'Muutos on mahdollisuus, Matkalla muuttuu'-toteamukset allekirjoitan kohdallani.
Luodussa saamani olemus ei voi kokonaan muuttua, mutta uskon kokeneeni, etenkin näinä foorumi-vuosinani, jonkinlaista ' sisäistä kasvua' vai onko se vain vanhenemisen mukanaan tuomaa elämänkokemusta , tai sittenkin Jumalan mielen mukaista antautumista elämälle. Olen sille ollut altiskin.
On tapahtunut paljon riisumista johon olen suopunut. Kun oma voima katoaa, niin armo enemmän kannataa.
Olen kai todennutkin että alan muistuttaa sitä muinoista isän ja äidin pikku-Riittaa, ja sen itsekin huomaan.
Viisausopit, luetut ja koetut, karisevat, mutta lapseus lisääntyy.
Muista on paha mennä sanomaan. Tuntuu kuitenkin että eräät ihmistyypit oikein pitämällä pitävät kiinni omaksumissaan aatteissa ja sen mukaisessa käytöksessä.
Mielenkiintoinen keskustelunavaus, toivon jatkoa !