Silmäisi eteen, Jeesus on yksi kauneimmista virsistä. Neljäs säkeistö on kuitenkin järkyttävän epäraamatullinen:
Silmiisi katson, Jeesus.
Jos tuomionkin kuulisin,
niin katson hyljättynäkin
silmiisi helliin, Jeesus.
Siinä tehdään Jeesuksesta aikamoinen hirviö.
Tarinan mukaan Stenbäck kirjoitti virren riidan päätteeksi. Tämä tilanne ehkä selittää virren sävyä. Hän oli mukana Venellin kuuluisissa kaksoishäissä Espoon Histassa. Siellä oli myös Ruotsimaalainen Rosenius (evankelinen) ja he kinasivat pelastusvarmuudesta, jota Stenbäck körttinä ei hyväksynyt. Rosenius kysyi lopuksi, entä jos kuolisit nyt, kuinka sinun kävisi? Stenbäck kielsi pelastusvarmuuden ja sanoi pelastumisen olevan Isän kädessä. Ehkä kirjojen kokoamisajankohdasta johtuen se päätyi ensiksi evankelisten Siionin kanteleeseen, vaikka se oli kirjoitettu heitä vastaan. Se on muuten toinen kahdesta yhteisestä virrestä Siionin Virsissä ja Kanteleessa.
Tauno Väinölä kertoo asiasta seuraavat faktat
288 Silmäisi eteen, Jeesus
Aikojen kuluessa on tätä Lars Stenbäckin virttä laulettu suomeksi monin eri sanoin. Siionin Kanteleen laulajat ovat oppineet kolme eri versiota (1881, 1923, 1961). Martti Ruuthin suomennosta Hengellisissä lauluissa ja virsissä (1903, "Jeesuksen silmäin eteen") on kertaalleen tuntuvasti muokattu. Siionin virsien historia tuntee kaksi eri suomennosta. Suomennoksista vanhin on Siionin Kanteleeseen 1881 tullut "Sun silmäis eteen, Jeesus".
Virsikirjaehdotuksessa 1984 oli Anna-Maija Raittilan uusi suomennos. Sen tilalle kirkolliskokous 1986 kuitenkin valitsi, hivenen muokattuna, Jaakko Haavion suomennoksen (Siionin virret 1971: 169), joka sisältyy myös Haavion suomentamiin Stenbäckin Runoihin (1973). Virsikirjaan jäi siinä vaiheessa epähuomiossa maininta, että kyseessä olisi Anna-Maija Raittilan suomennos, mikä ei siis pitänyt paikkaansa.
Tässä virressä Stenbäck on antanut "erittäin onnistuneen ilmaisun luonteenomaisesti suomalaiselle kristillisyydelle" (Yrjö J. E. Alanen). Se sisältyi alun perin runosarjaan "Sointuja" (Accorder) ja ilmestyi ensi kerran pietistisessä viikkolehdessä Evangeliskt Veckoblad 1839. Runon tunnelmaa tehostavat Stenbäckille ominaiset toistot. Kansanlaulun yksinkertaisuus ja selkeys ovat tehneet runosta lakastumattoman. Osuutensa on kieltämättä myös Huugo Nybergin kauniilla sävelmällä, jota voi pitää täysosumana.
Huugo Nyberg (1873-1935) valmistui papiksi 1898 ja toimi vuodesta 1908 Helsingissä kuurojen (kuuromykkien) pappina. Heitä varten hän toimitti mm. katekismuksen. Nyberg johti useita kuoroja ja harrasti myös säveltämistä. Toiseen tekstiin liitettynä tämä hänen sävelmänsä tunnetaan Brittein saarillakin (The Church Hymnary 1973: 666 "O thou, my Judge and King”).
Tauno Väinölä
Korjasin kirjoitusvirheitä