Iltahartaus 11

[Riitta-mummi]

SV 247   Ahdingoista ajan


1. Ahdingoista ajan
luokse rakkaan Vapahtajan,
suuren armahtajan,
käymme rukoillen.
Herra kutsuu meitä
epäuskoon eksyneitä,
nälkään nääntyneitä
alta kuormien.
Tulkaa eläviksi
uudestaan,
armoansa kerjääviksi,
autuuttanne etsiviksi.
Nyt se tarjotaan.
Herran päivä koittaa
aivan kirkkaana.
Herra taistelee ja voittaa.
Pasuuna jo kohta soittaa
Yljän tuloa.

2. Vanhat syntiveljet,
vanhat juonet, vanhat eljet,
teitä vastaan teljet
kiinni suljemme.
Turmeluksen tiellä
aivan paatuneella miellä
harhailimme siellä.
Nytpä kuljemme
kanssa auttajamme
Jeesuksen
uutta, kaitaa polkuamme
Herran kansa seuranamme
armoon turvaten.
Jeesus meitä johtaa,
tiellä taluttaa.
Vaara, viettelys jos kohtaa,
taivaan valo vastaan hohtaa,
kotiin opastaa.

3. Terve, päivä suuri.
Sydän syttyy iloon juuri,
taivaan pyhä muuri
silmiin kangastaa.
Sinne päästessämme
saamme nähdä ystävämme.
Siellä ikävämme
tyystin taukoaa.
Siellä virttä uutta
veisataan.
Vaivain alla alkanutta,
ilon ääniin vaihtunutta
päällä uuden maan.
Väsymys ei paina
siellä konsanaan.
Sävelet soi voitokkaina.
Ikuisesti autuaina
siellä riemuitaan.

Tuntematon viim. 1786, Halullisten sieluin hengelliset laulut 1790 uud. W. Malmivaara 1893, J. Haavio 1971, SV 2016

[Riitta-mummi]

VK 140 Autuaita kaikki hengessänsä köyhät

https://www.youtube.com/watch?v=FzJLPJOhDrE

1.
Autuaita kaikki
hengessänsä köyhät,
autuaita Herran köyhät!
Kristus itse syntyi
kaikkein köyhimmäksi,
ihmisistä pienimmäksi.
Neuvoton, suojaton
puutteeseen ja vaivaan
lahjaksi saa taivaan.

2.
Autuaita kaikki
murheen kuorman alla,
autuaita murheen alla!
Kristus itse kulkee
heidän rinnallansa,
siunaa lohdutuksellansa.
Kuollessaan murhettaan
Kristus yksin kantoi,
Isälleen sen antoi.

3.
Autuaita kaikki,
jotka täällä hiljaa
odottavat Herraa hiljaa!
Kristus käsin tyhjin
luo jo uutta heissä,
tiensä ahneen hyljänneissä.
Sydämiin luottaviin
Isän valta luodaan,
arpa kaunein suodaan.

4.
Autuaita kaikki,
joita nälkä kalvaa,
oikeuden nälkä kalvaa!
Kristus nääntyneiden
tuskan tuntee kyllä,
pitää heissä toivon yllä.
Ruokanaan päällä maan
Isän tahdon täytti,
meille tien hän näytti.

5.
Autuaita kaikki,
jotka armahtavat,
toinen toistaan armahtavat!
Kristus heitä saartaa
rakkaudellansa,
suojaa laupeudellansa.
Tuomion alta on
heidät pelastettu,
iloon armahdettu.

6.
Autuaita kaikki
sydämeltään puhtaat,
kaikki sydämeltään puhtaat!
Kristus itse heidän
valonansa loistaa,
valo valheen kätköt poistaa.
Paljasta, Jumala,
meille hyvyytesi,
kasvot pyhyytesi.

7.
Autuaita kaikki
rakentajat rauhan,
luojat sovinnon ja rauhan!
Kristus kuolemallaan
toi jo sovituksen,
vihaa vastaan luottamuksen.
Lapsinaan maailmaan
Isä kutsuu meitä
luomaan rauhan teitä.

8.
Autuaita kaikki,
joita Herran tähden
vainotaan nyt Herran tähden!
Kristus teissä kärsii,
hyvyys kunnes voittaa,
oikeus ja lepo koittaa.
Elämään täyttyvään
teidät viedään kerran
juhlariemuun Herran.


Anna-Maija Raittila Matt. 5:1–12 pohjalta 1984. Virsikirjaan 1986. | Sävelmä: Joachim Neander 1680.

[Riitta-mummi]

VK 166   On hengissä maa

1.
On hengissä maa,
ei kuoleman yö sitä vallata saa.
Sen turmion partaalle synti jo vei,
kun ihminen Luojaansa kuunnellut ei.
Vaan Herramme ainoan Poikansa soi.
Hän autuuden toi.

2.
Vain palvelemaan
hän saapui ja maailman sovittamaan.
Hän syntimme kuiluun on laskeutunut,
taas Luojalle maailman rakastanut.
Vain Golgatan rakkaus entiselleen
sai rikkoutuneen.

3.
Niin aukeni tie,
se Kristuksen lähetit maailmaan vie.
Vain elämän Sanassa voittomme on,
ja kasteemme armo on mittaamaton.
Sen merestä nousemme, sovitetut
ja uudistetut.

4.
Nyt kilvoitteluun
me vartumme oksina elämänpuun.
Työn kutsumuskuormaa kun kannamme me,
hän, kantaja kaiken, on voimanamme.
Hän tuomiot kaataa, hän sovinnon tuo
ja uskoa luo.

5.
Hän armahduksen
toi kaikille, uhriksi antautuen.
Kun maailman synnit on kantanut hän,
myös kuolleille meille hän tuo elämän,
ja rukoustaistelu lakkaamaton
maan suojana on.

6.
Vaan rauhattomuus
maan lapsia raastaa ja turvattomuus.
Oi Henki, nyt yhdistä rakkauteen
jo kristityt kaikki ja parannukseen,
niin maailma uskoo ja turvaksi yön
saa Kristuksen työn.



Olov Hartman 1980. Suom. Anna-Maija Raittila 1984. Virsikirjaan 1986. | Sävelmä: Gustaf Aulén 1937.

[Riitta-mummi]

SV 18  Immanuel jos valollaan

https://www.youtube.com/watch?v=kXoRcqucA4Y


1. Immanuel jos valollaan
saa aavikonkin kukkimaan,
sieluni kuivaa maisemaa
hän voisiko myös kostuttaa.
Ah, riennä, Jeesus, köyhän luo.
Lunastustyösi lohdun tuo.

2. Iloa pyydän hiukkasen,
jos armossasi annat sen.
Tuo ristin valo hämärään,
suo kasvun ihme elämään.
Ah, riennä, Jeesus, köyhän luo.
Lunastustyösi lohdun tuo.

3. Oi, Jeesus, joudu auttamaan,
sanaasi saata uskomaan
ja auta kallis jyvänen
idulle peltoon sydämen.
Ah, riennä, Jeesus, köyhän luo.
Lunastustyösi lohdun tuo.

4. On omat voimat ehtyneet,
jo vajoavat askeleet.
Vaan Herra saapuu sittenkin,
janoonhan muuten nääntyisin.
Ah, riennä, Jeesus, köyhän luo.
Lunastustyösi lohdun tuo.



Anders Odhelius (And. Odel) 1743, suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1891, VK 1938, K. Pispa 2011

[Riitta-mummi]

XI. Kaikkinaisissa tarpeissa.
2. Rauhan edestä.                     

 
http://koraali.fi/mp3/N312.mp3vk 312

Jumal'! anna meidän Ruhtinaall' Ja kaikell'
esivallall' Rauha ja hyvä hallitus, Että
me hänen allans' Levoss' ja rauhass' aina eläisimme,
Kaikess' jumalisuudess' ja kunniallisuudess', Amen.

Calixtus III, (esp.) s. 1378 † 1458.

[Riitta-mummi]

Aamuhartaus, uskontokasvatussihteeri Pekka Y. Hiltunen: Tässä olen

Julkaistu: pe 4.2. klo 6.15Poistuu: 23 pv jäljellä3137 kuuntelukertaa


Uskontokasvatussihteeri Pekka Y. Hiltunen, Helsinki, kuljettaa kirkkovuoden ajan teksteihin ja siitä kumpuavaan mietiskelyhetkeen.
Raamantekstin lukee Elina Vaittinen.
Hartauden aloittaa Johann Sebastian Bachin Kantaatti n:o 82, "Ich habe genug", En enää muuta pyydä. Es. Hermann Prey, baritoni, Leipzigin Gewandhaus-orkesteri, joht. Kurt Thomas

https://areena.yle.fi/audio/1-61029654

[Riitta-mummi]

VK  173   Ilmoita, Herramme, voimasi meille

https://www.youtube.com/watch?v=YGjEQwUxCfQ

1.
Ilmoita, Herramme, voimasi meille
ja valtakuntasi tulla jo suo.
Johdata kansamme armosi tuntoon
ja pyhä pelkosi mieliimme luo.
Herra, me pyydämme siunaustasi,
Henkesi tulta ja laupeuttasi,
Henkesi tulta ja laupeuttasi.

2.
Tee, Herra, työsi ja täytä se itse
vaivatut sielumme virvoittaen.
Henkesi kautta tuo kaikille julki
taas valtakuntasi voimallinen.
Muista, oi Jeesus, ja armahda meitä,
syntistä ethän nyt luotasi heitä,
syntistä ethän nyt luotasi heitä.

3.
Uskossa heikkoja vahvista, Jeesus,
turvassa turvaton luonasi on.
Taas olet antanut autuuden päivän,
vielä on sanasi muuttumaton.
Hengelläs vyötä ja rohkaise meitä,
armosi vaatteella riisutut peitä,
armosi vaatteella riisutut peitä.

4.
Kun meitä polttavi vaivojen helle,
murhe ja kiusat kun ahdistavat,
Herramme, kaikessa tuskamme tunnet,
ristisi, haavasi lohduttavat.
Kun vihamiehemme raivo on suurin,
maahan sen polkea voit perinjuurin,
maahan sen polkea voit perinjuurin.

5.
Siionin muuri ei sortua saata,
kun peruskallio Jeesus on sen.
Rynnätä saavat nyt helvetin joukot,
on Herra kanssamme voimallinen.
Vahvista, Herra, nyt taistelijoita,
luopuneet etsi ja laumaasi voita,
luopuneet etsi ja laumaasi voita.


Halullisten sieluin hengelliset laulut 1790. Uud. Wilhelmi Malmivaara 1893, komitea 1937. Virsikirjaan 1938. | Sävelmä: Toisinto Kuortaneelta.

[Riitta-mummi]

VK 389   Jumalan haltuun anna

https://www.youtube.com/watch?v=GOCw0GkV7Po

1.
Jumalan haltuun anna
nyt tiesi, tarpeesi
ja Herran huomaan kanna
surusi, murheesi.
Hän, joka sinut loi,
sinulle hengen soi,
tarpeesi kaikki tietää.
Hän auttaa tahtoo, voi.

2.
Niin heitä haltuun Herran
ristisi, vaivasi,
ne armossansa kerran
hän kääntää parhaaksi.
Ennen kuin luuletkaan
hän ehtii auttamaan,
ja ristit, tuskat, vaivat
hän poistaa aikanaan.

3.
Lujasti mieleen paina
ja älä unohda:
on lapsillensa aina
laupias Jumala.
Hän uskovaisiaan
ei hylkää milloinkaan,
vaan huolen heistä kantaa,
on heidän suojanaan.

4.
Siis Herran tietä kulje
vakaana uskossa
ja sydämesi sulje
maailman himoilta.
Ja armahtajaasi
vain luota alati.
Jos mikä täällä kohtaa,
hän kulkee kanssasi.

5.
Jos joudut epäilyksiin,
kun murheet saartavat,
niin Herran kädet yksin
sinua kantavat.
Kaikissa vaiheissa
on Herra turvana.
Hänelle kiitos olkoon
armonsa avusta!


Andreas Oilenius 1734. Uud. Carl Gustaf von Essen 1867, Elias Lönnrot 1869. Virsikirjaan 1886. Uud. komitea 1984. | Sävelmä: Hollannissa 1539 / Ruotsissa 1697.

[Riitta-mummi]

Iltahartaus: seurakuntapastori Heidi Zitting, Helsinki: Intuitio

Julkaistu: la 12.2. klo 18.00Poistuu: 28 pv jäljellä2332 kuuntelukertaa


https://areena.yle.fi/audio/1-61031041

[Riitta-mummi]

Etsikko : Viljele, varjele : Franciscuksen Aurinkolaulu

Luotujen ylistys eli Aurinkolaulu

Luotujen ylistys (Laudes Creaturarum), joka tunnetaan myös Aurinkolauluna, on Franciscus Assisilaisen säveltämä ja sanoittama kristillinen hymni, jossa tämä kerjäläisveli ylistää Jumalaa ja kiittää Häntä kaikista Hänen luomistaan asioista. Se on peräisin vuodelta 1224.

...

Kaikkein korkein, kaikkivaltias, hyvä Herra,
Olkoon ylistys, kirkkaus, kunnia ja kaikki siunaus Teidän.
Yksin Teille ne kuuluvat, kaikkein Korkein,
Yksikään ihminen ei ole kelvollinen Teidän nimeänne lausumaan.

Ylistys Teille, Herrani, kaikista Teidän luoduistanne,
Erityisesti kunnianarvoisalle veljelleni auringolle,
Joka valaisee päivän, ja jonka kautta Te kirkkauden annatte;
Hän on kaunis ja säihkyvä suuressa loistossaan;
Teidän, kaikkein Korkeimman kuvana.

Olkaa ylistetty, Herrani, sisar kuusta ja tähdistä,
Olette luonut ne kirkkaiksi, kalliiksi ja kauniiksi.

Olkaa ylistetty, Herrani, veli tuulesta
Ja ilmasta ja pilvistä ja kauniista ja kaikenlaisesta säästä,
Jolla Te annatte luoduillenne ravinnon.

Olkaa ylistetty, Herrani, sisar vedestä,
Joka on suuresti avulias, nöyrä, arvokas ja puhdas.

Olkaa ylistetty, Herrani, veli tulesta,
Jolla Te valaisette pimeyden,
Hän on oikeudenmukainen, iloinen, mahtava ja voimakas.

Olkaa ylistetty, Herrani, sisarestamme, äiti maasta,
Joka elättää ja ylläpitää meitä
Ja tarjoaa monia hedelmiä, kirkkaanvärisiä kukkia ja ruohon.

Ylistetty olkoon Herrani niistä, jotka Teidän rakkaudellanne antavat anteeksi
Ja heikkoudessa ja koettelemuksissa kestävät.
Siunatut ne, jotka rauhassa jatkavat,
sillä Te, kaikkein Korkein, tulette kruunamaan heidät.

Ylistetty olkoon Herrani siskostamme, ruumiillisesta kuolemasta,
Jota ei elävä ihminen voi paeta.
Murhe niille, jotka kuolevat kuolemansynnissä;
Siunatut olkoon ne jotka ovat silloin Teidän kaikkein pyhimmässä tahdossanne,
Sillä toinen kuolema ei vahingoita heitä.

Ylistäkää ja siunatkaa Herraani, kiittäkää Häntä,
Ja olkaa Hänen alamaisensa suurella nöyryydellä.

[Thomas McElwain]

Illalla maata mennessäsi siunaa itsesi pyhällä ristinmerkillä ja lausu:
"Isän Jumalan ja Pojan ja Pyhän Hengen haltuun. Aamen."
Sen jälkeen lue joko polviltasi tai seisaaltasi uskontunnustus ja Isä meidän -rukous. Jos haluat, lausu vielä seuraava pieni rukous:
"Minä kiitän sinua, taivaallinen Isäni, rakkaan Poikasi Jeesuksen Kristuksen kautta, että olet kuluneena päivänä minua armollisesti varjellut. Pyydän sinua: anna anteeksi kaikki syntini, joilla olen vääryyttä tehnyt, ja varjele minua armollisesti tulevana yönä. Minä annan itseni, ruumiini, sieluni ja kaikkeni, sinun käsiisi. Pyhä enkelisi olkoon minun kanssani, ettei paha vihollinen saisi minussa mitään valtaa. Aamen."
Sitten nopeasti ja iloisin mielin levolle.

https://tunnustuskirjat.fi/vahakatekismus.html

[Riitta-mummi]

             http://koraali.fi/mp3/N351.mp3
    Vvk  299

.1.Kahta, Herra, anon sinult', Älä niitä kiellä
minult', Toisen niist' armos minull'
sois'; Vaan toinen minust' estä pois.

2.   Älä ann' vieteltää valheell', Eik' epäjumalii pal-
vell' , Köyhyytt' älä minull' anna, Eik' rikkautt' tykön'
kanna.

3.   Vaan määrätt' osa ravinnost' Suo, Isä, mi-
nullen armost', Että emäntän' edes saisin, Ja lapsen'
ravit' taitaisin.

4.  Jos ylön rikkaaks' tulisin, Mitämaks' sinust' luo-
puisin, Enkä pysyis' Herran pelvoss', Ett' on kyll' ar-
kuss' ja salvoss'.

5.   Eli jos köyhyys tulee pääll', Eik' ole tarpeeks'
elatust' tääll'; Kuka ties', ettän varastan Ja teen syn-
tii nimees vastaan.

6.  Herran siunaus rikkaaks' tekee, Ilman paljon työtä
ja väkee, Jos olen viriä virassan', Ja tarkka talon
menoissan'.

7.  Siunaa, Herra, kaikk' aivotuksen', Merell' ja
maall' kaikki toimituksen', Vaimon', lapsen', kaikk' ta-
varan' Haltuun Herran annan laupiaan.

8.  Viimein täst' surkiast' elämäst', O Herra meitä
tykös pääst'; Minun ja vaimon', lapsukaisen' Korjaa
sitt' Herra taivaasen, Amen.

Tuntematon

[Riitta-mummi]

Iltahartaus: sairaalapastori Pirjo Kantala: Menneen päivän katselu

Julkaistu: ke 16.2. klo 18.50Poistuu: 29 pv jäljellä1804 kuuntelukertaa

https://areena.yle.fi/audio/1-61034213


Sairaalapastori Pirjo Kantala, johdattaa katselemaan kulunutta päivää ja rauhoittumaan kohti tulevaa yötä.
Virsi 556 alkaa sanoin "Taas päivä ajan virtahan". Topi Lehtipuu, tenori, Jarmo Julkunen, kitara, Mikko Perkola, viola da gamba.

[Riitta-mummi]

SV 76   Sinua, Jeesus, lähestyn


1. Sinua, Jeesus, lähestyn.
Rauhoita sydämeni,
kun rukoukseen hiljennyn
lepoa saadakseni.
Rintaasi anna nojata,
uskossa aina katsella
rakkaita kasvojasi.

2. Kun itken kurjaa elämää,
niin näytä kyyneleesi,
tai kiusaus kun yllättää,
muistuta kärsineesi
kauhut ja tuskan katkeran
Getsemanen ja Golgatan.
Lohduta rauhallasi.

3. Näin hitaana ja huonona
luoksesi tohdin tulla,
sokeana ja kuurona,
mielellä jaetulla.
Ahdistettuna rukoilen,
armahda, nosta syntinen
jaloilleen jälleen kerran.

4. Kun olen tottelematon,
horjuva, houkkamainen,
petollinen ja uskoton
ja syntiin taipuvainen,
vain sinä saatat armahtaa
ja kotiin saakka kuljettaa
kuoleman varjon mailta.

5. Minua estä ihmisten
vikoja tarkkaamasta,
turhien juorupuheiden
perässä juoksemasta,
kun omissani kyllin on,
kilvoitukseni kelvoton.
Sen tiedät, Jeesus, kyllä.

6. Siis kiireisesti pakenen
luo armoistuimesi.
Suo jäädä epäuskoisen
ja heikon lähellesi.
On tässä heikon väkevyys,
nälkäisen yltäkylläisyys:
saan olla omanasi.

Anders Odhelius (And. Odel) 1745, suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1893, J. Haavio 1971, K. Pispa 2011

[Thomas McElwain]

SV 76   Sinua, Jeesus, lähestyn

Anders Odhelius (And. Odel) 1745, suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1893, J. Haavio 1971, K. Pispa 2011

Pitkä rimssu ihmisten nimiä, jotka olivat tyytymättömiä edellisten virsimuunnelmiin ja yrittivät parannella niitä. Virsiväki tuntuu olevan varsin tyytymätön kansa.