Kirjoittaja Aihe: Kirkosta eroaminen  (Luettu 29884 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11590
Vs: Kirkosta eroaminen
« Vastaus #60 : 26.01.10 - klo:17:36 »
Olikohan mt, joka kysyi, mikä homman nimi, jos nuoruuden melskeessä tulee huitaistua kirkostakin eroon, kuolema koraisee, ja vanhemmille jää syvä suru tietty, sen lisänä kaipaus saada kirkollinen siunaus ja muistotilaisuus myös.  Ajattelinhan ensin, että ero kuin ero, mutta ajattelin myöhemmin hieman lisää tätä juttua. Oma serkku, vain kuukatta minua vanhempi, kuoli kun olimme jotakin keskellä murrosikää, ja olin itse ihan hukassa, en voinut ymmärtää, miten joku joka äsken oli, nyt ei yhtäkkiä ollutkaan, enkä pystynyt edes itkemään.  

Tunnen pari nyt jo evp pappia, joihin joskus säilyy kontakti, soitellaan ja tapaillaan, ja kysyin tätä siunaamisasiaa. He sanoivat, että kyllä siunataan omaisten pyynnöstä kirkosta eronnut - siis uskontokuntiin kuulumaton - (yksi lysti, kirkkotilassa vai haudalla) ellei tiedetä vainajan olleen hyvin selkeästi asiaa vastaan, ja peräti korostaneen että juuri kristillistä hautaansinaamista vastaan. Papeilla on tässä jonkinlainen "omantunnonvapaus" tai mikä lieneekään, siis, ei ole pakko mennä, mutta siinä tapauksessa omaisilla on oikeus pyytää toinen pappi suorittamaan se siunaaminen ja muistotilaisuteen hän saisi osallistua jos aikataulu ei ole täysin tolkuton - seuraavat paarit jonottamassa.  

Juuri muistotilaisuus saattaa ollakin merkityksellinen.  Olin niin pois tolaltani etten muista itse siunaustilaisuudesta kirkossa mitään, mutta pappi käväisi muistotilaisuudessa, ja onnistui siellä saamaan minun mieleni lohdutetuksi --- hän sanoi vain, että' yhtä mahdotonta kuin on nyt uskoa että kaveri on poissa, on uskoa, että kerran hän on läsnä jälleen. Se auttoi minua tajuamaan kuolemaa, sitä, miten vaikeaa yhtäkkistä menetystä on edes ymmärtää  - ja että toisista se on yhtä mahdotonta.

Täällä kritisoidaan välillä omakohtaisista kokemuksista kertomista. Ehkä tämän nyt saisi kuitenkin kertoa? Eihän tämä mitään kannanottoja enää tarvitse, halusin vain selittää miksi itse mietittyäni perun puheeni.  Halusin tarkastaa jutun vielä teologeilta, ja kokeneilta ja minusta asiallisilta sellaisilta, sillä muistin miten arvokas kokemus to oli nuorelle, joka todella oli järkyttynyt jo siitä että huomasi täällä ylipäätään kuoltavan.  

Eli olisi pappi saanut mennä sinne muistotilaisuteen mielellään. Mutta nuo ovat varmaan hankalia paikkoja, joissa omaiset ovat jutusta erimielisiä.
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11590
Vs: Kirkosta eroaminen
« Vastaus #61 : 26.01.10 - klo:17:52 »
- Vasemmistolaisuudesta ja kristinuskosta:  Yliopistovasureilla ja opintopiireissään marxismi-leninismin vesissä pestyillä on ollut kautta aikojen tiettyjä pikku pulmia edes ymmärtää työväestön ongelmia, ikävä kyllä... torpparikysymystä, työaikalakia, lapsityövoiman käytön lopettamista sun muuta arjen ongelmaksi nähtyä - ja päinvastoin. Työväestössä, joka satakunta vuotta sitten voi aika heikosti, puolestaan oli niukasti muuta tietämystä kuin tämä, että nämä sosialisteiksi itseään nimittävät nähtävästi kannattavat maajakoa, vastustavat säättiläistyövoiman käyttöä ja edustavat vähäväkisiä. 

Olisiko johtunut tästä, että on ollut peräti mahdollista vetää punainen viiva ja sitten avata piplia kuten toisella puolella omaa sukuani on tehty?  Marxiltakaan ei ole omaksuttu ihan kaikkea sitten myöhemminkään. Perinteinen poliittinen rajalinja on kulkenut sosdemojen ja kansandemokraatti-kommunisti-ja mitä heittiä nyt olikaan, välillä.  Kotiseudullani se näkyi niin, että demariperheiden lapsilla käytettiin rippikoulu, kommunistiperheiden ei. Pikkupaikkakunnalla paljon naapurien asioista tiedettiinkin. Kertoivat itse.
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa Salis

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4426
  • Körtti
Vs: Kirkosta eroaminen
« Vastaus #62 : 26.01.10 - klo:18:58 »
- Vasemmistolaisuudesta ja kristinuskosta:  Yliopistovasureilla ja opintopiireissään marxismi-leninismin vesissä pestyillä on ollut kautta aikojen tiettyjä pikku pulmia edes ymmärtää työväestön ongelmia, ikävä kyllä... torpparikysymystä, työaikalakia, lapsityövoiman käytön lopettamista sun muuta arjen ongelmaksi nähtyä - ja päinvastoin. Työväestössä, joka satakunta vuotta sitten voi aika heikosti, puolestaan oli niukasti muuta tietämystä kuin tämä, että nämä sosialisteiksi itseään nimittävät nähtävästi kannattavat maajakoa, vastustavat säättiläistyövoiman käyttöä ja edustavat vähäväkisiä.
 

Äärivasemmiston piirissä on ajateltu, että työväestön ja köyhälistön pitää kurjistua äärimmilleen, jotta ne olisivat otollisia vallankumoukselle. On kuitenkin tosiasia, että vasemmistolaiset ajatukset saavat tuulta purjeisiin vain silloin, kun maassa on hyvät ajat. Kansalaiset eivät luota vasemmiston kykyyn hoitaa valtion talouttaa lamassa tai taantumassa. Sitä varten on kaivettavat kovanahkaiset porvarivaltiovarainministerit, joita voi sitten syyttää valtion ajamisesta konkurssiin. (Hieman karrikointia)

Lainaus
Olisiko johtunut tästä, että on ollut peräti mahdollista vetää punainen viiva ja sitten avata piplia kuten toisella puolella omaa sukuani on tehty?

Enpä juurikaan tiedä sukuja, jossa oltaisiin joko puhdaslinjaisesti vasemmistolaisia tai oikeistolaisia.


Lainaus
Perinteinen poliittinen rajalinja on kulkenut sosdemojen ja kansandemokraatti-kommunisti-ja mitä heittiä nyt olikaan, välillä.  Kotiseudullani se näkyi niin, että demariperheiden lapsilla käytettiin rippikoulu, kommunistiperheiden ei. Pikkupaikkakunnalla paljon naapurien asioista tiedettiinkin. Kertoivat itse.

Näinhän se on. Vaikka kuinka ovat sosialidemokraatteja ja sanovat kannattavansa sosialismia, niin kyllä demarit markkinatalouden puolella ovat. Demarit uskovat valtion autuaaksitekevään voimaan. Jos demari saisi päättä, valtio maksaisi verotkin.
Acta, non verba.

Poissa Viisveisaaja

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 8466
Vs: Kirkosta eroaminen
« Vastaus #63 : 26.01.10 - klo:19:22 »
Uusi uljas yleisvasemmistolainen: voi uskoa Jumalaan ja kuulua kirkkoon tai olla uskomatta ja kuulumatta, voi veisata vanhoja Siionin virsiä, nykyisiä tai tulevia, voi kuunnella metallia tai vaikka hiphoppia, toimii vastuullisesti ympäristön suhteen ja suojelee luontoa, yrittää tehdä lähimmäiselleen hyvää, yrittää olla ihmisiksi. :icon_biggrin:
Englantilaiset ovat keksineet tähänkin hyvän käsitteen "cultural christian", joka on ikäänkuin vastakohta "biblical christianille". Ehkä voisin sanoa olevani biblical cultural christian. :icon_lol:

Ai ku täällä kirjoitellaan viisaita. :icon_cool:
Joku tollainen kristillisyys, kun Myyrällä ja Saliksella sopinee mullekkin.
Aika urbaanina henkilönä toi kultural kristitty on kiva ja uus löytö.
Maiilma kaupunkilaistuu ja urbanisoituu, siksi kyllä olisi hyvä puhua ihmisten kielellä asioista mitkä heitä koskevat, eikä vain Kuningas Jaakon käännöksen mukaista vanhaa.

Jeesus oli aika arkipäiväinen ja puhui kaikenlaisista asioista, jotka koskivat sen ajanihmisiä.
Tulisi varmaan meidänkin tehdä samoin?
Amerikassa on plasmascreenit ja nykyajan vehkeet ja pelit ja ihmisiä tungeksii niiden seuroihin. Esimerkiksi Lakewoodin seurakuntaan.

No tietysti Siionin virret ei vanhene ja vanhanaikaisuus käy myöskin.

Vasemmistokristillisyys oli parhaimmillaan, niin sanotussa vapauden teologiassa. En tiedä onko sitä enään olemassa, mutta latinalaisessa amerikassa sitä oli ja se oli sekoitus sosialismin opetuksia ja Raamattua. :icon_rolleyes:
Muistan silloin kun sitä alkoi olla monen saarnaavan sitä vastaan, kun siinä oli liikaa soppaa, saippuaa ja liian vähän sielun hoitoa. :icon_rolleyes:
Kaikki valta tekoälylle!

Poissa seppos

  • Ylläpitäjä
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 16865
    • http://www.samila.1g.fi
Vs: Kirkosta eroaminen
« Vastaus #64 : 26.01.10 - klo:20:21 »
Enpä juurikaan tiedä sukuja, jossa oltaisiin joko puhdaslinjaisesti vasemmistolaisia tai oikeistolaisia.

Isoisäni, joka kuoli ennen syntymääni oli bolshevikkien vankina  Pietarissa, mistä mummoni osti hänet 850 ruplan hinnalla vapaaksi tuotuaan ensin lapset ja anopin Suomeen turvaan. Sitten vapautumisen jälkeen valkoiset pidättivät isoisäni Viipurissa, kun oli muka luovuttanut Suomen tulliaseman Pietarissa bolshevikeille (pyssy otsalla). Kansallisarkistossa oleva dokumentti kertoo koko jutun, joka jatkuu sillä, että kolmen kuukauden kuluttua hänet vapautettiin sillä perusteella ettei voinut olla punainen, kun oli ollut niiden vankina. En tiedä löytyykö montaa muuta, joka oli molempien vankina, mutta varmasti löytyy. Äitini isä oli Tammisaaren ja Suomenlinnan vankileireillä ja kahdesti tarjottiin viimeistä ehtoolista ennen teloitusta, mutta hän kieltäytyi, kun ei ollut tässä asiassa rikkonut Jumalaa vastaan. Hän kuoli vasta 1969. Hän kuului kirkkoon loppuun saakka ja kun vanhainkodissa leskenä ihastui toiseen naiseen ja halusi hänen kanssaan vielä naimisiin, niin vaati naista liittymään kirkkoon, jotta pappi voi vihkiä heidät. Tämä isoisäni sanoi "Mitä tahansa teet, niin Jumalaa älä pilkkaa".

 Lapsuuden kodissani ei koskaan puhuttu politiikkaa paitsi lasten suulla. Nyt myöhemmin on jo sitäkin puhuttu.
« Viimeksi muokattu: 26.01.10 - klo:20:25 kirjoittanut seppos »
Jumala on arjessa
Tekno- ei teologi

Poissa Salis

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4426
  • Körtti
Vs: Kirkosta eroaminen
« Vastaus #65 : 27.01.10 - klo:06:27 »
Isoisäni, joka kuoli ennen syntymääni oli bolshevikkien vankina  Pietarissa, mistä mummoni osti hänet 850 ruplan hinnalla vapaaksi tuotuaan ensin lapset ja anopin Suomeen turvaan. Sitten vapautumisen jälkeen valkoiset pidättivät isoisäni Viipurissa, kun oli muka luovuttanut Suomen tulliaseman Pietarissa bolshevikeille (pyssy otsalla). Kansallisarkistossa oleva dokumentti kertoo koko jutun, joka jatkuu sillä, että kolmen kuukauden kuluttua hänet vapautettiin sillä perusteella ettei voinut olla punainen, kun oli ollut niiden vankina. En tiedä löytyykö montaa muuta, joka oli molempien vankina, mutta varmasti löytyy. Äitini isä oli Tammisaaren ja Suomenlinnan vankileireillä ja kahdesti tarjottiin viimeistä ehtoolista ennen teloitusta, mutta hän kieltäytyi, kun ei ollut tässä asiassa rikkonut Jumalaa vastaan. Hän kuoli vasta 1969. Hän kuului kirkkoon loppuun saakka ja kun vanhainkodissa leskenä ihastui toiseen naiseen ja halusi hänen kanssaan vielä naimisiin, niin vaati naista liittymään kirkkoon, jotta pappi voi vihkiä heidät. Tämä isoisäni sanoi "Mitä tahansa teet, niin Jumalaa älä pilkkaa".

 Lapsuuden kodissani ei koskaan puhuttu politiikkaa paitsi lasten suulla. Nyt myöhemmin on jo sitäkin puhuttu.


Olipa hieno kertomus. Minä olen lähtöisin suvuista, joista toinen on ollut ääripunainen ja toinen taas kovin oikeistolainen. 30-luvulla oli "valkoisen naisen" vaikeata mennä "punikkimiehen" kanssa naimisiin. Isäni taas oli kummallinen "punikiksi": Toimi aktiivisesti suojeluskunnassa ja luki Uutta Suomea. Vasta 1960-luvun lopussa hän ymmärsi, ettei olekaan demari vaan porvari. Aatteelliset siirtymät ovat hitaita.
Acta, non verba.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33983
Vs: Kirkosta eroaminen
« Vastaus #66 : 27.01.10 - klo:09:37 »
Miun taustat on liki ääri-oikeistolaiset molempien vanhempieni puolelta. Isäni ja hänen veljensä luuluivat suojeluskuntaan ja IKL:ään, sisaret olivat lottia . Sama äidin kotona.
Niimpä Tapani Mörttisen ei tarvinnut mitenkään käännyttää Kokoomusnuoriin. Niissä remuttiin aina avioitumiseen asti.
Matin suku on myös oikeistolaista. Enemmän keskustalaisia kuin minun suvussa.
Hänen isoisänsä veli ammuttiin kyllä punaisena Kuhmoisissa tai Längelmäellä(tieto vaihtelee). Veljeksistä älykkäin kun oli saanut sosiaalisen herätyksen ja puhui siitä jonkin verran julkisesti. Kiihoittajaksi nimettiin. Ehta maanviljelijä!

Sen mitä serkkujani tunnen, vasemmistolaisia ei ole. Vihreitä on ainakin toinen tyttäreni ja minä en enää ole ollut oikealla pitkään aikaan. Sosiaaliseksi herännäisyydeksi luulen sitä. Katkaisin siteet KD:n aivan äsken, parin vuoden mietinnän jälkeen.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa juhani

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4178
Vs: Kirkosta eroaminen
« Vastaus #67 : 27.01.10 - klo:09:54 »
Kokoomukselaisia ovat molemmin puolin sukua äänestäneet... kepuakin... mutta nykyisin nuoret kokoomukselaiset ääniharavat ovat ainakin syntisellä pääkaupunkiseudulla unohtaneet kirkon ja uskonnon painotukset.
wilhelmi niskasen jäljillä

Poissa mami

  • armon kerjäläinen
  • Viestejä: 458
Vs: Kirkosta eroaminen
« Vastaus #68 : 27.01.10 - klo:10:28 »
Maalla tiedettiin tarkkaan, missä talossa oltiin kepulaisia, missä SKDL:ää. Muita puoluekantoja ei ollut, tai korkeintaan joku opettaja saattoi poiketa kaavasta. Sitten tuli Vennamo ja osa porukoista lipesi SMP:hen joksikin aikaa. Meillä oltiin sitä kepu-smp -haaraa, vaikka isän serkkutyttö oli kova kommunisti ja isä kai joskus piruuttaan äänesti häntäkin. Itse olen ns. liikkuva äänestäjä keskusta-oikeisto -linjalla. Olenpa äänestänyt RKP:täkin.  :023:
Lyö särö väärään varmuuteeni.

Poissa Johannes

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 1334
Vs: Kirkosta eroaminen
« Vastaus #69 : 27.01.10 - klo:11:12 »
Mulla menee keskusta-KD -linjalla eli keskeltä läpi.
"Ei mikään niin voi virvoittaa,
en muusta iloani saa,
ei autuutta saa suurempaa
kuin minkä Jeesus lahjoittaa."

Poissa vaivattu sielu

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 612
Vs: Kirkosta eroaminen
« Vastaus #70 : 27.01.10 - klo:11:17 »
Minun isäni "harjoitteli sotaa varten" suojeluskunnassa yhdessä Lauri Haikolan kanssa. Lauri ja isäni olivat hyviä ampumaan. Isälläni oli suojeluskunta ajoilta katkaistu kivääri ja oikein luvan perästä kotona. Panoksiakin löytyi sen verran, että sillä voi ampua poikasena. Kivääri vain riihen seinään kiinni ja naru liipasimesta nurkan taakse. Kyllä oli jännittävää...kaikkea se poikasena teettää. Lauri pääsi tositoimiin rintamalle, isäni sairaus esti sen. Lauri palasi rintamalta vain toinen jalka ehyenä. Tappoheitot Sievin pesäpallostadionilla oli heitetty, mutta arvostettu Luther-spesialisti ja hengellinen vaikuttaja hänestä tuli.

Maalaisliittolaisia isäni ja äiti olivat. Itse olen puolueeton.
Murtunutta ruokoa hän ei muserra, lampun hiipuvaa liekkiä hän ei sammuta. Tinkimättä hän toteuttaa oikeuden.

Poissa Salis

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4426
  • Körtti
Vs: Kirkosta eroaminen
« Vastaus #71 : 27.01.10 - klo:11:36 »
Kokoomukselaisia ovat molemmin puolin sukua äänestäneet... kepuakin... mutta nykyisin nuoret kokoomukselaiset ääniharavat ovat ainakin syntisellä pääkaupunkiseudulla unohtaneet kirkon ja uskonnon painotukset.

Tuossa on vinha perä. Vähän harmittaakin. Vaikka olenkin kokkari mieleltäni, en ole kymmeneen vuoteen kuulunut puolueeseen. Koti ja uskonto ovat ehkä liian vaativia aatteita nykykokoomuslaisille. Isänmaallisuutta vielä sentään löytyy. :icon_lol:
Acta, non verba.

Poissa PekkaV

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 10432
Vs: Kirkosta eroaminen
« Vastaus #72 : 27.01.10 - klo:12:05 »
Kuten olen kirjoittanut, olen matkalla Kokoomukseen. Sitten kun se palaa Kotiin, Uskontoon ja Isänmaahan ja Kari Suomalaisen pappi laihduttaa liikakilot, äänestän.
Tervetuloa talkoisiin Vaasaan! Herättäjäjuhlat rakennetaan yhdessä toimien. Juhlien onnistumiseksi tarvitsemme n. 1000 talkoolaista eri tehtäviin. Sellaisia ovat muun muassa juhla-alueen rakentaminen ja purkaminen, kahvioiden ja grillien toiminta, liiken ...

https://herattajajuhlat.fi/talkoot2024

Poissa Kalistaja

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 2582
Vs: Kirkosta eroaminen
« Vastaus #73 : 27.01.10 - klo:12:40 »


   Minulla ei ole minkään puolueen jäsenkirjaa - suvuissani on pääosin oltu "valkoisia" ja selkeästi oikealla reunalla. Isäni oli yksi harvoista poikkeuksista, hän oli LKP:n jäsen, joissakin liberaalien tilaisuuksissakin hän kävi, ja arvosti Mikko Juvaa. Itse olin muutaman vuoden mukana nuorisopolitiikassa ( KNL ), pääosin 1970-luvun lopulla. Äidin puolen suvussa on ihmisiä, jotka ovat olleet yhteiskunnallisilla näköalapaikoilla, sukupuusta löytyy muun muassa neljä kansanedustajaa.

  Kun olen vapaa toimittaja, niin ehken siksikin olen aika väljä näissä poliittisissa asioissa nykyään, aivan ääripäitä vieroksun, mutta muuten... :kahvi:

Poissa Mörtti-57

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 1575
Vs: Kirkosta eroaminen
« Vastaus #74 : 27.01.10 - klo:16:06 »
Isäni oli nuaruuressansa jonkin sorin "iikolli", kun oli naulaamas Lapuan tyäväentalon ikkunoota ja pyrki viälä Saksahan jääkärikoulutuksenkin, mutta ei alaikääsenä hualittu. Kaksikymppisenä hän alakoo viisi vuatta kestänehen sotaretken. Sota ja sotakaverit muutti miästä niin palion, että demariaattehet miällytti eniten, mutta mitään punaasta ei meirän taloos suvaattu.
Perinnöksi en oo pualauetta saanu, vaan liikkuvana äänestäjänä puntaroon poliittista maalimankuvaa pitkähän kunnes pääryyn haastavasti julukidemariksi. :031:
Yhtä en vaan vaihra, son Kirkko! :023:
Paree ymmärtää pikkuusen oikeen ku palio väärin.