Taisin oikeastaan takertuen sanaan "kuppikunta" viitata siihen, että uskontotieteessa, niin kuin kaikissa tieteissä, pyritään objektiiviseen totuuteen, joten tutkitaan uskontoa tekemättä eriarvoisuutta. Siihen uskontotieteilijät ovat melko hyvin onnistunut. Harvoin joku halveksii yhteisöä, jota hän tutkii, siitä, että se poikkeaa omasta arvomaailmasta tai siitä, että se on pieni tai tietystä maasta peräisin. Toki, sellainen asenne on varmaan paikallaan tavallisessa elämässä.
Mutta tavallisessa elämässä, ainakin minä olen huomaavinani, että jokaisessa uskonnossa on mielestäni hyviä ja huonoja puolia. Jehovantodistajilla on se hyvä puoli, että edistävät rauhaa. Mormoneilla on se hyvä puoli, että heillä on terveet elämän tavat. Adventistit ovat levittäneet kouluja ja sairaaloita ympäri maailmaan. Näitä asioita voin arvostaa, vaikka kaikkien näitten uskon maailma poikkea voimakkaastikin minun omastani. Mutta uskontotieteen tekemisessä, jätetään tällaiset henkilökohtaiset mieltymykset sivuun, ja käytetään tutkimuksessa tieteellisiä menetelmiä.
Olen havainnut, ainakin minun aikanani, että uskontotieteilijät paljon pohtivat menetelmiä ja keskittyvät objektiivisuuden tavoitteluun. En ole loppujen lopuksi itsekään varma, että tavoittelu on onnistunut. Se ei johdu siitä, että uskontotieteilijät olisivat ennakkoluulojensa vangit, vaan siitä, että aihe on vaikea tavoitella tieteellisesti. Ei voi antaa uskontoa toiselle rottaryhmälle ja olla antamatta toiselle ja sitten vertailla tuloksia.
Aihe: Uskontotiede vai teologia? (Luettu 6822 kertaa)