Körttifoorumi
Keskustelu => Seuratupa => Aiheen aloitti: PekkaV - 23.01.22 - klo:05:11
-
"Uskontotiede on humanistis-yhteiskuntatieteellistä uskontojen tutkimusta. Uskontotieteen pääalat ovat uskontoantropologia, uskontososiologia, uskontopsykologia, uskontohistoria, uskontofenomenologia sekä nykyään kognitiivinen uskontotiede. Evolutiivinen uskonnontutkimus sijoittuu kognitiivisen uskontotieteen alle. Uskontotiede tutkii ihmisten uskonnollista käyttäytymistä. Tieteenalan perimmäisiin kysymyksiin kuuluu kysymys uskontojen luonteesta ja synnystä. Uskonnon määritelmien moninaisuuden vuoksi uskontotieteessä voidaan tutkia hyvin monenlaisia ilmiöitä joita arkiajattelussa ei välttämättä mielletä uskonnoiksi. Uskontotiede voi olla myös vertailevaa uskontotiedettä, joka etsii uskontojen yhteisiä ja toisistaan eroavia piirteitä."
"Teologia (m.kreik. θεολογία) tarkoittaa alun perin jumaluusoppia eli järjestelmällistä jumalan ja jumalaan liittyvien aiheiden tutkimusta (θεος, theos, ”jumala”, + λογος, logos, ”sana”, ”järki”, ”keskustelu”, ”oppi”).[1]
Nykyisin teologia voidaan sanana jakaa kahteen merkitysluokkaan. Tieteenalana teologia ei ole uskonnon harjoittamista, vaan uskontoa, erityisesti kristinuskoa, uskomuksia ja uskonnollisuutta tutkiva oppiala.[2][3] Uskonnollinen teologia puolestaan on jonkun tietyn uskonnon opillista järjestelmää tai ajattelua koskevaa, uskonnollisen yhteisön itsensä harjoittamaa tutkimusta. ..."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Teologia
-
Kummallakin on tärkeä tehtävänsä.
-
Kummallakin on tärkeä tehtävänsä.
Voi olla. Olen havainnut vertailevan uskontotieteen vähenevän yliopistoissa samalla kun uskontojen väliset kriisit ovat kärjistyneet. Muistan aikaa, kun liikkuin musliimien parissa, miten rakkaasti kohtelivat toisiaan. Viime vuosina, koulukuntien kiistat ovat lisääntyneet. Ei voi sanoa, että on syy tai seuraus, ja suuntauskin on "must tuntuu" periaatteella, mutta vertailevaa tietoa voisi pitää rauhan tekijänä.
Teologiasta en osaa sanoa. On myös helppoa uskontotieteelijänä paisuuttaa uskontotieteen merkityksen. Se taitaa olla mennyttä luksustiedettä.
-
Uskontotiede on minulle tuntematon alue.
Nyt huomaan, että siihen liittyy hyvin monia eri palasia.
-
Viime vuosina, koulukuntien kiistat ovat lisääntyneet
Uskonnon / uskontojen (kuten politiikankin alueella) tuntuu kovin helposti syntyvän kiistoja.
Se on ikävää siinäkin mielessä, että hedelmällinen keskustelu helposti tyrehtyy.
Eihän sitä tarvitse omaa maailmankuvaansa muuttaa vaan tarkoitus ennemminkin pitäisi olla tutustuminen toisen maailmankuvaan ja kertoa muille omaansa.
Ja käännyttäminen on minun mielestäni OK, kunhan ollaan ystävällisiä ja tahdikkaita eikä väärällä tavalla tuputeta.
No, menin hivenen sivuraiteelle, mutta sehän kuuluu nettikeskustelun piirteisiin.
-
Uskonnon / uskontojen (kuten politiikankin alueella) tuntuu kovin helposti syntyvän kiistoja.
Se on ikävää siinäkin mielessä, että hedelmällinen keskustelu helposti tyrehtyy.
Entinen kollegani Päivikki Suojanen Antola on tutkinut ja vertaillut uskonnollista ja poliitista kieltä. Hän teki väitöskirjansa rukoilevaisuudesta.
Eihän sitä tarvitse omaa maailmankuvaansa muuttaa vaan tarkoitus ennemminkin pitäisi olla tutustuminen toisen maailmankuvaan ja kertoa muille omaansa.
Olen itse ollut kiinnostunut ihmisten näkemyksistä. Minua kiinnostaa miten paljon ihmisten näkemykset heijastavat uskonnollisen perinteensä ja miten paljon poikkeavat siitä. Esim. karma usko esiintyy omalla tavalla luterilaisten parissa. Miksi toiset ovat siitä kiinnostuneet ja toiset eivät?
Ja käännyttäminen on minun mielestäni OK, kunhan ollaan ystävällisiä ja tahdikkaita eikä väärällä tavalla tuputeta.
No, menin hivenen sivuraiteelle, mutta sehän kuuluu nettikeskustelun piirteisiin.
Käännyttäminen on paljon tutkittu asia. Teoria on, että ihminen, joka ei ole lapsena kunnolla kiintynyt toiseen ihmiseen, kiintyy aikuisena käännyttäjälleen. Se on vähän kyyninen teoria. Minustakin ihmiset saisivat keskustella uskonnollisista ajatuksistaan. Minut on yritetty käännyttää ties miihin. Olen pikemmin imarreltu.
-
Minut on yritetty käännyttää ties miihin. Olen pikemmin imarreltu.
:-)
Joo, sama täällä.
Minua ei haittaa, jos joudun käännytyksen kohteeksi, monesti se on mukavaa.
Yritän olla ystävällinen ja jotenkin koen jonkinlaista iloakin kun olen käännytyksen kohteena.
Myönnän, että se ilo taitaa olla pohjimmillaan jonkinlaista vahingoniloa, mutta en kuitenkaan silti halua loukata käännyttäjää.
Jos käännytys olisi pitkäkestoista, kokisin helpotuksen tunteita kun olen onnistunut erkaantumaan tilanteesta siten, että kukaan ei loukkaantunut.
-
Uskonnollisessa ja poliittisessa puheessa on varmaan paljon samaa. Kumpikin pyrkii vaikuttamaan kuulijoihinsa. Toisaalta koetetaan saada omalle asialle uusia kannattajia, toisaalta halutaan vahvistaa samanmielisten vakaumusta. Uskonnollisen puheen kirjo on toki laajempi; hartauspuhe ja yhteinen rukous on enimmäkseen muuta kuin vaikuttamista. Olen kyllä kuullut rukouksen muotoon puettua mielipiteenmuokkaustakin. Sellainen ei mielestäni ole oikein.
-
Kyllähän se voi vähän kiusalliselta tuntua, jos joku ryhtyy rukouksessa saarnaamaan.
Minä ainakin vähän siinä kiusaannun, mutta yritän olla niin, että kukaan ei huomaa.
-
Käännyttäjä peilaa uskoaan käännytettävän uskoon. Inhimillisen yhteyden kaipuu lienee käännyttäjän toiminnan pohjimmainen syy. Toissajaista on "oikean uskon" julistaminen.
Uskonto ja ideologia pyrkivät parempaan maailmaan, joka molempien mukaan on ihmiskunnan consensus.
-
Uskonto ja ideologia pyrkivät parempaan maailmaan, joka molempien mukaan on ihmiskunnan consensus.
On toki uskonnollisuutta, joka tähtää vain tuonpuoleiseen parempaan maailmaan: "Kärsi, kärsi, kirkkaamman kruunun saat!"
-
Käännyttäjä peilaa uskoaan käännytettävän uskoon. Inhimillisen yhteyden kaipuu lienee käännyttäjän toiminnan pohjimmainen syy. Toissajaista on "oikean uskon" julistaminen. PekkaV yllä.
Tässä toit Pekka uuden , mutta hyvin todennäköisen motiivin moniin käännyttäjiin.
Seuraajien, oppilaiden tai mielistelijöiden kaipuusta kumpuaa yhä uusia 'herätysliikkeitä' tms. kuppikuntia. Niiden herra ja johtaja on käännyttäjä, ei Kristus.
Myös inhimillinen uteliaisuus seuraajien elämään, esim. sukupuoli-asioihin ja perheeseen käy ilmi, ainakin jos on kokenut tuota.
-
Vaikein löytö on se, että se suurin mielistelijä, kuppikuntalainen, utelias väärien motiivien täyttämä olento olenkin MINÄ.
Toki siinä sivussa muutkin, mutta ennen kaikkea minä.
-
Olen aina laskenut Jehovantodistajat ja mormonit sisään. Sitten kun Raamattu tuodaan esille, tarjoudun opettamaan niille hepreaa. Niin olen saanut opettaa monelle heprean alkeet niin, että pystyvät lukemaan Raamattua alkukielelle itse. On ollut hauskaa.
-
Tuon PekkaVn ajatus ihmisen kaipuusta toisen samanlaisen luo, oli pohjana kommentointiini.
En ole hallunnut ketään mielistellä, olen liian suoraluontoinen siihen. Mielistely on vastenmielistä 'omaan pussiin pelaamista'.
Monta samankaltaista humaanista ajattelutapaa foormilaisilla on. Emme ole klikki tms, meillä on vain jotain yhteista ilman että tarkoituksella 'peesataan'.
Jokainen on ainutkertainen, kuten veli-vn usein korostaa. Se että kirjoitustapa on yksilöllinen ei tarkoita aina minän korostamista.
Sanon tämän jälleen kerran, kun tuntuu ettei sitä ymmärretä.. Paljon ajattelevilla ja lukevilla on ehkä myös paljon ajatuksia joita haluaa jakaa ilman että niitä kenenkään tarvitsee omaksua.
Jos huomataan jonkin virhe kirjoituksessa voi tietävämpi korjata, tai oikaista väärää käsitystä. Toisen ajatuksiin ei toki pääse, eikä ole tarvekaan päästä.
Kun kirjoitin 'kuppikunnista' oli ajatuksissa amerikkalaiset rahan ympärillä pyörivät mihet ( enimmäkseet ) jotka harrastavat ' solun jakamista' osiin niin että joiselle riittää dollareita ( ja naisia ).
Suomen uskonnollinen kenttä on myös laaja:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_rekister%C3%B6idyist%C3%A4_uskonnollisista_yhdyskunnista
Eikö tämä todista samanmielisten 'tykövedosta'. Körttejä on edellen vain yksi yhdistys !
-
Kun kirjoitin 'kuppikunnista' oli ajatuksissa
Niin "kuppikunta" ei taida olla uskontotieteen eikä teologinen käsite.
-
Olisiko faction paras englantilainen vastine? Se taitaa kelvata tieteelliseenkin kieleen.
-
Tarkoitin niitä kaikkia erilaisia kerhoja, joita perustetaan niin uskonnon kuin muiden tarpeiden nimissä USA:ssa, mutta myös muualla, meilläkin. Ne pyörivät hyvä-veli ja raha-naiset-skseleilla.
Clubit l. kuppikunnat ovat epämääräisiä rönsyjä rehellisten yhdistysten ja kirkkojen liepeillä.
-
Klikki clique voisi olla käypä sana.
-
Taisin oikeastaan takertuen sanaan "kuppikunta" viitata siihen, että uskontotieteessa, niin kuin kaikissa tieteissä, pyritään objektiiviseen totuuteen, joten tutkitaan uskontoa tekemättä eriarvoisuutta. Siihen uskontotieteilijät ovat melko hyvin onnistunut. Harvoin joku halveksii yhteisöä, jota hän tutkii, siitä, että se poikkeaa omasta arvomaailmasta tai siitä, että se on pieni tai tietystä maasta peräisin. Toki, sellainen asenne on varmaan paikallaan tavallisessa elämässä.
Mutta tavallisessa elämässä, ainakin minä olen huomaavinani, että jokaisessa uskonnossa on mielestäni hyviä ja huonoja puolia. Jehovantodistajilla on se hyvä puoli, että edistävät rauhaa. Mormoneilla on se hyvä puoli, että heillä on terveet elämän tavat. Adventistit ovat levittäneet kouluja ja sairaaloita ympäri maailmaan. Näitä asioita voin arvostaa, vaikka kaikkien näitten uskon maailma poikkea voimakkaastikin minun omastani. Mutta uskontotieteen tekemisessä, jätetään tällaiset henkilökohtaiset mieltymykset sivuun, ja käytetään tutkimuksessa tieteellisiä menetelmiä.
Olen havainnut, ainakin minun aikanani, että uskontotieteilijät paljon pohtivat menetelmiä ja keskittyvät objektiivisuuden tavoitteluun. En ole loppujen lopuksi itsekään varma, että tavoittelu on onnistunut. Se ei johdu siitä, että uskontotieteilijät olisivat ennakkoluulojensa vangit, vaan siitä, että aihe on vaikea tavoitella tieteellisesti. Ei voi antaa uskontoa toiselle rottaryhmälle ja olla antamatta toiselle ja sitten vertailla tuloksia.
-
Filosofia on lähimpänä totuutta, koska se tutkii niitä välineitä, joilla muut tieteet operoivat: kieliä.
-
Uskontotiede on varmaan hurjan mielenkiintoinen tutkimusala. Miten ihmiset uskovat, miksi, mihin. Miten se vaikuttaa elämään, yhteiskuntaan, ja suhteeseen muihin uskontoihin.
En ole tietoinen näistä muutoin kuin omien ajatusten pohjalta. Kiinnostaan kyllä, mutta tieteilijä-luonne en ole. Minulle riittävät pääpiirteet ja niiden vaikutus.
Silloin-tällöin saa lukeakseen jonkin lyhyen tutkimuksen tältä alalta, esin körttiläisyydestä.
-
Tarkoitin niitä kaikkia erilaisia kerhoja, joita perustetaan niin uskonnon kuin muiden tarpeiden nimissä USA:ssa, mutta myös muualla, meilläkin. Ne pyörivät hyvä-veli ja raha-naiset-skseleilla.
Clubit l. kuppikunnat ovat epämääräisiä rönsyjä rehellisten yhdistysten ja kirkkojen liepeillä.
Kun tulin Suomeen 50 vuotta sitten, en ollut vielä uskontotieteilijä mutta olin ennakkoluuloinen amerikkalainen. Kauhistuin, kun huomasin täällä olevan kaksi "valtionkirkkoa." En osannut uskoa, että uskonnonvapaus voisi toteutua sellaisessa tilanteessa. Ajattelin, että amerikkalainen kuppikuntatyyli oli paras, vaikka silloin voimakkaasti kritikoin USAn intiaanipolitikkaa (kaikki intiaaniuskonnot olivat silloin laittomia).
Pian kuitenkin huomasin, että Suomen tyyli toimi erinomaisesti Suomessa. Oli Suomessa aivan yhtä hyvin uskonnonvapaus kuin USAssakin. Niin katsoin, että "valtionkirkot" antoivat yhteiskunnalle vakautta (vaikka olin samaa mieltä vanhan kollegani Olli Alhon kanssa, että ovat nekin kansan oopiumia!). Luulen, että on tieteellisesti todistettavissa, että USA on sittemmin vaikuttanut Suomen oloihin ja tämä on markkinauskontojen kasvavan suosion yhteydessä. Sitä myötä, että Suomi muuttuu USAn kaltaiseksi, niin uskonnon luonne muuttuu samaan suuntaan. Moni suomalainen katsoo "valtiokirkon" periaatteen vanhentuneen.
Suomalainen, joka ei hyväksy tätä tendenssiä, voi hyvinkin ajatella, että "kuppikunnat pyörivät hyvä-veli ja raha-naiset-skseleilla." Olen tehnyt kenttätyötä ympäri maailmaa ja huomannut sellaisen huomautuksen pitkälti pitävän paikkansa joka paikassa. Hyvä-veli ja raha-naiset asetelma on niitä asioita, jotka esiintyvät joka uskonnossa. Emme ole onnistuneet edes määrittelemään uskontoa. Ei voi sitä määritellä sillä, että uskontoon kuuluu usko johonkin jumalaan, sillä se pitkälti puuttuu buddhalaisuudesta. Mutta tämä Riitan kriteeri kylläkin kuuluu kaikkiin. Se on silmiinpistävin aina toisen uskonnossa eikä niinkään omassaan.
-
Uskontotiede on varmaan hurjan mielenkiintoinen tutkimusala.
Olen itse kyllästynyt siihen. :icon_lol: Maantiede olisi kiehtovampaa. Tai oikeastaan, mikä muu ei enää kiinnosta kuin ulkoilu, lukeminen, ja irokeesiraamatun kääntäminen.
-
Näin on käynyt myös minulle, ja oletan että kaikille jotka 80 lähestyvät. Jopa nuoret ihmiset nykyään luopuvat vapaaehtoisesti paljosta. Hiljentäminen on hyväksi tärkeimmälle.
-
... ei enää kiinnosta kuin ulkoilu, ...
Teologia on koti. Uskontotiede on ulkoilua.