Mikä on risti?

[Mahjong]

Benkku kirjoitti:

Minna Kettunen kirjassaan Aku Räty. Kertoo kuinka Räty puhui Aholansaaren pappeinkokouksessa kesällä 1938.
”Meidän ei tarvitse tietää, mitä kullakin on kuormana. Koetetaan kantaa niitä yhdessä, että pääsisimme perille. Uskon, että Jumala on meitä tällä tavalla yhdistämässä toistemme kuormien kantamiseen ilman että kyselemme, mitä ne kuormat ovat. Älä kaivele näkösälle, mitä sairailla ihmisillä on kannettavanaan -kuormat ovat niin likeisiä – mutta ota ja kanna niitä ”

Aku on pitänyt jo silloin fiksun puheen. Ei se kuulu kenellekään, mitä itsekukin ristinänsä pitää, eikä sekään minkä ikäisenä katsoo sen saaneensa. Sekin on oma asia, pitääkö ristiään raskaana tai kevyenä. Jonkunlainen yksityisyys ihmisellä on oltava julkisessa foorumissa. Toiset kantavat ristinsä yksin, toiset eivät, kukaan ei ota sitä vapaaehtoisesti kannettavakseen. Minun mottoni on, että mikä ei tapa, se vahvistaa.

Tästä kommentista ei tainnut olla kenellekään apua, mutta onneksi täällä on toisinkin ajattelevia. Meitä ihmisiä on niin monenlaisia.

[Katriina]

Olen katsonut kaikkea ja paljon jää sanomatta ja katselematta. Jumala on antanut ristin jokaisen ihmisen kannettavaksi. Jos joku haluaa kysellä joko rukoilleen, almunantojen osallistumiseen tai lähimmäisten rakastamiseen, niin Jumala ei vastaa siihen mitään. T. 100% invalidipappi.

Tuo Juhanin risti on todellinen päivittäinen risti. Kun toinen puoli miehestä on lähes täysin halvautunut nuoruusiällä, niin sen tuntee koko ajan. Meillä kullakin on ristinsä, toisilla vain paljon raskaammat kuin toisella.

Nyt käsitän Juhanin viestinkin - kun tiedän kuka puhuu ja mitä on kokenut ja kokee. Nimimerkkikään (100% invalidi) ei saanut minua hoksaamaan mitään - kai kun siinä puhuttiin invalidipapista - ymmärsin sen tietty symbolisesti, eli että kokee pappina jotain tuollaista lamautumista, jota voi noin nimittää. En tiedä, miten ilmaisisin myötätuntoni ---itselläni oireeton päivä/aika  on aina kai tavallistakin kirkkaampi ---valo näkyy vain varjon rinnalla näin kirkkaana, mutta mitä sanoa tuohon?

Mistähän on peräisin se juttu että vain hyvin selkeästi ja tietoisesti ja omavalintaisesti Kristuksen tähden kärsitty olisi "ristin ottamista" - sillähän minä päätäni olen vaivannut - eli mitäs tässä taas pitäisikään.... tehdä....

[Katriina]

Benkku kirjoitti:

Minna Kettunen kirjassaan Aku Räty. Kertoo kuinka Räty puhui Aholansaaren pappeinkokouksessa kesällä 1938.
”Meidän ei tarvitse tietää, mitä kullakin on kuormana. Koetetaan kantaa niitä yhdessä, että pääsisimme perille. Uskon, että Jumala on meitä tällä tavalla yhdistämässä toistemme kuormien kantamiseen ilman että kyselemme, mitä ne kuormat ovat. Älä kaivele näkösälle, mitä sairailla ihmisillä on kannettavanaan -kuormat ovat niin likeisiä – mutta ota ja kanna niitä ”

Aku on pitänyt jo silloin fiksun puheen. Ei se kuulu kenellekään, mitä itsekukin ristinänsä pitää, eikä sekään minkä ikäisenä katsoo sen saaneensa. Sekin on oma asia, pitääkö ristiään raskaana tai kevyenä. Jonkunlainen yksityisyys ihmisellä on oltava julkisessa foorumissa. Toiset kantavat ristinsä yksin, toiset eivät, kukaan ei ota sitä vapaaehtoisesti kannettavakseen. Minun mottoni on, että mikä ei tapa, se vahvistaa.

Voisiko olla näin: Kukaan ei ole asiasta toiselle tilivelvollinen, ei julkisella foorumilla eikä edes ystäväpiirissä --- ellei itse toisin halua. Mutta saako sen mainita, jotta saisi puheenvuoronsa / kommenttinsa käsitettäväksi? Tahtoo tulla muuten perin teoreettista tekstiä. Jollekulle saattaa itse tuo kehoitus "ottaa joka päivä ristinsä" ja siitä kuullut tulkinnat olla jo itsessään ahdistuksen aihe. Sen selvittäminen veisi liikaa palstatilaa....joku on saattanut tämän kuulla, ja kulkea sen jälkeen yhden luota toisen luo kysyen: Mutta mikä se risti on, ja tulla vain tuskastuneemmaksi jokaisen keskustelun jälkeen.  Jotakin hyvin epätavallista ja pyhää.... yleensä on kiirehditty selittämään (ennenkuin olen ehtinyt kysyä tai edes ajatella sinnepäinkään) että älä vain ala luulotella että nuo tavalliseen elämään kuuluvat vaikeutesi olisivat mikään "risti" ethän sinä sitä "Kristuksen tähden ottanut" ja koko ristikysymyksestä alkoi tulla aivan todellinen risti....

Ja kertoipa ihminen itsestään jotain tai ei, saa siihen kantamiseen toisinaan helpommin apua kun toinen tietää mikä mieltä painaa. Ehkäpä Aku Räty ei sentään tarkoittanut että kertominen olisi kiellettyä.

Tästä kommentista ei tainnut olla kenellekään apua, mutta onneksi täällä on toisinkin ajattelevia. Meitä ihmisiä on niin monenlaisia.

No tiedä häntä. Useimmiten jopa suurin hyöty on kommentista jota ei ihan heti tajua (jos se ei ole aivan arvoituksellinen) sehän antaa pidemmäksi aikaa ajattelemisen aihetta. Mutta eräs seikka tuli nopeasti mieleeni. Kuuleman mukaan ihmisen kokemista tunteista raskain on myötätunto. Siinä eläytyy toisen kohtaloon - ja samalla kokee oman avuttomuutensa, kun ei voi yhtään auttaa.... Se, luulisin, saa joskus ihmiset ns lyömään luukut kiinni kuullessaan kärsimyksestä.  Tai vähintään neuvottomiksi.

[Mahjong]

Katariina kirjoitti:

Voisiko olla näin: Kukaan ei ole asiasta toiselle tilivelvollinen, ei julkisella foorumilla eikä edes ystäväpiirissä --- ellei itse toisin halua. Mutta saako sen mainita, jotta saisi puheenvuoronsa / kommenttinsa käsitettäväksi? Tahtoo tulla muuten perin teoreettista tekstiä. Jollekulle saattaa itse tuo kehoitus "ottaa joka päivä ristinsä" ja siitä kuullut tulkinnat olla jo itsessään ahdistuksen aihe.

-ja jatkoi:

Ja kertoipa ihminen itsestään jotain tai ei, saa siihen kantamiseen toisinaan helpommin apua kun toinen tietää mikä mieltä painaa. Ehkäpä Aku Räty ei sentään tarkoittanut että kertominen olisi kiellettyä.

Ei Aku Räty kieltänyt kertomasta risteistään - ei julkisesti eikä salaisesti - jos haluaa kertoa. Ehkä kuormistaan kertominen on helpompaa ystäville, jotka "kantavat niitä yhdessä mitään kyselemättä... koska kuormat ovat niin likeisiä ( henkilökohtaisia, yksityisiä )...". Sitä Aku lienee tarkoittanut....

[Katriina]

- Ajattelin tässä että nyt osaavat jo kiinnostumattomat hypätä sujuvasti yli - en malta olla kertomatta, mitä luulisin teiltä oppineeni. Siksikin että juttu oli todellinen ongelma.

- Tuntui vähän omituiselta ajatella, että kärsimys itsessäänkin ei sitä olisi ---mietin lähinnä itseäni sanomassa niin perin satavarmana jollekin toiselle --- kyllä taitaisi jäädä puhe pieneksi.

- Mutta silti. Luulisin että saan kiittää Mahjongia (auttoi muistamaan tiettyjä asioita) tässä paljosta, sillä jollain tapaa sai kiinni siitä mikä lopulta on ollut raskasta ---ja siihen liittyy kyllä yhtä ja toista, joka joko otetaan tai jota kieltäydytään hyväksymästä ja peräti päivittäin. Se on suhde siihen miten toiset asennoituvat.  Miten suhtautua siihen että jo huomispäivänä se uusi työkaveri voi sanoa ettei "periaatteessa" työskentele "vammaisen" kanssa? Tai että retriittikeskuksesta ilmoitetaan ettei saa osallistua, ettei juttu mene toisilta pilalle? Nämä, huomatkaa, eivät nyt koske minua (no tietty minuakin) - vaan niin montaa henkilöä että, no niin.

- Mietin, kuinkahan monen vammaisen kysymys tämä lienee. Tarpeeksi usein saa kuulla tarinoita liikuntavammaisilta ---joille puhutaan kuin heidän järkensäkin olisi halvautunut ---- sokeilta, joille varmuuden vuoksi huudetaan (kuuroja lisäksi?)

- Hyljeksityksi tuleminen, se kai näissä on se juttu, jossa voi itse joko ainakin yrittää auttaa sen toisen taakan kantamisessa --- ja tätä kai kysytään joka päivä: Miten itse suhtauduit kun....  jäitkö miettimään mikä olis tehokkain tapa vaikka nyt kostaa?  Sekö olisi sitten "sopiva ies ja kevyt kuorma" että lähtisit sille tielle?  - Vaihtoehto kyllä kysyy uskoa...ja jos on vahingossa päässyt eteenpäin niin toisen kantamana kyllä.

[Mahjong]

Espoolaisen virsi

1. Jeesus ristinpolkuasi kuljit muita palvellen,
hiljaisella voimallasi mursit kahleet ihmisten.
Murra niitä tänäänkin. Astu teille kaupungin,
kadunkulmiin, toreillemme, ruuhkaan kauppakeskustemme.

2. Kiire, kilpailu ja huolet, vaatimukset kodin, työn
lyövät selkään niinkuin nuolet, ahdistavat läpi yön.
Hoida, Jeesus, Mestari, haavojamme hellästi,
että kovuutemme haihtuu, kiitosvirteen ahneus vaihtuu.

3. Huutaa väärä elämämme luomakunnan tuskassa,
pienet, heikot keskellämme jäävät usein avutta.
Neuvo, Herra, meille se, kuinka suuntaa muutamme!
Mistä itsekkyyden vaivaan löytyy rakkaus, lääke Taivaan.

4. Jeesus sinä edellämme kuljet tietä kuninkaan,
tahdot kulkureittejämme hiljaa viedä oikeaan.
Luokse ristin liittymän meille tietäs näytäthän.
Siellä armo uuteen kantaa meidät toisillemme antaa.
( ulkomuistista )

[Liisa]

Mikä on risti- sivustolla on yksi liika viesti, joka on pantu minun kirjoittamaksi, vaikka isoimman osan siitä kirjoitti Katriina. Viestejäkö ei poisteta? Nämä turhat voisi ainakin...kaksi oikeastaan  melkein samaa viestiä...
...tämä

Lähetetty: 18.07.2008 10:36    Viestin aihe: Re: -risti-

ja tämä jonka nyt kirjoitin...

"Poistetaan, jos maksat tästedes 5e per tällaisista syistä poistettu viesti. Hinta nousee 10% joka poistopyynnöstä." No ei oikeasti, mutta ihan totta - tämä on talkootyötä ja sen mielekkyys ei tule jatkuvista turhista poistopyynnöistä. Ajan käyttäminen tällaiseen tuntuu tympeältä, kun on oikeaakin kiirettä ja työtä. Olen selvittänyt asiaa sinulle useasti, pyytänyt useasti kirjoittamaan vain viestejä, joiden takana voit seistä. Ei tätä oikein jaksa. Eli tätäkään viestien poisto -keskustelua ei jatketa tämän aiheen alla, johon se ei kuulu. Pahoiteltava on taas jo jälleen kärkästä sanomista, teema väsyttää.

[Pena]

Älkäämme siis olko toisillemme ristinä! Ehkä olen joskus tahtomattani, mutta yritän välttää sitä. Toistemme kuormiahan meidän pitäisi kantaa. Kunpa osaisinkin!

[Mörtti-57]

Penalla se aina välähtää! :idea:  Oikia Armon välährys.

[Mahjong]

SV:187:

3. Ristin varjoon hoitele,
ettei helle polttaa saisi.
Vaipallasi peittele,
ettei talvi kohmettaisi.
Meidät, janoavat, juota
lähteestäsi, ristin luota.

[Mahjong]

SV 154:

2. Minulle sokealle käy, Jeesus, taluttajaksi,
ja taitamattomalle taidoksi, tieksi, neuvoksi.
Sydäntä verelläsi synnistä puhdista,
sen pyhittämänäsi suo rauhaa nauttia.
elämän leipää syötä ja näytä taivaan tie.
Käy taipaleelle myötä ja kirkkauden maahan vie.

3. Suo Pyhän Hengen näyttää niin totuutesi valkeus,
sieluni että täyttää seuraamisesi alttius.
Näin askel askelelta opeta ristin tie
ja vastus vastukselta voittoa kohti vie.
Työt omat multa kiellä ja luulot sydämen,
säilytä usko siellä elämän ajan lyhyen.

[Katriina]

Älkäämme siis olko toisillemme ristinä! Ehkä olen joskus tahtomattani, mutta yritän välttää sitä. Toistemme kuormiahan meidän pitäisi kantaa. Kunpa osaisinkin!

Täsä oli jälleen jotain ajateltua. Tulee muuten lähelle sitä toista ketjua, jossa on saattanut nimi vaihtua (kun se eksyi "pelastusepävarmuudesta" vähän sivuun --- minusta Liisa saa sen vaihtaa, jos tahtoo, varmaan ketjun löytävät kaikki joka tapauksessa).

Kelpaa sitä miettiä että kuinka "kantaisi toisen kuormaa" - kun siinä samalla saattaa tehdä siitä ylivoimaisen kantaa. Hurskaista toiveista/suunnitelmista ja aikeista taitaa olla edes siedettävään käytäntöön/käytökseen vähän matkaa...

Jollain tapaa tämä kai vähän lähenee sitä toista toivetta että itse kukin kantaisi oman kuormansa; vaikka miten tulisi mieliteko vaiks nyt olla ilkeä tai heittäytyä  vaikeaksi niin hillitsisi itsensä. Se edustaa aikuisuutta, epäilemättä, ja joskus tuntuu siltä että aikuisuus on taitolaji, ja jo itsessään kuorma kannettavaksi ---jos ottaa asian tosissaan.

[Liisa]

Tästedes en poistata sinulla viestejä, koska olen itse oppinut poistamaan muokkaamalla sopimattomia viestejäni.

Tosin vähän ikävää se on sekin, kun viestitekstejä sitten jälkeenpäin muokataan kokonaan kadoksiin (tai toisiksi alkuperäisajatuksesta) silloinkin, kun muut ovat viesteihin jo vastanneet. Jäljelle jää vain "Muokattu 11 kertaa, viimeinen muokkaaja Mahjong silloin ja silloin", ja kun näitä on sinulla paljon, yli 25 % viesteistäsi... Eihän niitä viestejä tarvitsisi pelätä, harvoin niissä kohdallasi mitään hävettävää tms. olen nähnyt. Mutta keskustelut muokkailusta vääristyvät.. Mutta yritän olla nipottamatta...

Tuon edellisen SV:n 187:3 kirjoitin sinulle ja moderaattoreille, jotka jaksatte talkootyönä väsyneinä hoidella näitä Körttifoorumin asioita.

Moderaattoreiden väsymyksestä en tiedä. Omalle kohdalleni on viime aikoina pätenyt ja se on tainnut näkyä. 3,5 vuotta on foorumi yleensä päivittäin aikaani ottanut - viime aikoina tavallista enemmän. Se on ollut useimmiten mukavaa touhua, eikä siis suinkaan tuntunut ristiltä (aiheeseen palatakseni...).

[Lars Mikael]

Eiköhän pysytä ruodussa, se lienee parasta kaikkien foorumilaisten kannalta?

[jUHOMA4]

Mitenkäs Lars Mikael menikään se vanha virsi ?  " Ristiäni minä myös kannan".