Riitan ruokajutut 4

[santtu-62]

Onko täällä jollain fretti!?  Siinä riittää vipinää, vai kuinka? 
Olisipa kiva tietää, kuinka moni hesalainen pystyisi valmistamaan ruoaksi asti
elävänä kiinni saamansa kanin. Se ei ehkä ole ihan niin ruusuista ja yksinkertaista
puuhaa kuin äkkiseltään luulisi.  Minä ainakaan en. 

Kun nälkä on niin ei sitä paljon valita eikä valikoi, kaikki putoo. Eikä muruakaan jää, sen verran on kotona opetettu miten ruokapöydässä käytäydytää.
Toisaalta tuntuu että tämän päivän suomalaiset pitävät että ravinto on itsestään selvyytä nyky.yhteiskunnassa ja sen kanssa voi "mällätä" miten haluaa.
Mutta niin kuin sanotaan että historia toistaa itseään.
Niin eiköhän rasva kerrokset ala hieman vähentyä ja "pienet kivetkin" maistua herkulliselta.

[Leena]

Ette ole vielä tulleet virittämään loukkuja kolojen suihin ja Hippiäisen fretti häätämän ne ulos koloista. Siitä saisi autokuormallisen helposti. Tämä ei ole minun keksimäni vaan ne todelle pyydystetään tällä tavalla kun hautausmaalla ei saa ampua ja leijonille ei voi syöttää ammuttuja elukoita. Korkeasaaren pakasteessa on 2500 kania kiitos fretin ja loukkujen.

Ei ole frettiä,mutta väitän että osaisin preparoida semmoisen elukan. Kanin siis, en frettiä, siitä puttuuu valmistusohje.

[hippiäinen]

Tänään sain ensikosketukseni Riitan ruokiin.
Arvio: NAM!

Samaa mieltä Sannelin kanssa! Vielä kerran kiitos ja ISO hali Riitalle ja samoin kaikille teille ketä tapasin tämän viikonlopun aikana 

p.s. pian minäkin kotona, yeah

[Riitta-mummi]

     Mitä? Ruokako vain oli nautinto? Minulle oli koko päivä.
     Pettuleipää en ole vielä maistanut. Ei vielä tarvitse lainata oravalle.

     Odotus antoi onnentunteen, tapaaminen täyttymyksen.

     
     Tämä on nyt väärässä ketjussa, paitsi tuo pettuleipä.

[seppos]

     Mitä? Ruokako vain oli nautinto? Minulle oli koko päivä.
     Pettuleipää en ole vielä maistanut. Ei vielä tarvitse lainata oravalle.

     Odotus antoi onnentunteen, tapaaminen täyttymyksen.

     
     Tämä on nyt väärässä ketjussa, paitsi tuo pettuleipä.

Kiitos Riitalle kun näit vaivan hoidit homman. Oli kiva bongata ylä-savolainen yökukkuja ja muita tiitiäisiä.

[Leena]

Voi olla et täällä on ollut jo se justonteko-ohje mitä kinusin, kun välillä on kaikkea muuta toimitettavaa ja sosiaalisia harrastuksia, eikä sitten löydä täältä mitään, mut jos joku osaa tehdä kotona juustoja niin voisko kertoa kuin niitä tehdään.

Yhden kerran yritin jotain maidosta ja piimästä mutta se ei juustoutunut.

[Leena]

Niin ja kuin citykanin saisi kiinni kun ei ole frettiä. Ansa pihalle? Myiskö ne Korkeasaaresta?

[Pyryharakka]

Amandalle tiedoksi, että Tiitäisellä on frettineiti, Vinha. Juuri äsken jouduin muutaman kerran karistelemaan sen lahkeestani. Siitä olisi niin mukava kiivetä lahjetunnelissa, kun kynsillä saa hyvän otteen sukkahousuista.
Minä nyt vastasin enshätiin Tiitäisen puolesta. Hän yrittää ahertaa opparin parissa aina koneella ollessaan.

Vinhaa emme uskaltaisi laskea kanijahtiin. Se on sen verran villi menijä, että saattaisi jäädä sille tielleen. Muutenkin koirasfretit on rauhallisempia otuksia. Olen jopa saanut paijata ihan vierasta poikafrettiä. Vinhan silittelyä en kellekään suosittele. Siinä voisi veri tirskua silittäjän sormista.

[amanda]

Aika epeli tuo Tiitiäisen fretti! Nehän tosiaan saattavat lähteä kipuamaan lahjetta ylös,
kun siinä on niin houkutteleva putki.   Olen katsellut frettiä häkin ulkopuolelta, mutta
paijaamaan en päässyt. Eikä varmaan olisi kannattanutkaan.

Onnea  vaan Tiitiäiselle opparin tekoon!
- Minkä ikäinen Vinha muuten on?

[Pyryharakka]

Vinha on viiden vanha.
Tänään leikattiin kynnet ja putsattiin korvat. Siihen tarvitaan kaksi käsiparia. Tiitiäinen hoitaa operaatiota ja minä syötän Nutriplussaa. Se on eläimille tarkoitettu vitamiinivalmiste, joka on niin hyvää, että korvatkin saa kaivella.   

[amanda]

Ahaa!    Hyvä Vinha! Namipalan voimalla voi suostua inhottavuuksiinkin.
Meillä oli sellainen koira, että sen kynsiä pystyi leikkaamaan vain eläinlääkäri.
Sitten vanhana se ei enää rimpuillut, sylkenyt, ähkinyt jne. ja e-lääkäri kysyi, että onkos
 otus pehmennyt?    Sitä päivää en olisi uskonut näkeväni, että
ilman kuonokoppaa siltä saksittiin kynnet.

[santtu-62]

Vinha on viiden vanha.

Sopisi minulle leikki kaveriksi, voisi pelleillä ja keksi yhdessä kepposia. Ja ruoka halu meillä olisi kyltymätön kaikki kelpaa,
naisten pitsipöksyistä lähtien.

[myyrä]

Sopisi minulle leikki kaveriksi, voisi pelleillä ja keksi yhdessä kepposia. Ja ruoka halu meillä olisi kyltymätön kaikki kelpaa,
naisten pitsipöksyistä lähtien.

 

[Tiitiäinen]

Vinha on kyllä suhteellisen nirso ruokailija...toisin kuin omistajansa! Toki herkkuihin meillä on samanlainen suhde, eli jos koen olleeni tosi ahkera ja kiltti niin sitten palkitsen itseni helposti jollain hyvällä. Ja salmiakki on miun ja Vinhan yhteinen intohimo....kerran sille meinasi käydä ohrasesti, kun sen kitalakeen oli juuttunut pantteri-karkki... enkä mie tietenkään ollu maisemissa, joten Pyryharakka kaivoi tahkean karkin otuksen kitusista virkkuukoukulla ja iskä piteli rimpuilevaa otusta työrukkasten kanssa paikoillaan...on mahtanu olla näky.... Mitä opimme tästä:karkit eivät ole hyväksi...

Riitan lammaskaali oli aivan mahtavaa! Tänään myö syödään perinteistä kalasoppaa (passaa hyvin paastoon) mut jälkiruokana onkii sitte eilistä pannaria ja mansikkarahkaa. Nam nam...

[santtu-62]

Vinha on kyllä suhteellisen nirso ruokailija...

No jääpähän minulle sitten enemmän syötävää.