Nämä keskeiset päättäjät eivät nähneet Nord Streamissa mitään turvallisuuspoliittista ulottuvuutta:
Kansanedustaja Eero Heinäluoma pilkkasi turvallisuusriskistä huolestuneita. ”Näyttää siltä, että osa kuvittelee, että todellakin sieltä kaasuputkesta lähtee tulemaan suikkahattuisia, punatähtisiä, harmaapukuisia miehiä pyssyt kainalossa”, Heinäluoma sanoi eduskunnassa.
Presidentti Tarja Halonen keskusteli Venäjän presidentin Dmitri Medvedevin kanssa Nord Stream -hankkeesta ”rakentavassa hengessä” vuonna 2007.
– Suomalaisille kaasuputkiasia on nimenomaan ekologinen kysymys. Jos putki voidaan rakentaa ekologisesti turvallisesti, niin se meidän mielestämme on silloin hyvä ratkaisu, Halonen sanoi.
Halosen kanssa samoilla linjoilla oli silloinen pääministeri Matti Vanhanen (kesk), jonka mukaan kaasuputken mahdollinen vetäminen Suomen vesille on puhtaasti ympäristökysymys. Vanhanen kertoi valtioneuvoston ratkaisevan lupa-asian aikanaan ympäristöselvitysten pohjalta.
– Meitä kiinnostaa vain tämä ympäristövaikutus tässä ja palataan sitten siihen lupakysymykseen, kun sen aika tulee käsiteltäväksi, Vanhanen sanoi vuonna 2007.
Suomen entinen pääministeri Paavo Lipponen (sd) konsultoi Nord Stream AG:tä lupahakuprosessiin ja ympäristövaikutusten arviointiin liittyvissä asioissa. Lipponen ryhtyi yhtiön konsultiksi vain viikko sen jälkeen, kun Venäjä oli hyökännyt Georgiaan vuonna 2008.
Lipponen ihmetteli Ylellä vuonna 2009, miksi Itämerelle rakennettavaa maakaasuputkea pidetään turvallisuuskysymyksenä. Hänen mielestään hallitus veti asiassa oikeaa, pelkästään ympäristönäkökulman linjaa.
Lipposen mielestä putken turvallisuuskysymysten esiinnosto on ollut ”löysää ja perustelematonta puhetta”.
Myös ympäristöministeri Paula Lehtomäki (kesk) oli sitä mieltä, ettei kaasuputki lisää turvallisuusriskejä Itämerellä.
– Kaasuputkea ei tarvitse sotilaallisesti puolustaa kriisin tai terrori-iskun sattuessa. Kriisin tullessa kaasuputken hana vain suljetaan, Lehtomäki sanoi vuonna 2008.
Eduskunnan ulkoasianvaliokunta linjasi vuonna 2007, että ”Suomen osalta Nord Stream on ympäristökysymys”. Valiokunnan puheenjohtajana toimi silloin kansanedustaja Pertti Salolainen (kok).
Vaikka luvan kaasuputkelle myönsi hallitus, Salolaisen puhemiesneuvostossa tekemän aloitteen myötä Itämeren kaasuputkihankkeesta käytiin ajankohtaiskeskustelu eduskunnassa lokakuussa 2009.
Hankkeen esitteli eduskunnalle elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk).
– On ollut miellyttävää havaita, miten hallitus ja erityisesti ministerit Pekkarinen ja Lehtomäki ovat johdonmukaisesti vieneet tätä hanketta eteenpäin Suomen periaatteitten mukaan. Meille tämä on alusta lähtien ollut ympäristökysymys vailla poliittisia intohimoja, kiitteli kansanedustaja Kimmo Tiilikainen (kesk) eduskuntakeskustelussa.
Ulkoministeri Alexander Stubb (kok) tyrmäsi keskustelussa esille nousseet turvallisuushuolet.
– Yksiselitteinen vastaus: meille tämä kaasuputki ei ole ulko- ja turvallisuuspoliittinen kysymys, Stubb sanoi.
Kovasanaisimmin kaasuputkihanketta arvosteli kansanedustaja Tuulikki Ukkola (kok).
– Ulkoministerin lausuntoja on kyllä todella saanut tänä iltana ihmetellä. Kuka ihme on teidät oikein pelotellut puolikuoliaaksi? [...] On se kumma, että yksikään ministeri ei sano sitä, että Itämerestä todellakin tulee sotilaspoliittinen ja turvallisuuspoliittinen räjähdyspiste, Ukkola ihmetteli.
– Voi herran jestas, kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd) päivitteli Ukkolan puheita.
Stubb toisti, että hallituksen analyysi on yksiselitteinen.
– Meille tämä ei ole turvallisuuspoliittinen kysymys. Keskinäisen riippuvuuden kasvattaminen Venäjän ja Euroopan välillä on hyvä asia, Stubb sanoi.
Myös kokoomuksen tuleva puheenjohtaja Petteri Orpo suhtautui vuonna 2009 myönteisesti venäläis-saksalaiseen kaasuputkihankkeeseen.
– Täytyy nähdä tämän edistävä vaikutus eurooppalaisen turvallisuuden osalta. Se on tärkeä kumppanuushanke ja yhteistyöhanke Venäjän ja Euroopan välillä, Orpo sanoi eduskunnassa.
Kansanedustaja Elina Valtonen (kok) teki kirjallisen kysymyksen Nord Stream 2 -hankkeen turvallisuuspoliittisesta ulottuvuudesta vuonna 2016 ja kysyi, aikooko hallitus tehdä turvallisuuspoliittisen analyysin hankkeesta.
Silloinen pääministeri Juha Sipilä (kesk) vastasi kysymykseen toteamalla, että Suomi on suhtautunut hankkeeseen pääosin neutraalisti, eli pitänyt hanketta kaupallisena hankkeena.
– Suomella ei ole kansallisia erityisintressejä vastustaa tai tukea hanketta. Hanke ei vaikuta Suomen energiaturvallisuuteen eikä hankkeella tämänhetkisen arvion mukaan ole muitakaan suoria turvallisuusvaikutuksia Suomeen. Keskeinen hankkeessa arvioitava asia Suomessa ovat ympäristövaikutukset, Sipilä totesi vastauksessaan.
Sipilän hallitus antoi suostumuksensa Nord Stream 2 -kaasuputkien rakentamiselle vuonna 2018.
Heinäluoma on kunnostautunut kaasuputkihankkeen puolustamisessa myöhemminkin. Perussuomalaisten silloinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho ja Heinäluoma ottivat yhteen kaasuputkihankkeesta Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n eurovaalipaneelissa vuonna 2019.
– Olen erittäin huolissani siitä, että Euroopassa on erilaisia entisiä hallitusten päämiehiä, jotka lobbaavat esimerkiksi Venäjän kaasuteollisuuden asiaa ja näin ollen Kremlin asiaa, Halla-aho sanoi.
– Minusta se on pelottavaa. Se lisää Euroopan energiariippuvuutta Venäjästä ja näin ollen lisää Venäjän poliittista vaikutusvaltaa Euroopassa, Halla-aho jatkoi.
Heinäluoma hermostui Halla-ahon puheista.
– Tämä alkaa mennä nyt kyllä aivan mahdottomille urille tämä keskustelu. Täällä heitetään ihan mitä tahansa, Heinäluoma sanoi Mauri Pekkarisen kompatessa vieressä.
– Puhutaan vaihteeksi asiaa. Kaasuputkihanke on täysin laillinen hanke ja sen edistämisestä ovat kiinnostuneita paitsi Venäjä, niin Saksa ja myös muita tahoja, Heinäluoma paalutti.
Halla-aho puolusti näkemystään.
– Jos nyt ajatellaan sitä, mitä Kreml haluaa ja mitä (Venäjän presidentti Vladimir) Putin haluaa, niin hän haluaa poliittista vipuvartta Euroopassa ja sitä voi hankkia myös kaupallisin keinoin, Halla-aho totesi.
Europarlamentaarikko Henna Virkkunen (kok) puolestaan vaati Nord Stream 2 -hankkeen pysäyttämistä ja Ville Niinistö (vihr) patisti Suomen valtiojohtoa arvioimaan uudelleen suhtautumista hankkeeseen Venäjän oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin myrkytyksen jälkeen 2020.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö torjui Yhdysvaltain varoitukset, joiden mukaan Nord Stream 2 olisi Venäjälle poliittisen vaikuttamisen väline Euroopassa.
– Siellähän on jo nyt yksi kaasuputki eikä ainakaan minun silmiini ole sattunut kovinkaan paljon poliittista vaikuttamista. Siihen on myös rakennettavissa puolustus eli on oltava vaihtoehtoja, Niinistö sanoi.
Myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi varoitti Niinistöä Nord Stream 2 -hankkeesta Kiovan-vierailulla 2019.
– Korostin presidentille, että tämä projekti on uhka koko Euroopalle. Suhtautuminen siihen pelkkänä taloudellisena liiketoimena saattaa tulla kalliiksi kaikille eurooppalaisille kumppaneille, Zelenskyi kertoi.
Lähteet
He eivät nähneet Nord Streamissa mitään turvallisuuspoliittista ulottuvuutta
https://www.is.fi/politiikka/art-2000009098767.htmlNord Stream: Viron päätös ei viivytä putkihanketta
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/nord-stream-viron-paatos-ei-viivyta-putkihanketta/2290564Lipposen mielestä kaasuputki ei ole turvallisuuskysymys
https://yle.fi/uutiset/3-5903898Paavo Lipposen yritys tekee huimaa tulosta – tunnetaan Nord Stream -yhtiön konsulttina
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009098753.htmlPresidentit Medvedev ja Halonen keskustelivat kaasuputkihankkeesta
https://yle.fi/uutiset/3-5240551Lehtomäki ei näe kaasuputken lisäävän turvariskejä
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001569136.htmlJussi Halla-aho varoittaa Venäjästä ja Eero Heinäluoma puolustaa Venäjää
https://www.youtube.com/watch?v=quhNej6IPpYZelenskyi näpäytti Niinistöä kaasuputkesta: ”Korostin, että tämä on uhka koko Euroopalle”
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006236688.html
