Suuria perustavaa laatua olevia asioita, pienelle ihmiselle usein vaikeita ymmärtää.
Hyvin, pappako, tätä elämän peruskysymystä tuot esille. Ymmärrän myös Liinan pohdiskelun, taitaa vaan
olla niin että tuohon ei ihmisillä ole vastausta.
Alkuunhan oli paratiisi, tuli syntiinlankeemus, ihmisille on annettu mahdollisuus pelastua.
Jos ja kun ihminen joutuu ihmisten taholta hylätyksi ja syrjityksi, se on paha paikka, konkreettinen.
Jumalan avun kokeminen, varsinkaan hylättynä, ei ehkä ole niin konkreettista, ei näy, ei tunnu.
Pystyykö ihminen hylättynä uskomaan, luottamaan, toivomaan, rukoilemaan, kokemaan rakkautta?
Kyllä heikko syntinen ihminen on hylätyksi tulleena todella syvällä pimeydessä.