Äänestys

Ketä aiot äänestää 2. kierroksella?

Tarja Halonen
23 (52.3%)
Sauli Niinistö
21 (47.7%)

Äänestäjiä yhteensä: 42

Äänestys päättynyt: 16.01.06 - klo:23:32

Kirjoittaja Aihe: Presidentti 2006 - osa 2  (Luettu 74877 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Henri

  • Valoa vaikk' en näekään...
  • Viestejä: 78
Presidentti 2006 - osa 2
« Vastaus #45 : 18.01.06 - klo:16:40 »
Lainaus käyttäjältä: "m.k"
Lainaus käyttäjältä: "Henri"
Ja muuten mitä yleensäkin tulee tuohon USA:n mollaamiseen, niin on se hyvä juttu silloin, kun se on oikeutettua, mutta täytyy kuitenkin muistaa sekin tosiasia että Yhdysvallat on se valtio, joka pitää esim. YK:n pystyssä. Ei mikään muu valtio tai edes EU rahoita sen toimintaa samalla mittakaavalla kuin USA.
Harmi kun en muista, moneltako vuodelta ovat USA:n YK-jäsenmaksut rästissä :wink:


Uutta tietoa ei minullakaan ole. Joskus ykkösellä eli kaksi vuotta sitten historian opettaja näytti jotain kalvoa YK:n rahoituksesta. En muista kuinka vanhaa tietoa siinä oli, mutta USA kyllä eniten maksoi.

Poissa Johannes

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 1334
Presidentti 2006 - osa 2
« Vastaus #46 : 18.01.06 - klo:17:04 »
Onko täällä ketä Halosen kannattajia? Niinistön kannattajat kyllä tuntee! Toisten puoluekanta ei jää vahingossakaan epäselväksi! Myönnän kyllä, että itsekin kuulun kohta jo näihin tämän foorumin "aktiivipoliitikkoihin", vaikken sillä lailla mitään puoluetta varsinaisesti kannatakaan, vaan etsin aina henkilön ja vasta sitten puolueen ja tietysti jotain "suuntaviivoja" on eli kohtuullisen keskellä, mieluummin oikealle, jos pakko, mutta ei kuiteskaan sääntö.

Niin nyt se juttu taas unohtui siitä Halosesta...tilanne alkaa olla tasan, mutta Niinistöllä näkyy kanpanja olevan paljon aktiivisempi! Pistäkäähän Haloslaisetkin pökköä pesään!

Ja sitten kysyn ihan itseäni, omaa ehdokasvalintaani varten, kun en jaksa ruveta tietoja netistä kaivamaan.
1. Kuuluuko Niinistö kirkkoon? Ja Halonen ei taida edelleenkään kuulua, vaikka osallistuukin asiallisesti kaikkiin "velvollisuusjumalanpalveluksiin", vai onko liittynyt?
2. Kannattavatko nämä ehdokkaat Nato-kansanäänestystä?
3. Miten suhtautuvat näihin Arto Lahden esiintuomiin Karjala-kysymyksiin? Siis Karjala takaisin vai ei?
4. Maaseutu ja yleensä syrjäseudut? No, nythän ne tappelee Vanhasen äänistä, mutta noin yleensä? Halonen on vannoutunut kaupunkilainen, mutta ei Niinistökään taida hyvin maalla viihtyä vaan mieluummin yritysmaailmassa.
"Ei mikään niin voi virvoittaa,
en muusta iloani saa,
ei autuutta saa suurempaa
kuin minkä Jeesus lahjoittaa."

Poissa m.k

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 964
Presidentti 2006 - osa 2
« Vastaus #47 : 18.01.06 - klo:17:29 »
Lainaus käyttäjältä: "Henri"
Joskus ykkösellä eli kaksi vuotta sitten historian opettaja näytti jotain kalvoa YK:n rahoituksesta. En muista kuinka vanhaa tietoa siinä oli, mutta USA kyllä eniten maksoi.
Niin, siis USA:n pitäisi maksaa vaikka ja mitä, mutta kun ei maksa. Siinä se ongelma juuri onkin, kun suurimmalta maksajalta ei heru latin latia :wink:

Poissa Henri

  • Valoa vaikk' en näekään...
  • Viestejä: 78
Presidentti 2006 - osa 2
« Vastaus #48 : 18.01.06 - klo:20:14 »
Lainaus käyttäjältä: "m.k"
Lainaus käyttäjältä: "Henri"
Joskus ykkösellä eli kaksi vuotta sitten historian opettaja näytti jotain kalvoa YK:n rahoituksesta. En muista kuinka vanhaa tietoa siinä oli, mutta USA kyllä eniten maksoi.
Niin, siis USA:n pitäisi maksaa vaikka ja mitä, mutta kun ei maksa. Siinä se ongelma juuri onkin, kun suurimmalta maksajalta ei heru latin latia :wink:

Eli taaskin ilmeisesti kirjoitin ilman vastoin parempaa tietoa :wink:
Maksaa kyllä pitäisi, en muista koska kuulin, mutta USA ilmeisesti aikoo lopettaa Irakin jälleen rakennuksen.

Poissa Mikko

  • Etsii Siionin virsistä seuraavaa virttä
  • Viestejä: 91
Presidentti 2006 - osa 2
« Vastaus #49 : 18.01.06 - klo:20:17 »
Naurettava poinnti, mutta Niinistön ääntä on kivempi kuunnella. Mitenköhän näkövammaisten äänet jakaantuvat?

  Mikko
Hähä!

Poissa llwyd

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 766
    • http://stockholmslender.blogspot.com/
Presidentti 2006 - osa 2
« Vastaus #50 : 18.01.06 - klo:21:20 »
Lainaus käyttäjältä: "m.k"
Kyllä minä ainakin miellän Keskustan enemmän oikeaan kuin vasempaan laitaan. Keskustan taustalla taas on Maalaisliitto, joka oli yksiselitteisesti maalaisten puolue ja sillä siisti, ja tästä leimasta on edelleenkään vaikea päästä irti, minkä huomaa tarkastellessaan kannatusta suurimmissa kaupungeissa.


Asiahan on ollut välillä niin että Kokoomus ja SDP ovat sotien jälkeen olleet liitossa Keskusta/Maalaisliittoa ja SKDL:ää vastaan. Sittemmin kaikki valtapuolueet ovat tulleet melko yksimielisiksi. En miellä mitään radikaalia eroa Niinistön tai Halosen linjoilla. Hyvinvointivaltiotahan tässä maassa kannattaa valtava konsensus. Se mistä hyvinvointivaltio-ajattelu lähti liikkeelle oli hyvin karu tilanne: terveyden tai työn äkillinen menetys johti suoranaiseen nälkään ja perheen todelliseen hätään. Yhteiskunta oli hyvin julma ja siinä oli järkyttäviä varallisuuseroja. Tällöin vaatimattomiakin tulonsiirtoja vastusti henkeen ja vereen pieni yläluokka, jonka kaukaisia perillisiä nyt ovat maltillistuneet laajat porvariston rivit. Kummasti tämä suuri keskiluokka ja ylempi keskiluokka on syntynyt juuri hyvinvointivaltion rakentamisen aikana. En olisi aivan varma että markkinoiden vapauttaminen automaattisesti pitäisi tilanteen sellaisena kuin se nyt on. Kyllä ihmisen pitää varallisuuteen katsomatta saada korkealaatuista terveydenhoitoa ja pääsyn korkealaatuisen opetuksen piiriin. Nämä perusrakenteet vaativat jatkossakin merkittäviä tulonsiirtoja vähävaraisimmille. Jos niitä halutaan maksaa.
Opeta tälläisena luoksesi tulemaan

Poissa Johannes

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 1334
Presidentti 2006 - osa 2
« Vastaus #51 : 18.01.06 - klo:21:27 »
Lainaus käyttäjältä: "Ilwyd"
Kyllä ihmisen pitää varallisuuteen katsomatta saada korkealaatuista terveydenhoitoa ja pääsyn korkealaatuisen opetuksen piiriin. Nämä perusrakenteet vaativat jatkossakin merkittäviä tulonsiirtoja vähävaraisimmille. Jos niitä halutaan maksaa.


Täysin samaa mieltä olen! Kaikki eivät synny rikkaiksi. Suomessa on hyvä, että jokaisella on mahdollisuus kouluttautua korkealle lähtökohdista riippumatta, eikä tarvitse pelätä vanhenemista heitteille joutumisen pelossa ynnä kaikki muu hyvä. Mutta tietysti liikaa ei saa olla sosiaaliturvia, aina pitäisi olla kannattavaa yrittää pärjätä ilman tukia, jos on mahdollista. Siis koskaan ei pitäisi joutua miettimään, miten työssäkäynti vaikuttaa erilaisiin tukiin. Olen kuullut semmoistakin.
"Ei mikään niin voi virvoittaa,
en muusta iloani saa,
ei autuutta saa suurempaa
kuin minkä Jeesus lahjoittaa."

Poissa m.k

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 964
Presidentti 2006 - osa 2
« Vastaus #52 : 18.01.06 - klo:22:23 »
Lainaus käyttäjältä: "llwyd"
Asiahan on ollut välillä niin että Kokoomus ja SDP ovat sotien jälkeen olleet liitossa Keskusta/Maalaisliittoa ja SKDL:ää vastaan.
Mitäs täällä nyt hölistään. Musta kovasti tuntuu, että punamulta on aikalailla yleisimpiä hallitusmuotoja sotien jälkeen, ja vasta v. 1987 nähtiin ensimmäisen kerran kokoomus hallituksessa sitten yöpakkasten. Vuosina 1987-2003 nähtiin yksi kokoomusvetoinen (Holkeri) ja kaksi demarivetoista (Lipponen I&II) sinipuna/sateenkaarihallitusta ja yksi porvarihallitus (Aho). Porvarihallituksen muodostaminen on ollut hankalaa lähinnä Kokoomuksen ja Keskustan huonoista väleistä johtuen, ei niinkään siitä että Kokoomus ja SDP erityisemmin pitäisivät toisistaan. Lähempänä toisiaan aatteiltaan silti ovat Keskusta ja Kokoomus kuin Keskusta ja SDP.

SKDL:ää vastaan taisivat olla oikeastaan kaikki, siksi kai harvemmin oli mukana hallituksessakaan kun ei edes demareilla taitanut olla suurempia mielihaluja hallitukseen heidän kanssaan.

Tässä olen päässäni pohdiskellut, että mikäli Kekkonen ei olisi määrätietoisesti syrjinyt Kokoomusta koko uransa ajan, Kokoomus olisi luultavasti jo pidemmän aikaa ollut johtava porvaripuolue tässä maassa.

Poissa m.k

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 964
Presidentti 2006 - osa 2
« Vastaus #53 : 18.01.06 - klo:22:30 »
Johanneshan pisti liudan aika pahoja kysymyksiä, ja oikein aiheellisia. Kolmosesta en niinkään tiedä, toivoisin ettei Karjalaa pyydettäisi tai ainakaan saataisi takaisin. Venäläisvähemmistölle meillä ei ole tarvetta/halua, enkä usko että moni Karjalaan muuttaisi. Rahaa alueen jälleenrakentamiseen palaisi aivan julmetusti, ja lääniä on aivan riittävästi nytkin. Käsittääkseni kumpikaan presidenttiehdokkaista ei kannata Karjalan palautusneuvottelujen aloittamista. Turha silläkään perustella että se kuuluu Suomelle, oikeasti on tainnut kuulua Venäjälle paaaaaljon pidemmän aikaa... Harmihan se on, että vääryyden kautta menetettiin, mutta hyvin on ilmankin toimeen tultu.

Niinistö ilmoitti juuri äsken YLE:n vaalikeskustelussa jokseenkin seuraavalla tavalla NATO-kantansa: Hän ei ole NATOon menossa vaan Suomi, ja Suomikin vasta kansanäänestyksen jälkeen. Kirkkoon kuuluu ainakin minun tietojeni mukaan, nyt en hakenut kyllä varmistusta mistään mutta niin olen ymmärtänyt.

Kaupunkilaisiahan he ovat molemmat, Halonen paljasjalkainen Helsinkiläinen. Vaikea ottaa kantaa siihen onko molempien maaseutumyönteisyys pelkkää ääntenkalastelua, vai onko takana muutakin kun en heidän ajatuksiaan kykene lukemaan. Katsele tenttejä ja lue haastatteluja, ja tee niistä omat johtopäätökset, kumpi mielestäsi on vakuuttavampi...

Poissa llwyd

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 766
    • http://stockholmslender.blogspot.com/
Presidentti 2006 - osa 2
« Vastaus #54 : 19.01.06 - klo:11:49 »
Lainaus käyttäjältä: "m.k"
Lainaus käyttäjältä: "llwyd"
Asiahan on ollut välillä niin että Kokoomus ja SDP ovat sotien jälkeen olleet liitossa Keskusta/Maalaisliittoa ja SKDL:ää vastaan.
Mitäs täällä nyt hölistään. Musta kovasti tuntuu, että punamulta on aikalailla yleisimpiä hallitusmuotoja sotien jälkeen, ja vasta v. 1987 nähtiin ensimmäisen kerran kokoomus hallituksessa sitten yöpakkasten. Vuosina 1987-2003 nähtiin yksi kokoomusvetoinen (Holkeri) ja kaksi demarivetoista (Lipponen I&II) sinipuna/sateenkaarihallitusta ja yksi porvarihallitus (Aho). Porvarihallituksen muodostaminen on ollut hankalaa lähinnä Kokoomuksen ja Keskustan huonoista väleistä johtuen, ei niinkään siitä että Kokoomus ja SDP erityisemmin pitäisivät toisistaan. Lähempänä toisiaan aatteiltaan silti ovat Keskusta ja Kokoomus kuin Keskusta ja SDP.

SKDL:ää vastaan taisivat olla oikeastaan kaikki, siksi kai harvemmin oli mukana hallituksessakaan kun ei edes demareilla taitanut olla suurempia mielihaluja hallitukseen heidän kanssaan.

Tässä olen päässäni pohdiskellut, että mikäli Kekkonen ei olisi määrätietoisesti syrjinyt Kokoomusta koko uransa ajan, Kokoomus olisi luultavasti jo pidemmän aikaa ollut johtava porvaripuolue tässä maassa.


No, kohteliaasti sanottuna olet vähän harhateillä. Sodan jälkeen käytiin erittäin kiivas kamppailu SDP:n ja Kekkosen välillä vallasta, joka päättyi monien vaiheiden jälkeen Kekkosen voittoon. Tässä Kekkosta tuki SKDL ja SDP:tä Kokoomus. Asevelirintamasta on kirjoitettu monia hyviä tutkimuksia - kai olet kuullut termin "asevelisosialisti"? Nämä voimat pelastivat Suomen pahoilta vaaroilta sodan jälkeisinä vuosina. Etelä-Suomen kaupungeissa sitten SDP-Kokoomus -rintama jatkui pitkään jopa vuoden 1966 jälkeen. Toki on sinänsä totta että SKDL/SKP saivat erittäin vähän palkkaa Kekkosen tuesta, Rentolan sanoin oli "niin kylmää että poltti".
Opeta tälläisena luoksesi tulemaan

Poissa m.k

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 964
Presidentti 2006 - osa 2
« Vastaus #55 : 19.01.06 - klo:13:08 »
Kaupungeissa SDP-Kokoomus rintama johtuu minusta lähinnä siitä, että harva kaupunkilainen äänesti Maalaisliittoa, tai nykyään sen perillistä Keskustaa.

Kekkosen ja Fagerholmin välinen vaalikamppailu vuodelta 1956 lienee Suomen historian tiukin, kun yksi ääni ratkaisi. Tarkkaa tietoa tuostakaan ei taida olla, mutta epäilenpä että aivan yksioikeisesti eivät ole tietyn puolueen kannattajat tiettyä ehdokasta äänestänyt.

SDP ja Kokoomus tekivät toki yhteistyötä myös Kekkosen aikana, mutta näkisin että silloin päämääränä oli Kekkosen syrjäyttäminen. Aatteiltaan Kokoomus ja SDP ovat aina olleet suurista puolueista kauimpana toisistaan, ja Keskusta lähempänä Kokoomusta kuin SDP:tä. Keskustan sisällä toki on porukkaa molemmilta laidoilta, mutta suurin osa Keskustalaisista taitaa silti olla maltillisesti oikealla kuin mitä vasemmalla.

Maalaisliitto oli Kekkosen kotipuolue, ja sai asemastaan selkeää etua, vaikka kaikkia Maalaisliiton poliitikkoja ei Kekkonenkaan arvostanut, tämän mm. Johannes Virolainen sai karvaasti kokea. Kokoomusta Kekkonen ei kenties Neuvostoliiton pelossa uskaltanut päästää hallitukseen, muitakin syitä varmasti oli. Suhteellisen harva kokoomuslainen tämän johdosta arvosti taas Kekkosta, mikä oikeastaan tulehdutti kokoomuksen ja Kekkosen välit, ei ainakaan auttanut asiaa. SDP ei kuitenkaan, vaikka aatteellisesti kaukana Kekkosesta ja Maalaisliitosta olikin, niin pahasti pilannut välejään Kekkoseen kuin Kokoomus. Koska porvarihallituksen muodostaminen ei noissa oloissa kovin fiksua olisi ollut, jäljelle jäivät kansanrintama, punamulta ja sinipuna. Maalaisliittolaisena Kekkonen tuskin sinipunaa kannatti, joten Kokoomus jo silläkin perusteella jäi auttamatta oppositioon. Kansanrintamakaan ei järin fiksu vaihtoehto olisi ollut, joten punamultahan siinä jäljelle jää. Jos porvari saa päättää minkätahansa hallitusmuodon paitsi porvarihallituksen väliltä, ei liene yllätys kenellekään että se on se toinen porvaripuolue joka jää paitsioon. Tämä tosin näkyi sitten vuonna 1987 Kokoomuksen veret seisauttaneena vaalivoittona ja Holkerin hallituksena, jota tosin en itse järin suuressa arvossa pidä. Paljon tekivät virheitä, mutta rohkenen epäillä että niin olisivat kaikki muutkin tehneet.

Kokoomusta ja Keskustaa siis katsoisin yhdistäneen halu päästä eroon Kekkosesta, ei niinkään muut asiat. Kokoomus ja Maalaisliitto/Keskusta ovat aatteiltaan ja ohjelmiltaan aina olleet lähempänä toisiana. Demareita äänestivät työläiset ja muuten vasemmistolaiset ympäri maan, kommunistit äänestivät sitten kommunistipuolueita. Kokoomuksen ja Keskustan kannattajat ovat jokseenkin samantyyppisiä maaseudulla ja kaupungeissa, mutta luonnollisesti Kokoomus oli enemmän kaupunkilaisten valinta kuin Maalaisliitto, ja sitten päinvastoin. Maaseudulla Kokoomuksen ehdokas tuskin pääsi läpi, joten poliittisesti järkevämpää oli sitten kuulua Maalaisliittoon/Keskustaan mikäli mieli vaaleissa päästä läpi. Nyt tilanne on nähdäkseni muuttumassa, mikä saattaa tulevaisuudessa johtaa kaksipuoluejärjestelmään josta taisin aiemminkin mainita.

SDP ja Keskusta menestyivät siis kaupungeissa mielestäni lähinnä kaupunkien väestörakenteen vuoksi, ja tämän vuoksi olivat pakotettuja tekemään jonkinasteista yhteistyötä, kun kumpikaan ei välttämättä saanut taakseen merkittävää enemmistöä, kuten Maalaisliitto/Keskusta useilla maaseudun alueilla. Sinipuna on enemmänkin olosuhteiden pakko kuin mitään muuta. Täysin luonnollisia vaihtoehtoja olisivat lähinnä porvari- ja kansanrintamavaihtoehdot, joista nykyään vain porvariyhteistyö voi olla enemmistön tukema. Kekkosen pelaamisesta johtuen porvariyhteistyö kuitenkin tapettiin, mutta tilanne on silti vielä korjattavissa, kunhan vain erityisesti Keskustan ja Kokoomuksen äänestähät löytäisivät toisensa, miltä nyt presidentinvaalien 2. kierroksella näyttää.

Sen voisin vielä toki sanoa, että Kekkosta kannattikin tukea (kuten SKDL teki) mikäli koskaan mieli asioista päättämään. Kuten huomaat, Kokoomus ei ole hallituksessa esiintynyt yöpakkasia lukuunottamatta kertaakaan koko Kekkosen kaudella, SKDL sentään joskus. Arvaat varmaan mistä johtuu?

Senkin voisin sanoa, että se taisi olla Paasikivi joka Suomen pelasti sodan jälkeen, toki yhteistyössä monen muun tahon kanssa. Toki asevelisosialisteillakin oli näppinsä pelissä, mutta heidän merkitystään kokonaisuuden kannalta en henkilökohtaisesti pidä kovinkaan suurena.

Poissa Hanna

  • armon kerjäläinen
  • Viestejä: 451
Presidentti 2006 - osa 2
« Vastaus #56 : 19.01.06 - klo:15:48 »
Voisiko joku lyhyesti kertoa mitkä ne presidentin valtaoikeudet tätänykyä taas oikein olikaan? (meille tuli ongelma lainsäädäntöoikeudesta ja vaikutusmahdollisuuksista hallitus/eduskunta/pressa?)
On monta tapaa solmia kaunis kimppu ja monta tapaa elää onnellinen elämä

Poissa m.k

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 964
Presidentti 2006 - osa 2
« Vastaus #57 : 19.01.06 - klo:16:12 »
Lainaus käyttäjältä: "Hanna"
Voisiko joku lyhyesti kertoa mitkä ne presidentin valtaoikeudet tätänykyä taas oikein olikaan? (meille tuli ongelma lainsäädäntöoikeudesta ja vaikutusmahdollisuuksista hallitus/eduskunta/pressa?)
Presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhdessä valtioneuvoston (=hallitus) kanssa. Lisäksi nimittää joitain korkeampia virkamiehiä. Muuten toimii lähinnä seremoniamestarina. Käytännössä toki presidentinkin mielipiteellä on merkitystä moniinkin asioihin.

Poissa An-na

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 857
Presidentti 2006 - osa 2
« Vastaus #58 : 19.01.06 - klo:16:17 »
Sivusto: http://www.presidentti.fi/fin/instituutio/instituutio.html

Otteita:

4. Tasavallan presidentin perustuslaissa määritellyt tehtävät
4.1. Hallitusvallan käyttö
4.2. Ennenaikaisten eduskuntavaalien määrääminen
4.3. Valtioneuvoston jäsenten nimittäminen ja vapauttaminen tehtävistään
4.4. Kansainväliset suhteet
4.5. Lainsäädäntöasiat
4.6. Asetukset
4.7. Virkanimitykset
4.8. Puolustusvoimien ylipäällikkö (vrt. 6.2. kohta)
4.9. Armahdus

5. Tasavallan presidentin muut tehtävät
5.1. Arvonimet
5.2. Kunniamerkit
5.3. Ahvenanmaa
5.4. Valtuudet poikkeusoloissa
5.5. Erivapausasiat
5.6. Kansalaisuusasiat

Linkki alkuperäiselle sivulle: http://www.presidentti.fi/suomi/

Poissa llwyd

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 766
    • http://stockholmslender.blogspot.com/
Presidentti 2006 - osa 2
« Vastaus #59 : 19.01.06 - klo:16:30 »
Lainaus käyttäjältä: "m.k"
Senkin voisin sanoa, että se taisi olla Paasikivi joka Suomen pelasti sodan jälkeen, toki yhteistyössä monen muun tahon kanssa. Toki asevelisosialisteillakin oli näppinsä pelissä, mutta heidän merkitystään kokonaisuuden kannalta en henkilökohtaisesti pidä kovinkaan suurena.


Paasikivi itse taisi olla eri mieltä päiväkirjoissaan. Kyllä hän joka tapauksessa nojasi (vähän toisin kuin Kekkonen) pohjoismaiseen kansalaisyhteiskuntaan, ja sen tukevuutta oloissa jossa oikeisto oli pelokas ja heikko, piti ratkaisevasti yllä militantti, itseensä luottava SDP. Ilman tätä voimaa olisi puolustus voinut romahtaa. Tämä lienee melkoisen itsestäänselvää: toki voimakkaaseen mustavalkoisuuteen on vaikea saada nyansseja, mutta maailma ja historia ovat niitä täynnä. Tässä mielessä sotavuosien Suomen kohdalla on ratkaisevaa, että mustavalkoiset (tai sinimustat) ryntäykset pysäytettiin 30-luvun puolenvälin tienoilla ja maa kääntyi sille pohjoismaisen oikeudenmukaisuuden tielle jossa se nytkin on. Tässä käännöksessä Kokoomus oli vähällä pettää kansan - onneksi Paasikivi ja kumppanit tulivat kääntämään sen takaisin demokratian ja oikeusvaltion tielle.
Opeta tälläisena luoksesi tulemaan