Siis Peukalo- ei sormivärssy - alunperin, ja lienee jonkin vapaan suunnan masinoima käsite. Joskus nuoruudessani olen sen kuullut. Liekö enää käytössä. Se laimentaa sitäpaitsi Pyhän kirjamme pyhyyttä, eikö? Mutta jos huumoria riittää... En halua tietenkään loukata kenenkään pyhiä, uskonnollisia enkä muitakaan tunteita.
Ketjun aluksi esittelemäni tekniikka edellyttää sormea. Niin homma sujuu paremmin. Etusormi on tässä kätevämpi.
Kun kirjoitan peukalovärssyn puolesta, tarkoitan perinteistä tekniikkaa, jossa Raamattua plarataan. Silloinhan peukalolla on tärkeä rooli. Plaraaminen vain sitten pysäytetään. Etusormen korvaa katse.
Ja nyt asiaan:
"Makedoniaan lähtiessäni kehotin sinua jäämään Efesokseen, jotta kieltäisit siellä eräitä levittämästä vieraita oppeja" (1. Tim. 1:3)
Tämä oli minun ihan isseksein omalla kehittämälläni tekniikalla valikoitunut säe.
Tuosta kuvastani: Silmiini pistää sen 'terävä' katse. Korkea tekninen taso. Valokuvaa harrastavat! Onko se sama kuin tarkkuus? Ehdotan vastaukseksi, että osittain. Passikuva. Otettu valokuvausliikkeessä. Kravatti puuttuu. Haluan osoittaa kuvallani (hymyilevä vaihtoehtokin olisi ollut) olevani vakavissani kaikista huumori- ja irroittelupläjäytysyrityksistä huolimatta. Täytyy uskoa (Pakko uskoo, tukka karisee), että ovat viisaampia, jotka muistuttavat huumorin tärkeydestä elämässä. Onkohan tämä kuitenkin, mistä äiti varoitti: pelleilyä. Elämä ylipäänsä syntyy vastakohtien jännitteestä. Kun vakka ja kansi löytävät toisensa, kansi ja kattila, tarpeet hutun tekoon alkavat olla.
Lopuksi tältä paikalta kuuluu todeta, että meni offtopic (= ohi ketjun aiheen). Antaisitko kuitenkin, Liisa, anteeksi?