arpajaisissa hjuhlilla, ja työn alla on vielä. En oikein tiedä, miten suhtautua. Palaan ehkä luettuani.

Poissa mami

  • armon kerjäläinen
  • Viestejä: 458
Rukoileminen vs veisuu
« Vastaus #23 : 16.08.08 - klo:18:27 »
mt:n SV-poiminnat ovat ihania! Kiitos!   Tuota juuri tarkoitin.
Lyö särö väärään varmuuteeni.

munkki-1

  • Vieras
Rukoileminen vs veisuu
« Vastaus #24 : 16.08.08 - klo:23:01 »
Rukous  on usein kuin lapsen kääntymistä auttajan puoleen, kun omat neuvot ovat vähissä.
 
On tapahtunut, että avaimet ovat hukassa, lompakko on poissa, kännykkää ei löydy  ja kiirekin  on.

Voisiko ajatella  aidompaa rukousaihetta.

Ihmeiden aika ei ole ohi.

Benkku

  • Vieras
Linja on aina auki.
« Vastaus #25 : 16.08.08 - klo:23:21 »
Kaikki  me olemme Isän lapsia ja jos tuntuu että onkisiima on kalareissulla mennyt sekaisin.
Kuka  estää lasta rukoilemasta.
Kännykkäkin on pelastanut monen ihmisen hengen ensiapu tilanteissa, kun ihminen on rukoilut apua, kiireissään.
 
Ihmeiden aika ei ole ohi.

Hyvää yötä.

Poissa sadetta

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 1504
Rukoileminen vs veisuu
« Vastaus #26 : 17.08.08 - klo:00:37 »
Olen ajatellut, että jokaisella on oma aikansa erinäisille asioille, kellä tulee mitäkin vastaan missäkin elämisen vaiheessa, kaikille ei tule samat asiat vastaan koskaan.

Itse en ole kokenut omakseni ääneen rukoilua ainakaan toistaiseksi, en minä jotenkin sellaista, ei se ole mun juttu..

Joo, virret on rukousta, mutta rukoilen illalla tai pitkin päivää mieleeni tulevien asioiden puolesta tai kiitän tai kerron. No joo, Jumala tietää, mutta kerron silti. Eikö ole sanottu, että anokaa niin teille annetaan, tai voitte saada jos vain pyydätte tms.

Jossain täällä aiemmin muistelen lukeneeni, että körttifoorumilaisten mielestä mitään ihmeparanemisia tms ei ole olemassa. Eikö Jumalalle ole kaikki mahdollista?? Ja mistä objektiivisesti voi tietää tai päätellä, onko jonkun paraneminen Jumalan työtä vai kehon omien voimien tulosta??
Jeesus vaivaiset syntiset korjaa

Poissa Salis

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4426
  • Körtti
Rukoileminen vs veisuu
« Vastaus #27 : 17.08.08 - klo:07:49 »
Lainaus käyttäjältä: "sadetta"
Jossain täällä aiemmin muistelen lukeneeni, että körttifoorumilaisten mielestä mitään ihmeparanemisia tms ei ole olemassa. Eikö Jumalalle ole kaikki mahdollista?? Ja mistä objektiivisesti voi tietää tai päätellä, onko jonkun paraneminen Jumalan työtä vai kehon omien voimien tulosta??


Nuo "ihmeparanemiset" tuntuvan olevan tiettyjen liikkeiden leipää. Benny Hinn "parantelee" ihmisiä ikäänkuin sivutöinään noin vain. Todelliset ihmeparanemiset ovat harvoja eivätkä tapahdu Nokia-mission tai Benny Hinnin kaltaisten narrien ansiosta.

Voihan sitä asettaa kyseenalaiseksi modernin lääketieteen sanomalla, ettei lääkkeillä tai hoidolla ole mitään tekemistä paranemisen kanssa. Mutta luulenpa, ettei kannata lähteä asialla spekuloimaan.
Acta, non verba.

Poissa seppos

  • Ylläpitäjä
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 16861
    • http://www.samila.1g.fi
Rukoileminen vs veisuu
« Vastaus #28 : 17.08.08 - klo:10:30 »
Lainaus käyttäjältä: "sadetta"


Jossain täällä aiemmin muistelen lukeneeni, että körttifoorumilaisten mielestä mitään ihmeparanemisia tms ei ole olemassa. Eikö Jumalalle ole kaikki mahdollista?? Ja mistä objektiivisesti voi tietää tai päätellä, onko jonkun paraneminen Jumalan työtä vai kehon omien voimien tulosta??


Tämä varmaan viittaa kirjoitukseeni. Se perustui tutkimukseen  Suomessa helluntailaisten keskuudessa tapahtuneisiin parantumisiin. Sen lopputoteamana oli, että yhtään ei löytynyt, vaikka 29 varmaa tapausta tutkittiin. Siis kaikki olivat legendoja. Selvityksen mukaan syy legendoihin oli se, että paranemiskokouksiin tulee eniten väkeä (ja saarnaajat elävät kolehdeilla.).

Sen sijaan Jumalalle kaikki on mahdollista, mutta hän ei tarvitse siihen kokousta, kolehtia eikä välimiestä. Benny Hinn on jäänyt petoksesta kiinni jo monet kerrat.
Jumala on arjessa
Tekno- ei teologi

munkki-1

  • Vieras
Rukoileminen vs veisuu
« Vastaus #29 : 19.08.08 - klo:09:09 »
Lainaus
Se perustui tutkimukseen Suomessa helluntailaisten keskuudessa tapahtuneisiin parantumisiin. Sen lopputoteamana oli, että yhtään ei löytynyt, vaikka 29 varmaa tapausta tutkittiin. Siis kaikki olivat legendoja
.

Minäkin luin  tästä tutkimuksesta jotakin.  

En ole lääkäri, joten en voi kommentoida asiaa siltä tasolta.

Voin kysyä kuitenkin, mitkä lääkkeet auttavat ihmistä paranemaan.
Tein kysymyksen erikoisen oppineelle lääkärille, ja hän sanoi, että ei mitkään lääkkeet. Olin aika tavalla epäileva, kun osittain olin jo luullut, että lääketiede korvaa  senkin, jota luonto ei  itse korjaa.
Otin esimerkiksi penicilliinin, johon hän vastasi kieltävästi ja jatkoi.

"Jos minä kirjoitan reseptin tavallisiin yskänpastilleihin ja annan niitä lääkkeeksi mihin sairauteen tahansa, niin aina 2 kymmenestä paranee.
Tämä perustuu ns placebo-vaikutukseen.

 Ihminen uskoo paranevansa ja paranee muutamassa viikossa. Lääkkeet antavat helpottavan tunteet, että jaksaa odottaa ja mahdolisesti ruumiille lisää sopivia rakennusaineita ja mahdollisesti mielentilaa kohottavia aineita(morfiini), kipua poistavia aineita.

Onko näin, että lääkkeet voisi korvata millä tahansa, johon vain uskotaan.
Pikiöljy, terva, viina, sauna. avantouinti, juoksu, paasto,

Onhan niitä epäilyn aiheuttajia, jotka tekevät sen tehottomaksi. Jos ei itse epäile, niin toiset epäilevät.

Voisiko olla näin, että  sairauden parantamiseen vaikuttaa oma  hyvä ja toisen  antama käsitys tervehtymisestä ja lääkkeet (mahdollisesti pahan makuiset) auttavat tätä käsitystä pysymään, kunnes ruumis on parantunut luonnollista tietä. :?:  :?:

Perustuisiko tähän ns parantumiset muillakin keinoilla.  Rukous, ym.
mikäli ne eivät ole niitä harvinaisia voimatekojen aiheuttamia.




.