Minä olen kai sitten se toinen ääripää, ainakin ollut. Olen hyvä suunnittelemaan, organisoimaan, tekemään...ja uupumaan.
Olen perfektionisti, ainakin melkein. Pidän paikat putsissa, huushollin kunnossa ja miehen jalapset kurissa. Niin tein, eikä se tehnyt hyvää kenellekään, ei minullekaan.
Onhan siitä tehokkuudesta ollut se hyvä että osaan olla taloudellinen ja niitä huolia ei ole liiemmin ollutkaan. Myös lapset ovat menestyneet, siitä kyllä ymmärrän olla kiitollinen. Perheeni on kunnollinen ja jälkikasvulla siunattu.
Yllätykset ovat tulleet muussa muodossa. Jokaisellehan niitä riittää, sairauksia ja muita huolia.
Olen viimein osannut hellittää, ja pääsen näin helpommalla. Opin kovan kautta luovuttamaan omista voimista ja taidoista. Siitä kiitän Laivani kapteenia, joka antoi sen 'vanhan laivan' näyttäytyä valheelliseksi huvipurreksi.
Ei pidä odottakaan, että kaikki ja aina sujuu hienosti, ja että hauskan pito ja viihtyminen on se tärkein. Tyytyminen riittää onnellisuuteen.
Parhainta on ollut joutua murtumaan ja päästä armon alle ja Kristus-yhteyteen.
Aihe: Homma kasssa ? (Luettu 4675 kertaa)