Eilen olin pahoillani Riitta-mummin puolesta, kun hän vastasi aidon rehellisesti ja avoimesti luterilaisen aivan mukavan tuntuiseen Joulun odotus avaukseen.
Vastauksena hänen kirjoitukseensa oli taas sitä samaa luterilaisen ivallisen ja pilkkaavan sävyistä kirjoitusta.
Illalla tuli mietittyä vastauksia luterilaisen käytökseen. Ajattelin, että ilkeilyn syyt täytyy liittyä siihen, että hän ei itse voi hyvin. Henkinen pahoinvointi kohdistuu sitten mm. tällä foorumilla kirjoitteleviin.
Aamulla sain lisää vastauksia, kun luin jutun Vesilahden kirkkoherrasta Harri Henttisestä, joka on saanut herjaajiansa puolelleen.
Henttisen pohdintaa: "
– Ihminen saattaa uskonnolla ruokkia oman itsensä pelkoa, hän sanoo.
– Että etsii jumalaa, mutta kadottaa itsensä, siitä seuraa kauheaa jälkeä.
Toisekseen, jos sekoitetaan uskonto ja valtaan ja politiikka, tulee Henttisen mukaan sellaista jälkeä kuin "idässä tai Raamatun maisemissa nähdään".
– Ensiksi pitää löytää itsensä, sitten vasta voi löytää Jumalan luo, hän sanoo."
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/vesilahden-varilaiska-meikkaava-kirkkoherra-harri-saa-helvettiin-karkottamisia-jatkuvasti-nain-han-herjaajansa-puolelleen-alkaa-padot-purkautua/8821988
