Körttifoorumi
Keskustelu => Seuratupa => Aiheen aloitti: Atanasia - 18.04.10 - klo:16:11
-
Tänään oli moni käynyt kirkossa. Ketju meni umpeen.
Niin kävin minäkin.
On Mirhantuojien Sunnuntai ja meillä
oli liturgian jälkeen myös kirkollisen järjestömme vuosikokous.
Paljon oli väkeä ympäri Suomea.
Kiva tutustua ihmisiin.
Vähän väsyttää.
-
Hyvän paimenen merkeissä taas meillä. Oli vaalinäytepyhä myös, ja oikein
oli taas hyvä messu. Sen jälkeen juotiin kahvia ja tentattiin ehdokasta.
Tuli esille monia varteenotettavia seikkoja.
-
Pian aamupuuron kautta kotikirkkoon :hiipia:
-
Tänään olisi ollut kotikirkossani - Kuokkalan uudessa kirkossa - klo 11, Herättäjän kirkkopyhä esiintyjänä Herättäjän valtakunnallinen kuoro. Ei ollut jaksottimia lähteä. Vaimoni edustaa perhettä.
-
Niin minunkin vaimoni tänään Kuokkalan kirkossa. Pitääkin kysyä, mitä piti uudesta Herran huoneesta.
-
Eilen illalla olin helluntaiseurakunnan jumalanpalveluksessa. Kiva fiilis :) sitä aiemmin kävin kirkon messussa ja ehtoollisella.
-
Kävin Sunnuntaina Kannelmäen kirkossa.
4 Naista siellä veti tilaisuuden ja ihan hyvä. En tiedä ketkä oli pappeja ja ketkä diakonissoja, mutta hyvin meni.
Kumma kyllä yksi nainen sitä arvosteli kun ei ollut miestä. Olisi kuulemma tullut ryhtiä enemmän? :-\
-
Kävin muutama tunti sitten Kuokkalan uusessa nätissä kirkossa. Onnea uudelle kirkolle, ja täysiä tilaisuuksia.
Seppo
-
Eilen illalla olin helluntaiseurakunnan jumalanpalveluksessa. Kiva fiilis :) sitä aiemmin kävin kirkon messussa ja ehtoollisella.
Mielenkiintoista asiaa... kristinusko ei tuonut tähän maailmaan kivaa fiilistä... kristinusko toi ensiksi tähän maailmaan Kristuksen, joka kärsi ja kuoli meidän syntiemme edestä... me olemme Kristukseen kastetut ja meillä on Kristukseen uskovina kärsimys ja kuolema tänäkin päivänä. :eusa_think:
-
Mielenkiintoista asiaa... kristinusko ei tuonut tähän maailmaan kivaa fiilistä... kristinusko toi ensiksi tähän maailmaan Kristuksen, joka kärsi ja kuoli meidän syntiemme edestä... me olemme Kristukseen kastetut ja meillä on Kristukseen uskovina kärsimys ja kuolema tänäkin päivänä. :eusa_think:
Mahtaisikohan Nasaretilainen siitä mieltään pahoittaa, jos joku on tyytyväinen ja saa "kivat fiilikset" tunteesta, että Mestari on hänenkin syntinsä sovittanut?
-
Risti on pahantekijän palkka.
-
En uskalla sanoa sitä enkä tätä.
Mutta äkkipyssäyksen jälkeen minuakin vietiin moneen suuntaan . Kävin Helluntaiseurakunnassa, Vapaakirkossa, Ortodoksikirkossakin jonkin kerran. Sitä ikäänkuin etsi vaikutteita asiasta josta ei ennen tiennyt mitään.
Vähitellen alkoi oma vakaa luterilainen kirkonmeno tuntua omimmalta. Siihenhän olin kastettu ja koko suku sitä samaa luterilaista.
Oma kotikirkko , kuinka ihana sanoakin näin, tuntuu kaikkein parhaimmalta. Omat seurakuntalaiset ympärillä. Tutut papit toimittamassa ja oma tehtäväkin siellä silloin tällöin.
-
Risti on pahantekijän palkka.
Tahtoo sanoa mitä?
-
Risti on mm. kirkon katolla on julma teloitusväline. Kivat fiilikset on ihmisellä kuin hän katselee ja muistelee Kristuksen pitkääperjantaita.
-
"...ankara poika Jussi."
(A. Kivi)
Mt
-
Risti on mm. kirkon katolla on julma teloitusväline. Kivat fiilikset on ihmisellä kuin hän katselee ja muistelee Kristuksen pitkääperjantaita.
Sepäs selvisi. Kiitos valaisusta!
-
Risti on mm. kirkon katolla on julma teloitusväline. Kivat fiilikset on ihmisellä kuin hän katselee ja muistelee Kristuksen pitkääperjantaita.
Tyhjä risti muistuttaa Jeesuksen ylösnousemuksesta. Eihän sitä tarvitse jäädä sinne pitkäperjantaihin, kun meillä on pääsiäinenkin.
-
Tyhjä risti muistuttaa Jeesuksen ylösnousemuksesta. Eihän sitä tarvitse jäädä sinne pitkäperjantaihin, kun meillä on pääsiäinenkin.
:109:
-
minä olen jäänyt pitkäänperjantaihin...
-
Huomenta.
Minulla on uusi kevät. Olen lähdössä kotikirkkoon. Saattaa olla että ensi sunnuntain jälkeen ei käydä taas pitkään aikaan. Muutto korpeen on edessä ja kirkot ovat kaukana.
Illalla menen vielä seuroihin. Nekin ovat kevään viimeiset. Kiva kun Rissasen Jari on puhumassa.
-
Tyhjä risti muistuttaa Jeesuksen ylösnousemuksesta. Eihän sitä tarvitse jäädä sinne pitkäperjantaihin, kun meillä on pääsiäinenkin.
Tästä minäkin iloitsen tänään. Aurinkomme ylösnousi!
-
Huomenta.
Minulla on uusi kevät. Olen lähdössä kotikirkkoon. Saattaa olla että ensi sunnuntain jälkeen ei käydä taas pitkään aikaan. Muutto korpeen on edessä ja kirkot ovat kaukana.
Illalla menen vielä seuroihin. Nekin ovat kevään viimeiset. Kiva kun Rissasen Jari on puhumassa.
Onko siellä korvessa nettiyhteyksiä vai jäätkö tältä foorumiltakin pois?
-
Pitäis saada se läppäri. Matti on siitä vähän innostunutkin, että saas nähdä. Siellä on nyt Mockulallankin mahdollisuus pelata, kuulema.
Ensi alkuun ollaan aina vain pari yötä siellä ja pari täällä. Menihän se viime kesäkin, mutta kiire oli kova foorumille kun kotiin tultiin.
Kesäkuun alusta käännetään posti sinneja sitten saisi olla jo läppärikin.
...
Tänään meidän kirkossa piti elämänsä ensimmäisen saarnan nuori teologian opiskelija.
Opetuslasten odottamisen vaikeudesta johti ihan hyvän saarnan tämä nuori nainen.
..
Oravat kirkon korkean ikkunan takana pitivät omaa saarnaansa . Miksi kolmas ei mahdu sakkiin? Se on häädettävä kaikin keinoin. Ja sitten ylös ja alas, ylös ja alas
voitonriemuisina.
-
Pitäis saada se läppäri. Matti on siitä vähän innostunutkin, että saas nähdä. Siellä on nyt Mockulallankin mahdollisuus pelata, kuulema.
Ensi alkuun ollaan aina vain pari yötä siellä ja pari täällä. Menihän se viime kesäkin, mutta kiire oli kova foorumille kun kotiin tultiin.
Kesäkuun alusta käännetään posti sinneja sitten saisi olla jo läppärikin.
...
Tänään meidän kirkossa piti elämänsä ensimmäisen saarnan nuori teologian opiskelija.
Opetuslasten odottamisen vaikeudesta johti ihan hyvän saarnan tämä nuori nainen.
..
Oravat kirkon korkean ikkunan takana pitivät omaa saarnaansa . Miksi kolmas ei mahdu sakkiin? Se on häädettävä kaikin keinoin. Ja sitten ylös ja alas, ylös ja alas
voitonriemuisina.
Harjoittelija meilläkin saarnasi. Tämä oli paljon parempi kuin edellinen. Edellisen puheesta ei saanut selvää, kun oli kaukana mikrofonista, puhui pienellä äänellä ja nopeasti.
-
Harjoittelija meilläkin saarnasi. Tämä oli paljon parempi kuin edellinen. Edellisen puheesta ei saanut selvää, kun oli kaukana mikrofonista, puhui pienellä äänellä ja nopeasti.
Se on seppos sitten matopelin paikka.
Oon aika hyvä siinä, et kait papit saisi alkaa pätevöitymään. :-\
Rohkeasti vaan kovalla äänellä papit ja välillä tasajalkaa hypähtäen. Ei kai pappien käsikirjassa ole, että pitää hiljaa ja hartaasti aina ?
Ja niinkuin eva-kaisa välillä täältä foorumilta, kun suuttuu niin sanoa prätkäyttää kovansanan. :-\
-
Risti on mm. kirkon katolla on julma teloitusväline. Kivat fiilikset on ihmisellä kuin hän katselee ja muistelee Kristuksen pitkääperjantaita.
Paavalikin tahtoi nähdä Jeesuksen ristiinnaulittuna.
Kuleksin viiden maan halki, joissa ristin malli vaihtui. Tien varsilla Kristus ristillä ja tyhjä risti kolmine poikkipuineen ja ison kokoisina molemmat.
Eräässä hirsisessä ortodoksikirkossa katselin kauan länsimaisen näköistä kristus ristillä kuvaa. Minulle puhuttelevampi kuin sädekehin ja kultauksin varustetut samassa tilassa. Siinä maassa ort.kirkolla on kultaa ja kaakelia ja uusia rakennuksia.
Useassa tuli käytyä sisällä, vielä useampaa kullattua kupolia ulkoa katseltua.
-
Oma kotikirkko , kuinka ihana sanoakin näin, tuntuu kaikkein parhaimmalta. Omat seurakuntalaiset ympärillä. Tutut papit toimittamassa ja oma tehtäväkin siellä silloin tällöin.
Kerrassaan samaa mieltä! Yhtään erilailla en voisi asiaa ilmaista. Kiitos Herra omasta kotikirkosta ja Pyhästä Ehtoollisesta.
-
Tänään olin Tiitiäisen ja siskoni kanssa Keravan kirkossa. Messun päätteeksi kanttori lauloi Äideistä parhain. Vielä oli päälle kirkkokahvit ja ruusut äideille.
Hauskinta oli tavata vanha koulukaveri, jonka kanssa ollaan oltu kansakoulun toiselta asti samalla luokalla. Ihan oli itsensä näköinen. Voisi melkein sanoa, ettei ole muuttunut yhtään. :icon_biggrin:
-
Joo! Piti käydä kolmannen kerran peräkkäin samassa kirkossa.
Oli näet kirkkoherraksi pyrkivien vaalisaarnat.
Oman ehdokkaan olen valinnut jo ennen vaalisaarnaa.
Vaalit pidetään 23.-24. 5.Arpaleli.
Meinasi unohtua, olinhan perjantaina 7.5. Kiuruveden kirkossa.
Siellä oli Rovasti Viljo Porkolan hautausjumalanpalvelus. Väkeä oli paljon.
Näkyi Juhanikin olevan mukana. En ehtinyt häntä tavata, hän 'livisti' Helsinkiin, eikäjäänyt muistotilaisuutee.
-
Äitienpäivänä kävin. Tuntui hyvältä, kun toivotettiin hyvää äitienpäivää
oikein kädestä pitäen.
-
En ole käynyt kirkossa, enkä körttiseuroissa moneen viikkoon. Sädekehä pääni päällä lie jo kovasti himmentynyt?
-
Tultiin Helatorstain messua ja kanttorin lähtöjuhlaa varten maalta kaupunkiin.
Tälle viikolle sattui palveluvuoroomme Äitienpäivä ja Helatorstai.
-
En ole käynyt kirkossa, enkä körttiseuroissa moneen viikkoon. Sädekehä pääni päällä lie jo kovasti himmentynyt?
Minusta näyttää, että sen tilalle on tullut iso hattu. :003:
-
Huomenna tulee käytyä oikein tuplaten kirkossa. Meille on tulossa Keravalta lähetysväkeä retkelle. Olen emännöimässä tätä porukkaa. Sitten on illalla vielä tuomasmessu, johon minut värvättiin tekstinlukijaksi. :icon_eek:
-
En ole käynyt kirkossa, enkä körttiseuroissa moneen viikkoon. Sädekehä pääni päällä lie jo kovasti himmentynyt?
Älä välitä kuule, minulla ei ole edes hattua :003:
-
Helatorstain radiojp tulee J-suusta. Saarnaa yksi... :icon_wink:
-
Helatorstain radiojp tulee J-suusta. Saarnaa yksi... :icon_wink:
9.55 Joensuun kirkon kellot kutsuvat.
10.00 Joensuun seurakunnan jumalanpalvelus Joensuun kirkosta.
Saarnaajana kappalainen Ilkka Raittila. Liturgina Kaija Santti. Kanttorina Pertti Tahkola. Urkurina Tuomas Pyrhönen. Virret: 110:1-3, 131, 420a:1-5, 107:1- , 223, 108:5. Yksinlaulut: P. Tahkola: Arioso (säv. G. F. Händel) sekä Ave Maria (säv. G. Caccini). Alkusoitto: Improvisaatio (säv. T. Pyrhönen). Päätössoitto: Improvisaatio (säv. T. Pyrhönen).
-
9.55 Joensuun kirkon kellot kutsuvat.
10.00 Joensuun seurakunnan jumalanpalvelus Joensuun kirkosta.
Saarnaajana kappalainen Ilkka Raittila. Liturgina Kaija Santti. Kanttorina Pertti Tahkola. Urkurina Tuomas Pyrhönen. Virret: 110:1-3, 131, 420a:1-5, 107:1- , 223, 108:5. Yksinlaulut: P. Tahkola: Arioso (säv. G. F. Händel) sekä Ave Maria (säv. G. Caccini). Alkusoitto: Improvisaatio (säv. T. Pyrhönen). Päätössoitto: Improvisaatio (säv. T. Pyrhönen).
Voi senttäs! Minul on sinne vieläkin välillä niin ikävä, että pystyykö kuuntelemaankaan.
-
:-\ Kävin Oulunkylän seurakunnassa kuuntelemassa Maria siskoa.
Siis tätä sukupuoltaan vaihtanutta pappia.
Ihan kivasti ukko/akka puhui, mutta huomasi kyllä, että ei ihan körttipappi varmaankaan.
Körtti olisi puhunut enempi armosta ja hyväksymisestä ja muuten armollisemmin.
No ihan hyvin puhui kaveri kuitenkin, vaikkakin oli selvästi jännittynyt, kait kun pari lehtinaista kuvasi koko saarnan ajan jokaisen ilmeen minkä pappi naamalleen loi.
Kivaa kun kirkossa on tilaa kaikille.
-
9.55 Joensuun kirkon kellot kutsuvat.
10.00 Joensuun seurakunnan jumalanpalvelus Joensuun kirkosta.
Saarnaajana kappalainen Ilkka Raittila. Liturgina Kaija Santti. Kanttorina Pertti Tahkola. Urkurina Tuomas Pyrhönen. Virret: 110:1-3, 131, 420a:1-5, 107:1- , 223, 108:5. Yksinlaulut: P. Tahkola: Arioso (säv. G. F. Händel) sekä Ave Maria (säv. G. Caccini). Alkusoitto: Improvisaatio (säv. T. Pyrhönen). Päätössoitto: Improvisaatio (säv. T. Pyrhönen).
Sattuneesta syystä en päässyt kirkkoon, joten kuuntelinpa tämän jumalanpalveluksen radiosta. Tätä kyllä kelpasi kuunnella ja erikoismaininnan voisi antaa komeaääniselle kanttorille.
-
:-\ Kävin Oulunkylän seurakunnassa kuuntelemassa Maria siskoa.
Siis tätä sukupuoltaan vaihtanutta pappia.
Ihan kivasti ukko/akka puhui, mutta huomasi kyllä, että ei ihan körttipappi varmaankaan.
Körtti olisi puhunut enempi armosta ja hyväksymisestä ja muuten armollisemmin.
No ihan hyvin puhui kaveri kuitenkin, vaikkakin oli selvästi jännittynyt, kait kun pari lehtinaista kuvasi koko saarnan ajan jokaisen ilmeen minkä pappi naamalleen loi.
Kivaa kun kirkossa on tilaa kaikille.
Siis voi että tökkii tuommoiset lehtinaiset, jotka tulevat vahtaamaan kirkkoon vain siksi, että pappi on vaihtanut sukupuolta. Ovat vain eurot silmissä suunnittelemassa kohujuttua lehteensä, joita sitten kansa lukee silmät ymmyrkäisinä. Hyi! (http://cosgan.de/images/smilie/ekelig/g020.gif)
-
:-\ Kävin Oulunkylän seurakunnassa kuuntelemassa Maria siskoa.
Siis tätä sukupuoltaan vaihtanutta pappia.
Ihan kivasti ukko/akka puhui, mutta huomasi kyllä, että ei ihan körttipappi varmaankaan.
Körtti olisi puhunut enempi armosta ja hyväksymisestä ja muuten armollisemmin.
No ihan hyvin puhui kaveri kuitenkin, vaikkakin oli selvästi jännittynyt, kait kun pari lehtinaista kuvasi koko saarnan ajan jokaisen ilmeen minkä pappi naamalleen loi.
Kivaa kun kirkossa on tilaa kaikille.
Olisiko omilla kokemuksilla suurempi osuus tälle kuin herätysliiketaustallakaan? Niin tai näin niin kovia kokenut ihminen. Ehkä jo liian kovia. -Vain yksi ajatus.
-
Kävin siellä missä aina --- tilaa oli tsielläkin avallista enemmän. Täytyy kuunnella Joensuu Areenalta. Oletan että löytyy.
-
Kävin siellä missä aina --- tilaa oli tsielläkin avallista enemmän. Täytyy kuunnella Joensuu Areenalta. Oletan että löytyy.
Toivottavasti löytyy. Raittila piti hyvän, vähän seurapuheenomaisen saarnan.
-
Nyt mennään Kuhmoisten kirkkoon. Todennäköisesti kirkkoherra saarnaa. Hänelle olisikin asiaa mökkiseuroista.
-
Nyt mennään Kuhmoisten kirkkoon. Todennäköisesti kirkkoherra saarnaa. Hänelle olisikin asiaa mökkiseuroista.
Hetken löi tyhjää... ai niin - te olette mökillä.
-
Hetken löi tyhjää... ai niin - te olette mökillä.
Oikein ymmärsit. Kolehtiin riitti 3 kolme säkeistöä, mutta kanttori laulatti kaikki 9 säkeistöä. Sama ehtoollisvirren kohdalla. Olen tottunut tapaan, että ne lopetetaan kun toimitus on ohitse.
-
Oikein ymmärsit. Kolehtiin riitti 3 kolme säkeistöä, mutta kanttori laulatti kaikki 9 säkeistöä. Sama ehtoollisvirren kohdalla. Olen tottunut tapaan, että ne lopetetaan kun toimitus on ohitse.
Jospa ne olivat ainoat virret, jotka kanttori oli opetellut kunnolla. Niinpä hän sitten halusi näyttää taitonsa. :003:
-
Ehkä kanttori ilmaisi näin kantansa kirkkokansan harvalukuisuuteen: - Tulkaapa ensi sunnuntaina täyttämään koko virrenmitta!
-
Siellä ei sitten kanttori nuukaillut.
Olen kuullut kommentin seurakunnasta, jossa oltiin niin nuukia, ettei raaskittu laulaa virsiä kokonaan. :003:
-
Minä tykkään - Veisata.
-
Siellä ei sitten kanttori nuukaillut.
Olen kuullut kommentin seurakunnasta, jossa oltiin niin nuukia, ettei raaskittu laulaa virsiä kokonaan. :003:
Sinun entisen ja Satmanin nykyisen seurakunnan emäseurakunnan kirkkoherra Aspegren, joka oli virassa yli 90v ikään veisautti virttä 412 Sen suven suloisuutta. Sen veisaaminen kestää yli puoli tuntia ja hän kävi sillä aikaa sakastissa huilaamassa, mutta nyt ei ollut siitä kysymys. Näin pitkät virret kyllä enemmän karkottaa kun houkuttaa väkeä kirkkoon.
-
Minä tykkään - Veisata.
Minäkin tykkään weisata. Siikkareissa on niiiin hyvää just sekin, että niissä on piiiitkiäkin virsiä. Ja nautin tavattomasti ilman säestystä veisaamisesta, käsittämätöntä miten voimallista ja voimaannuttavaa voi veisuu olla :eusa_clap:
-
Se hieroo sisältä.
-
Kolehtiin riitti 3 kolme säkeistöä, mutta kanttori laulatti kaikki 9 säkeistöä. Sama ehtoollisvirren kohdalla. Olen tottunut tapaan, että ne lopetetaan kun toimitus on ohitse.
tuo tuntuu olevan kiireisen maailman tapa.
itse toivoisin että virret veisattaisiin yleensä kokonansa, ellei nyt aivan pitkiä ole. ne on kokonaisuuksia, eikä vain taukomusiikkia tms viihdettä. no onneksi ne voi mielessänsä laulaa sitten loppuun.
-
Joensuun keskuskirkossa joskus silloin joskus virsi loppui kesken ja kansaa oli ehtoolliselle jonottamassa vielä laumoittain - siellähän käydään kirkossa paljon. Siis, yleensä talullakin oli valmiina kaksi.
Kanttori ilmeisesti itse valitsi seuraavaksi jonkin ehtoollisvirsistä ja ilmoitti että nyt tämä numero, ja joskus vielä tarvittiin että ja nyt seuraavaksi tämä. Se toimi. Siellä kanssa ne veisattiin kokonaan. Kun muutti takaisin etelään tuli oitis fiilis, että hetkinen minnes ihmeessä tästä on kaikilla kiire. Siellä veisattiin oikeastaan kaksi loppuvirttäkin, Herran Siunauksen päälle vielä yksi eli homma päättyi näin. Myyrä käsittääkseni majailee sielläpäin - meno jatku tällaisena?
-
Joensuun keskuskirkossa joskus silloin joskus virsi loppui kesken ja kansaa oli ehtoolliselle jonottamassa vielä laumoittain - siellähän käydään kirkossa paljon. Siis, yleensä talullakin oli valmiina kaksi.
Kanttori ilmeisesti itse valitsi seuraavaksi jonkin ehtoollisvirsistä ja ilmoitti että nyt tämä numero, ja joskus vielä tarvittiin että ja nyt seuraavaksi tämä. Se toimi. Siellä kanssa ne veisattiin kokonaan. Kun muutti takaisin etelään tuli oitis fiilis, että hetkinen minnes ihmeessä tästä on kaikilla kiire. Siellä veisattiin oikeastaan kaksi loppuvirttäkin, Herran Siunauksen päälle vielä yksi eli homma päättyi näin. Myyrä käsittääkseni majailee sielläpäin - meno jatku tällaisena?
Voi olla, että täällä käydään kirkossa keskimääräistä enemmän; en ole nähnyt tilastoja. Kahta ehtoollisvirttä en kyllä muista - varmaan on joskus ollutkin.
Minusta ehtoollisvirsi jotenkin "kuuluu" veisata kokonaan. Jotenkin tuntuu oudolta jos sitä ei veisattaisi vaikka ehtoollisella kävijöitä ei enää olisikaan. Joskus on ollut kaksi loppuvirttä.
-
Voi olla, että täällä käydään kirkossa keskimääräistä enemmän; en ole nähnyt tilastoja. Kahta ehtoollisvirttä en kyllä muista - varmaan on joskus ollutkin.
Minusta ehtoollisvirsi jotenkin "kuuluu" veisata kokonaan. Jotenkin tuntuu oudolta jos sitä ei veisattaisi vaikka ehtoollisella kävijöitä ei enää olisikaan. Joskus on ollut kaksi loppuvirttä.
Meidän kirkossa on usein kaksi ehtoollisvirttä ja tarvittaessa kanttori soittaa lisää, niin kauan kun on ehtoollisvieraita. Tyhjälle ehtoollispöydälle ei soiteta.
-
Luulin helatorstaina tehneeni ennätyksen, ollessani kahdessa messussa samana päivänä, vaan pistimpä eilen paremmaksi. :003: Käsiohjelmassa luki ekumeeninen ruhoushetki, mutta se olikin sanajumalanpalvelus klo 10 Kotkan kirkossa. Sitten ehdin klo 14 Sapokkaan motoristimessuun (ihan jalkapatikassa) ja vielä klo 19 messu Juha Vainion sanoin ja sävelin. :eusa_angel: Kyllä nyt sädekehä kiiltää. :icon_cool:
-
Luulin helatorstaina tehneeni ennätyksen, ollessani kahdessa messussa samana päivänä, vaan pistimpä eilen paremmaksi. :003: Käsiohjelmassa luki ekumeeninen ruhoushetki, mutta se olikin sanajumalanpalvelus klo 10 Kotkan kirkossa. Sitten ehdin klo 14 Sapokkaan motoristimessuun (ihan jalkapatikassa) ja vielä klo 19 messu Juha Vainion sanoin ja sävelin. :eusa_angel: Kyllä nyt sädekehä kiiltää. :icon_cool:
Misä se Juha Wattin messu oli? Kotkassa kyllä ehtii jalkapatikassa mistä vain minne vain - se etu sllä kaupungilla on jos Kotkansaarella pysyy...niin...muuten ei tosiaan. En päässyt aamulla kirkkoon ja olin tänään siitä vähän pahoillani, mutta oli seurat.
-
170-vuotisen perinteen mukaan oli jälleen Nivalassa Herättäjän päivä helluntaina. Messun jälkeen oli vuoroveisuut ja seurat.
-
Juha Vainion messu oli Kotkan kirkossa.
Alkulauluna oli Yksinäinen saarnipuu. Synnintunnustuksena Kotkan poikii. Raamatun luvun ja puheen välissä laulettiin Vanhoja poikia viiksekkäitä. Saarnan asemesta Antero Kekkonen muisteli Juha Vainiota ja haastatteli Juhan veljeä Markku Vainiota. Ehtoollisen aikana laulettiin Loppuelämäni ensimmäinen päivä ja Kaunissaari. Loppulauluna oli Ääretön aava ympärilläin.
Säestys hoidettiin pianolla, klarinetilla ja bassolla, esilaulajana Riikka Pelo. Messu oli toteutettu seurakunnan, Junnun Lauluseuran ja Pipliaseuran yhteistyönä. Kirkossa oli paljon väkeä, joka osasi laulaa Junnun lauluja. Toisaalta niitä oli helppo laulaa Riikka Pelon vahvan esityksen mukana.
Nuo kolme jumalanpalvelusta yhtenä päivän saivat minut jäämään tänään kotiin ja kuuntelemaan radiojumalanpalvelusta. Täytyy varoa, ettei jää putki päälle. :003:
-
Kotkan poikii taitaa olla jokaisen sieltä lähtönsä saaneen, siellä kasvaneen lemppari.
-
WEISUUMESSU
kirkonmenot Ukko-Paavon hengessä
-liturgiateksti Urpo Karjalainen ja Jaakko Löytty
-liturgiasävelmien tekstit J.Löytty 2010
Weisuumessu, eli kirkonmenot Ukko-Paavon hengessä on kansankirkollinen ja umpikörttiläinen jumalanpalveluskokonaisuus...
-
WEISUUMESSU
kirkonmenot Ukko-Paavon hengessä
-liturgiateksti Urpo Karjalainen ja Jaakko Löytty
-liturgiasävelmien tekstit J.Löytty 2010
Weisuumessu, eli kirkonmenot Ukko-Paavon hengessä on kansankirkollinen ja umpikörttiläinen jumalanpalveluskokonaisuus...
Ja teillä kaikilla oli niin muukaavaa, voi jospa oisin saanut olla muukaanaa. :023:
-
Ei oo kiirettä kirkkoon
pappi on paitasillaan
lukkari lusikka suussa
-
Uusi arkkipiispa piti saarnan, joka on totta myös tänä päivänä eri puolilla maailmaa.
-
Saarna oli vaikuttava, mutta mieleni kiiirehti ulos Tuomiokirkon paksujen seinien läpi. Kuinka turvallista on ajatella epätasa-arvoa! Mutta pitäähän sitä ajatella. Niin vain on, että köyhät ovat aina keskuudessamme. Silti on pyrittävä tasa-arvoa kohti. On uskottava hymyn posiitiviseen vaikutukseen.
-
Saarnassa oli sisältöä ja muutenkin selkeä. Lisää tuollaisia.
-
Saarnassa oli sisältöä ja muutenkin selkeä. Lisää tuollaisia.
Seppos kävi samassa kirkossa kuin minä! :026:
Siis, niinkuin ne joutsenet keväällä kun nähtiin Vanhakaupunginlahdella ja Munsaaren edustalla ja ne koivut ja mikähän vielä.
-
Karjalan rovastikunnan ystävyysseurakuntaa muistettiin ja kahviteltiin, on piispan puheet kuulematta, paitsi Eero Huovisen ehtoollissanat radiosta..... Eiköhän ne olleet tärkeimmät.... "sinun puolestasi vuodatettu"
-
Ei kirkko ketään pelasta. Pelastuvatko kaikki.. Mitä tarkoittaa pelastus.. Mikä on kirkon tehtävä ja merkitys.. Miksi käymme kirkossa.. :017: Näitäkin joutuu välillä miettimään, kun on näkemyksiä laidasta toiseen.
-
Kirkossa saattaa kohdata ystävän.
-
Kirkko ei ole meidän. Kirkko on Jumalan.( Eero Huovinen). Me valitsemme itsellemme paimenia ja arkkipaimenen jotka opastavat sauvallaan ja Sanalla meitä.
Yksikään ihminen ei ole toisensa kanssa samanlainen, siksi ajatuksemmekin eivät ole.
Kun menemme paimenen ääntä kuuntelemaan Sana puhutaan meille yhtälailla jokaiselle. Ymmärryksemme ja kokemukset elämässä suodattavat sanan mieleiseksemme.
Kuinka pitkä onkaan vielä matka siihen että on yksi lauma ja yksi Paimen. Sitä on turha arvuutella mutta ensimmäinen ohje on rakastaa Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä kuten itseämme.
Kirkossa on hyvä ja tarpeellista käydä. Kukin tarpeensa mukaan. Tai tapansa, on hyvä vaalia hyvää tapaa niin tapa vaalii sinua.
-
:eusa_clap: :eusa_clap: :eusa_clap:
-
Kirkossa saattaa kohdata ystävän.
Jippii, satman! Sinulla on usein pieniä ilahduttavia heittoja :icon_sunny:
-
Kirkossa saattaa kohdata ystävän.
Näin on. Siksi on aika lähteä kirkkoon, kun tänään ei ole konfirmaatiota.
-
Näin on. Siksi on aika lähteä kirkkoon, kun tänään ei ole konfirmaatiota.
Pahoinvointia eikä jalat kanna. Ei kirkkoon - muttei vielä Meikkuunkaan. Kotona mietitään, miten olisi tuo "Tapahtukoon Sinun tahtosi" jos ja niinpoispäin, eli mini-ignatiaaninen retriitti --- hyvin halvalla. >:( :'( :003: :003:
-
Näin on. Siksi on aika lähteä kirkkoon, kun tänään ei ole konfirmaatiota.
Meillä oli konfirmaatio ja kuuntelin Jyväskylästä. Lieneekö Vaivattu sielu istunut penkissä? Olipa hyvät kirkonmeiningit ja saarnasta erikoismaininta.
-
Kirkkoon ei ehditty, mutta istuin Kolmen vartin kirkossa TV:n äärellä.
Päähän jäi soimaan Juha Tapion laulama Soi virteni kiitosta Herran.
Tässä juhlallisempi versio urkusäestyksellä.
http://www.youtube.com/watch?v=tAwV4N_83Iw
-
Menimme tänään kirkkoon, mutta huomasimme sen olevan konfirmaatiokirkko, vaikka siitä ei ollut mainintaa seurakunnan ilmoituksessa. Ajoimme takaisin kotiin ja katsoimme kolmen vartin kirkon.
-
Olimme sunnuntaina pieniä tehtäviämme hoitamassa Mukkulan kirkossa. Apostolien pyhän väri oli harvinainen punainen. Puolukanpunaiset kirkkotekstiilit näyttivät kauniilta yleissävyltäässä neutraalissa tilassa, vallankin betoninharmaata alttaria vasten.
Lahdessa oli Kansanlähetyspäivät ja saarnat joka kirkossa pitivät heikäläiset papit tai saarnamiehet. Meillä oli ex-kansanedustaja Jouko Jääskeläinen Vantaalta.Tuttu mies vuosien takaa.
Väkeä oli harvinaisen vähän.
-
Olimme sunnuntaina pieniä tehtäviämme hoitamassa Mukkulan kirkossa. Apostolien pyhän väri oli harvinainen punainen. Puolukanpunaiset kirkkotekstiilit näyttivät kauniilta yleissävyltäässä neutraalissa tilassa, vallankin betoninharmaata alttaria vasten.
Lahdessa oli Kansanlähetyspäivät ja saarnat joka kirkossa pitivät heikäläiset papit tai saarnamiehet. Meillä oli ex-kansanedustaja Jouko Jääskeläinen Vantaalta.Tuttu mies vuosien takaa.
Väkeä oli harvinaisen vähän.
Vuosilomat näyuttäytyvät luulen. Kuulin sellaisen saarnan etten ihan oitis unohda, ja pappi onneton oli kai kiireinen tai jotakin, en päässyt kiittämään. Laskettelikin sen aika vauhdilla, yritän kalastella sen itselleni, jos se ei ole hukannut sitä tai pannut silppuriin. Se oli saarna. Toivon että sen saa jostakin.
-
Körö körö kirkkoon
pappilanmuorin penkkiin
ruskealla ruunalla
valkealla varsalla
kolipäällä koiralla
kirjavalla kissalla
hopsis pois.
-
Körö körö kirkkoon
pappilanmuorin penkkiin
ruskealla ruunalla
valkealla varsalla
kolipäällä koiralla
kirjavalla kissalla
hopsis pois.
Hän on runollinen tänään. :icon_biggrin:
-
Millainen koira on kolipää? Kertulla on uppiniska, mutta kolipäisyys on minulle tuntematon käsite, joten en sitä osaa arvioida. Onko sillä kolibakteerin kanssa mitään tekemistä?
-
Millainen koira on kolipää? Kertulla on uppiniska, mutta kolipäisyys on minulle tuntematon käsite, joten en sitä osaa arvioida. Onko sillä kolibakteerin kanssa mitään tekemistä?
Väittävät, että kolipää on kaljuksi ajeltu. Toinen selitys kolipäälle on svetisismi ruotsin sanasta hiili eli kansanomaisesti koli. En vaan ymmärrä miten se liittyy koiraan muuten kuin mustapäänä, mikä taas sopii hyvin yhteen sen kirjavan kissan kanssa.
Uppiniskasia oli herännäisyydessä Iisalmen seudulla ja heitä myös toistupalaisiksi kutsuttiin. Useiden sukunimi oli Niskanen. He olivat vanhoillisia ja halusivat säilyttää vanhat muodot kaikessa.
-
Edellinen koiramme olikin siis kolipää, kun oli mustavalkoinen bordercollie. Collie tarkoittaa mustaa ja tullee hiiltä tarkoittavasta sanasta coal. Skotlanninpaimenkoiraakin sanotaan collieksi, vaikka se onkin useimmiten keltainen. Mustavalkoinen taitaa olla niidenkin alkuperäinen väri.
Mitä tulee kirkossa käymiseen, se on kesällä ollut hiukan harvanlaista. Längelmäen kirkossa olin toissa sunnuntaina ja tutustuin ilmiöön nimeltä Viestiveljet. Olisin pärjännyt elämässäni hyvin ilman sitäkin.
-
Hahhaa,. vain muutama tunti niin menen. :026: Käyköhän taas niin että kun olin yön vähemmä'n nukkunut niin nukahin siellä sitte. Kiusallinen tilanne minusta, melkein pudota penkiltä.
Tuli mieleen nuoruus ja porttariuhka seurakunnan nuorille kun meiltä putoili lehteriltä virsikirjoja sinne kirkkosaliin, oli osunut kerran johonkin ihmiseen. Sanottiin ettei se ole mikään nuortenillan jatkot tai jotakin.
-
Kävin eilen kahdesti kirkossa. Onneksi se on lähellä.
Meillä oli sanajumalanpalvelus, jossa lauloi Hyvän Paimenen Katedraalikuoro Gaboronesta, Botswanasta.
Samainen kuoro piti illalla konsertin. Jee..ee
(http://www.cosgan.de/images/smilie/musik/c055.gif)
-
On jo liki kuukausi kulunut edellisestä Jumalanpalveluksesta. Seuroissa olemme olleet, Siionia veisanneet, Lappeenrannassa ja Luumäellä tutustuttu kirkkorakennukseen, mutta mikään ei korvaa sunnuntaista ihan perinteistä Jumalanpalvelusta kirkossa.
Tämä kesä-aika on aina sellaista kuivaa aikaa. Kuin olisi nälässä ja janossa, olosuhteiden ollessa näin. Syksyn korvalla alkaa taas oikea elämä kun palataan talvi-aikaan, käydään sunnuntaina kirkossa . Ensimmäiset virret, Sanat, vuorotervehdykset, saarna ja varsinkin ehtoollinen ovat kuin uuden elämän alku.
Selvä on että yhteys seurakuntalaisiin, kotikirkkoon, virsiin ja musiikkiin pitävät
hengen elossa. Nyt on olo aikalailla uskomattoman hengetön . Ei radiopalvelukset tai kolmenvartinkirkot vastaa kotikirkon palveluksia.
-
Nyt on olo aikalailla uskomattoman hengetön .
Tuntuuko sinusta, että olet tällä hetkellä jonkinasteisessa hengellisen köyhyyden tilassa?
-
Joo, tuntuu. Mutta ei se mitään. Tuntemukseni on nykyisen ymmärrykseni kanssa yhdentekevä. Jeesus on silti jossakin lähelläni.
On vaaan ikävä sitä Jumalanpalveluksen läsnäoloa, tapaa, kaavaa ja pyhäpäivän tuntua.
Onko teistä tarpellista ylläpitää jatkuvaa seurakunyhteyttä jotta oma suhde uskoon tuntuisi elävämmältä?
Entä auttaako hengellisen kirjallisuuden lukeminen?
Raamatusta tulee minulle aina Elämän leivän tuoksu. Mutta silti kaipaan niitä säännöllisiä kokoontumisa kirkkoon.
-
- - -Onko teistä tarpellista ylläpitää jatkuvaa seurakunyhteyttä jotta oma suhde uskoon tuntuisi elävämmältä?
Entä auttaako hengellisen kirjallisuuden lukeminen?- - -
Kyllä, ehdottomasti näin! :023:
-
Kyllä minä ainakin kaipaan jumalanpalveluksia ja jostain syystä myös sitä ihan oman seurakunnan messua. Mielestäni hengellinen kirjallisuuskin auttaa, riippuen vähän siitä mitä lukee.
Mielenkiintoinen juttu oli mennyt viikonloppu. Olin isännöimässä botswanalaiskuoroa seurakunnan puolesta. Mietin etukäteen, miten mahdan jaksaa, kun olin juuri viime viikolla palannut lomalta töihin. Sitten koko viikonloppu tiiviisti vieraiden kanssa vastaamassa järjestelyistä. Sen päälle taas heti täyspäiväisesti töihin.
Pelko oli turha. Vaikka sekä lauantaina että sunnuntaina pääsin kotiin yhdentoista aikaan illalla, niin tuntuu kuin olisin ennemminkin virkisynyt siitä viikonlopusta.
Kuololaiset olivat niin iloisi ja sydämellisiä, että ilo tarttui. Vieläkin hyräilen ja jammalilen afrikkaliasin tahdein. :icon_wink:
-
Onko teistä tarpeellista ylläpitää jatkuvaa seurakuntayhteyttä, jotta oma suhde uskoon tuntuisi elävämmältä?
Itse ei voi ylläpitää, Jumala sen tekee.
Entä auttaako hengellisen kirjallisuuden lukeminen?
Hengellinen kirjallisuus voi yhtä hyvin horjuttaa kuin vahvistaa omaa suhdetta uskoon. Vain Armosta, uskon kautta, me pelastumme.
-
Itse ei voi ylläpitää, Jumala sen tekee.
Hengellinen kirjallisuus voi yhtä hyvin horjuttaa kuin vahvistaa omaa suhdetta uskoon. Vain Armosta, uskon kautta, me pelastumme.
Väitätkö, että itse ei voi ylläpitää seurakuntayhteyttä? Jos minä päätän olla menemättä seurakunnan tilaisuuksiin tai seuroihin, niin Jumala ei taatusti köörää minua yhtään mihinkään.
Hengellisen kirjallisuuden kanssa saa olla tarkkana, mitä lukee ja mitä ei lue. Paljon on nykyään hengellistä kirjallisuutta, joka todellakin horjuttaa omaa suhdetta uskoon. Ehdottaisin, että kaikki hengellisesti epäterve kirjallisuus poltettaisiin vaikkapa jätteenpolttolaitoksissa tai sitten kierrätettäisiin uusiokäyttöön. Veikkaan, että sitä löytyisi pilvin pimein.
-
Väitän.
-
Miten tulkitsette Vuorisaarnan: Autuaita ovat hengessään köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta?
Siis, onko kirkossa käymätön Jumalan lapsi yhtä otollinen Taivasten valtakuntaan kun ahkera penkissä istuja.
Minä istun penkissä hartauden vuoksi, sanan kuulossa ja ehtoollisen saamiseksi.
-
Miten tulkitsette Vuorisaarnan: Autuaita ovat hengessään köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta?
Siis, onko kirkossa käymätön Jumalan lapsi yhtä otollinen Taivasten valtakuntaan kun ahkera penkissä istuja.
Minä istun penkissä hartauden vuoksi, sanan kuulossa ja ehtoollisen saamiseksi.
Minusta sitä ei voi niin ymmärtää. Sillä ei ole mitään tekemistä kirkossa käynnin kanssa, vaan ainoastaan asenteiden.
-
Saanko seuraavan kysymyksen, kiitos.
-
Mikis? Miten? Milloin? :017:
-
Mikis? Miten? Milloin? :017:
Mikis? Vastaisin mielelläni.
Miten? Kuten edellä.
Milloin? Nyt.
-
Mikis? :017:
Theodorakis?
-
Thokis Reuhotaakkis
-
Veliseni, mitäs pidät vastauksista:
Syntiemme tähden.
Armosta.
Aikanaan. :052:
-
Kun vastaa omiin kysymyksiinsä, saa oikean vastauksen.
-
Niimpä.
Rehellisyyden nimissä en ajatellut mitään vastauksia kun kysyin.
Kysy satman.
-
Onko oikeaa uskoa?
Ei.
Onko puhdasta uskoa?
On.
Onko väärää uskoa?
Ei.
Onko likaista uskoa?
Ei.
Onko epävarmaa uskoa?
On.
Onko uskomattomuutta?
Ei.
Onko kirkkouskovaisuutta?
On.
-
Ystävämme Leenan pyynnöstä myrsky aiheessa palailen otsikon aiheeseen käytkö kirkossa????
Kävin viime viikonloppuna monessakin kirkossa Virossa. Ystävyysseurakunta X:n vieraana, josta yhdessä 24 suomalaista ja 17 paikallista suuntasimme tutustumismatkalle Mustveen kaupunkiin, jossa on jo ykswi luterilainen, yksi baptisti ja 3 eri ortodoksisen ryhmän kirkkoa.
Rantakaistaleelle sijoittuneiden kylien halki marssimme ja välillä linja-autoilimme kahteen hyvin erilaiseen vanha-uskoisten, vana-usulisten, starovetsien kirkkoon ja entiseen luostariin. Saimme opastusta uskonpuhdistuksesta 1600-luvun venäjällä ja vainoista, jolloin paettiin jonnekin turvaan. Nämä rantavirolaiset sibula tai kurki venelaset olivat tulleet puolasta.....
Ikonit olivat erilaisia, ristinmerkki erilainen ja ikonostaasi oli vailla kolmea ovea... Noin näkyvällä tavalla eroavuuksina Moskovan patriarkaatin kirkoista. Lisäksi vierailimme venäläiskylien välissä olevan 1342- mainitun luterilaisen seurakunnan yli 240 vuotiaassa kirkossa.
Veisattiin ja rukoiltiin matkoilla tiellä ja autossa.
Sunnuntaina sitten ystävyysseurakunta sai ehtoollispikareita, rollaattoreita, myös Helsingin leimoin varustettuja ja erilaisia vaatteita käytettäväksi
kirpputoripäivänä tai muuten jaettavaksi.
Toisen suomalaisen ystävyysseurakunnan keväinen avustuskuorma oli mahdollistanut seurakunnan kuoron vierailun Tarton laulujuhlilla kesäkuussa.
Lisäksi kävin muutaman ystävän kanssa kurkistamassa metodistiseurakunnan rukoushuoneeseen, jossa mm. erityisesti rukoiltiin jumalaa armahtamaan tuleen ja savuun tukehtuvaa venäjän kansaa, antamalla sateen virrata alas.
Jotta kirkoissakin tuli käytyä....
-
Onko oikeaa kirkkouskovaisuutta?
Ei
Onko puhdasta epävarmaa uskoa?
On
Onko väärää uskonnomuutta?
Ei tietoa
-
Ehdottaisin, että kaikki hengellisesti epäterve kirjallisuus poltettaisiin vaikkapa jätteenpolttolaitoksissa tai sitten kierrätettäisiin uusiokäyttöön.
Valtakunnallisen jätesuunnitelman (VALTSU) skenaarion mukaan vuonna 2016 Suomessa on 6-7 jätteenpolttolaitosta, jotka sijaitsisivat Etelä- ja Länsi-Suomessa, pohjoisin Oulun seudulla. Kun hengellisesti epätervettä kirjallisuutta esiintyy myös Keski- ja Itä-Suomessa sekä Lapissa, voisi hajautettu ratkaisu olla logistisesti järkevämpi.
Niinpä ehdotan, että hengellisesti epäterve kirjallisuus otetaan osaksi maatilatalouksien yhdistettyä lämmön- ja energiantuotantoa, jolloin voidaan käyttää biomassan polttoon käytettyjä laitteistoja. Alkuvaiheessa painopiste olisi lämmöntuotannossa, mutta tekniikan kehittyessä voitaisiin myös sähköntuotanto saada kannattavaksi. Keräys-, kuljetus- ja varstointivaiheen aikana tietoturvasta olisi tietysti huolehdittava asianmukaisesti.
Asia olisi syytä panna vireille Keskustan ollessa johtava hallituspuolue.
Mt
-
Valtakunnallisen jätesuunnitelman (VALTSU) skenaarion mukaan vuonna 2016 Suomessa on 6-7 jätteenpolttolaitosta, jotka sijaitsisivat Etelä- ja Länsi-Suomessa, pohjoisin Oulun seudulla. Kun hengellisesti epätervettä kirjallisuutta esiintyy myös Keski- ja Itä-Suomessa sekä Lapissa, voisi hajautettu ratkaisu olla logistisesti järkevämpi.
Niinpä ehdotan, että hengellisesti epäterve kirjallisuus otetaan osaksi maatilatalouksien yhdistettyä lämmön- ja energiantuotantoa, jolloin voidaan käyttää biomassan polttoon käytettyjä laitteistoja. Alkuvaiheessa painopiste olisi lämmöntuotannossa, mutta tekniikan kehittyessä voitaisiin myös sähköntuotanto saada kannattavaksi. Keräys-, kuljetus- ja varstointivaiheen aikana tietoturvasta olisi tietysti huolehdittava asianmukaisesti.
Asia olisi syytä panna vireille Keskustan ollessa johtava hallituspuolue.
Mt
:icon_biggrin:
-
Ystävämme Leenan pyynnöstä myrsky aiheessa palailen otsikon aiheeseen käytkö kirkossa????
Kävin viime viikonloppuna monessakin kirkossa Virossa. Ystävyysseurakunta X:n vieraana, josta yhdessä 24 suomalaista ja 17 paikallista suuntasimme tutustumismatkalle Mustveen kaupunkiin, jossa on jo ykswi luterilainen, yksi baptisti ja 3 eri ortodoksisen ryhmän kirkkoa.
Rantakaistaleelle sijoittuneiden kylien halki marssimme ja välillä linja-autoilimme kahteen hyvin erilaiseen vanha-uskoisten, vana-usulisten, starovetsien kirkkoon ja entiseen luostariin. Saimme opastusta uskonpuhdistuksesta 1600-luvun venäjällä ja vainoista, jolloin paettiin jonnekin turvaan. Nämä rantavirolaiset sibula tai kurki venelaset olivat tulleet puolasta.....
Ikonit olivat erilaisia, ristinmerkki erilainen ja ikonostaasi oli vailla kolmea ovea... Noin näkyvällä tavalla eroavuuksina Moskovan patriarkaatin kirkoista. Lisäksi vierailimme venäläiskylien välissä olevan 1342- mainitun luterilaisen seurakunnan yli 240 vuotiaassa kirkossa.
Veisattiin ja rukoiltiin matkoilla tiellä ja autossa.
Sunnuntaina sitten ystävyysseurakunta sai ehtoollispikareita, rollaattoreita, myös Helsingin leimoin varustettuja ja erilaisia vaatteita käytettäväksi
kirpputoripäivänä tai muuten jaettavaksi.
Toisen suomalaisen ystävyysseurakunnan keväinen avustuskuorma oli mahdollistanut seurakunnan kuoron vierailun Tarton laulujuhlilla kesäkuussa.
Lisäksi kävin muutaman ystävän kanssa kurkistamassa metodistiseurakunnan rukoushuoneeseen, jossa mm. erityisesti rukoiltiin jumalaa armahtamaan tuleen ja savuun tukehtuvaa venäjän kansaa, antamalla sateen virrata alas.
Jotta kirkoissakin tuli käytyä....
Mikä sen kehitti ja miten sellaiselle pääsee mukaan, Leena tahtoo.
-
yy seurakunnan ystävyysseurakunta työryhmä, yhdessä xx-seurakunnan kirkkorouvan ja diakonin kanssa....
Meillä on ollut myös 13 vuoden aikana noin 60 matkaa Äänisen rannan paperitehdaskylän seurakuntaan..... on siinä toisenkin tunnin ehtinyt rukoilla 1000 km:n linjurimatkalla ja varsinkin tullijonossa. :icon_rolleyes: :icon_rolleyes: Monessa seurakunnassa on ehditty rajantakana levätä, kahvitella ja keventää vesilastia....
Vaan seurailepa oman alueesi seurakuntien retkitarjontaa.... tai www.sibulatee.ee
-
Äskenpä kävin ja tuntui niiiin hyvälle istuskella oman kirkon penkissä. Heräsin sinne päikkäreiltä (taas! :icon_eek: ) ja siis vähän unenpöpperöisenä menin; aika osuvasti alkuvirsi oli: Joutukaa, sielut, on aikamme kallis... Ja kakkossäkeistö jatkoi: Ei elon tiellä nyt nukkua auta... Tuli veisattua sanoihin syventyen ja pohdiskellen, on se vaan hyvä vanha virsi!
-
Tämän päivän Kotimaa paperi lehti kertoi rukousvaelluksesta Vantaalla. Ei se niin vaikeaa voi olla sellaisen järjestäminen.....
Vivamossa on joulun aikaan pääsiäisen tuntumassa ja kesäisin, jopa ohjelmoituja vaelluksia, lisättynä raamatun tekstien kuvallisilla esityksillä.
-
Se on tämä korven mökkiläisen elämä sellaista että liian harvoin on kirkossa käyty.
Eilen tulimme sitä varten kaupunkiin että tänään menemme Mukkulan kirkkoon.
Kirkkoherra Pekka Särkiö saarnaa ja jakaa ehtoollista.
Pirskalle kiitos päivän teksteistä, oli hyvä valmistautua aiheeseen. Tuttuja olivat, oikein tuttuja.
-
Nyt lähetään Meriveisuiden kirkkoon Hankoon, jossa viisveisaaja jo eilen kaipasi minua.
-
Terveisiä tutuille!
-
Nyt lähetään Meriveisuiden kirkkoon Hankoon, jossa viisveisaaja jo eilen kaipasi minua.
Hengessä mukana.
-
Käytiin, metsäläiset ja hyvä olikin tulla ihmisten ilmoille. Monia rakkaita tuttuja tavattiin ja kyläkutsukin iltapäiväksi saatiin.
Pekka-kirkkoherra saarnasi päivän tekstistä ja vain siitä. Musiikkipuoli oli mahtavaa. Pekka on oivallinen tenori ja kanttori Marjut hieno mezzo-sopraano. Vuorolaulunsa
oli upeaa. Lisäksi Pekka ja kaksi omaa poikaansa soittivat kolmella nokkahuilulla?
vanhaa musiikkia tekstien välisoittona ja loppusoittona.
Köyhyydessämme saimme ihan yltäkylläisesti. Kirkkokahvitkin olisi olleet tarjolla, mutta tulimme haukea paistamaan.
-
Minä pakana en mennyt kirkkoon, vaikka ensin aioin. Olohuoneessa kuuntelin radiosta jumalanpalvelusta ja silmäni kiertelivät pölyisissä ja sormenjälkisissä huonekaluissa. Teki mieli laittaa aurinkolasit päähän. Toista olisi ollut kirkossa, paikat kunnossa ja liinat suorassa. Niin, ja ennen kaikkea seurakuntayhteys muiden kirkkovieraiden kanssa.
-
Tänään körttiseuroissa. Puhuin Jonas Laguksen EVANKELIUMIN ÄÄNI-kirjan siivittämänä.
-
Minä pakana olin Hangon kirkossa meriveisuissa jumalanpalveluksessa ja seuroissa. Oli siellä Viisveisaajakin. Seuroista oli kaksi puhujaa estynyt, mutta sen tilalle puhui kolme, joita ei ollut listalla.
-
Puhuitko sinä? Puhuiko Viisveisaaja?
-
Puhuitko sinä? Puhuiko Viisveisaaja?
Emme puhuneet
-
Kuka puhu? Mitä puhu? Oliko pitkä puhe? Montako puhujaa? Oliko monta hyvää virttä? (kaikkihan ne kyllä hyviä ovat). Montako seuravierasta? Millainen oli Jumalanpalvelus? Jäikö mitään mieleen? Millainen kirkko?
-
Oman kotikirkon sunnuntain messu on uskonelämäni keskus. Messussa kuulen papin julistamaa kirkkovuoden teemaan liittyvää Jumalan Sanan julistusta. Yhteisessä ripissä saan synninpäästön, ja yhteen ääneen lausutussa uskontunnustuksessa lausun uskoni julkisesti.
Uskontunnustuksessa ilmaisen myös seurakuntamme yhteisen uskon. Kun uskoni Jeesukseen on henkilökohtaista, uskoni Jeesukseen on myös yhteistä seurakunnan kanssa. Ehtoollisessa saan ottaa vastaan Kristuksen ruumiin, ja juoda kuolemattomuuden lähteestä. Jeesuksen veri on minulle kuolemattomuuden lähde, ainoa tie iankaikkiseen elämään ja Jumalan yhteyteen.
-
Kuka puhu? Mitä puhu? Oliko pitkä puhe? Montako puhujaa? Oliko monta hyvää virttä? (kaikkihan ne kyllä hyviä ovat). Montako seuravierasta? Millainen oli Jumalanpalvelus? Jäikö mitään mieleen? Millainen kirkko?
kyselyikä? :017:
-
Tänään körttiseuroissa. Puhuin Jonas Laguksen EVANKELIUMIN ÄÄNI-kirjan siivittämänä.
Ainqakin esikoislestadiolaisseuroissa luetaan monesti postilloita. Minusta olisi hyvä ajatus jos laajemminkin varsinkin seuroissa luettaisiin sanasta sanaan vaikkapa jokin kappale Lutherin postilloista.
-
Tykkään urkumusiikista.
-
Nyt lähdetään kirkkoon ja laitetaan kone kiinni.
-
Nyt lähdetään kirkkoon ja laitetaan kone kiinni.
Näin tehdään :hiipia:
-
Piti mennä. Heräsin taas täpärästi ja huomasin että joskus ihminen on liian surullinen jaksaakseen. Kotona en kuuntele - rupean kadehtimaan niitä jotka siellä on. Selailen foorumia, luen itse vähän enemmän ja katselen terassiani. Mietin murheellisia jotka saavat lohdutuksen, ajattelen ettei tämä ollut ensimmäinen kerta, löydän lujan kallion, kun muistan 1990-luvun taitteen, erityisesti vuoden 1994 ja ajattelen että en tappanut itseäni niinkuin niin moni lääkäri teki. "Ellei Herra olisi tullut avukseni, asuisin jo hiljaisuuden maassa". Aina, kun olin vähällä kaatua, sinun armosi, Herra, oli minun tukenani. Kun huolet painavat mieltäni, saan sinulta lohdun ja ilon. (Ps 94:17-19)
-
Leena, luin tekstisi kahteen kertaan ja tulin hieman surulliseksi. Harmitus. (Kirjoitin ekaks harmiotus, ajattelekin niin että luonasi on harmiotus vierailulla, kyllä se pian vaihtaa maisemaa!) Kävin kirkossa ja 'sain mitä hain', vaan en ehtoollista. Olin hieman pettynyt, en ollut lukenut kirkollisia tarkkaan, siinä on ihan selvästi ekumeeninen sanajumalanpalvelus. Lähdin vaan niin innoissani omaan kirkkoon ja kuuntelemaan Joensuun piispa Arsenin saarnaa, ei vaan, se oli kuulema opetuspuhe. Ajatuksia herättävästi puhuikin; Jeesuksesta Parantajana ja rukouksen merkityksestä.
Ehtoolliselle pääsen keskiviikkoiltana.
(http://www.cosgan.de/images/midi/traurig/a020.gif)
-
Hyvä aikomus oli mennä messuun, mutta aina ei mene niin kuin meinataan. Niimpä annoimme ruumiille mitä ruumis tarvitsee, liikuntaa ja jauhelihakeittoa.
Atk-operaattori ja perheensä tulivat ja muistikku oli mukana ja kaikki vanhat kuvat ja sähköpostit ovat nyt tallessa. Putsasin työpöydän vanhasta
pöntöstä, näyttöpäättestä ja kirjoittimesta. Nyt on tilavaa ja pölytöntä.
Ensi sunnuntaina mennään kun on tehtäviä messussa.
-
Leena, luin tekstisi kahteen kertaan ja tulin hieman surulliseksi. Harmitus. (Kirjoitin ekaks harmiotus, ajattelekin niin että luonasi on harmiotus vierailulla, kyllä se pian vaihtaa maisemaa!) Kävin kirkossa ja 'sain mitä hain', vaan en ehtoollista. Olin hieman pettynyt, en ollut lukenut kirkollisia tarkkaan, siinä on ihan selvästi ekumeeninen sanajumalanpalvelus. Lähdin vaan niin innoissani omaan kirkkoon ja kuuntelemaan Joensuun piispa Arsenin saarnaa, ei vaan, se oli kuulema opetuspuhe. Ajatuksia herättävästi puhuikin; Jeesuksesta Parantajana ja rukouksen merkityksestä.
Ehtoolliselle pääsen keskiviikkoiltana.
(http://www.cosgan.de/images/midi/traurig/a020.gif)
Voi... tuo tuntuu jo siltä kuin olis puoli surua vähemmän. Aina kun joku auttaa, eikä voi itse palkita, ajattelee sitä kohtaa jossa Jeesus lähettää (Matt. ensimmäinen kerta) ne oppilaansa, ja puhuu siitä, miten tämä on kuin toivottaisi rauhaa talolle johon saapuu. Tämä talo yrittää olla toivotuksen arvoinen, ja vielä enemmän ajattelen sitä, jossa joku auttaa tilanteessa missä hyvänsä ja mielellään korvaisi vaan ei voi, nyt olet antanut yhdelle pienelle ja vähäiselle surua jakamalla maljallisen vettä, et sinä jää palkkaasi vaille, niin sanotaan tässä ja tämä on varmasti totta. MInäkin tiedän paikan jos saan keskiviikkona viikkomessun.
-
Ehtoolliselle pääsen keskiviikkoiltana.
(http://www.cosgan.de/images/midi/traurig/a020.gif)
Pääsin. Kiitos :eusa_pray:
-
Pääsin. Kiitos :eusa_pray:
Enkä mitä päässyt. En tajunnutkaan kun olin unessa, ja kun olen miettinyt ja murehtinut (hyvä leena: Älkää mistään murehtiko en-muista-missä) viikonlopun ja unet oli kevyitä, että katsos vaan. Nukuin pommiin mutta unta riittää ensi yöksi kyllä.
Olisin mielelläni mennyt... voi kun sais tilata kotikäyntipapin jolle kertois että luottamus romahti, oli vi-hai-nen, >:( >:( >:( ja valvoi ja nyt kelpaisi ehtoollinen... minä vaiks maksaisin siitä... mutta kyllä tiedän semmoisia tehtävän, mutta eiköhän sairaita varten ole tämä.
Minä unelmoin taas ... no olis tämmöinen, ja siitä saisi kotonaan päivystävä- siis langan päässä - päivystyspappi päivystyskorvauksen ja lisäksi menisi maksu KUA:lle tai Lähetysseuralle.
-
Istuin kirkossa, lauloin virsiä muiden mukana, kuuntelin tekstejä ja saarnaa, kävin ehtoollisella. Näin ulospäin.
Entäpä sisäänpäin? Vieläkin harmitti ne viikolla olleet harmitukset, kesken kiitosvirren mieleen tulivat kaikki ne sontiaiset ja kaikki vääryys, mitä olen kohdannut. En muistanut mitään hyvää, mitä olen saanut osakseni.
Rakkaus ei muistele kärsimäänsä pahaa.
Niinpä niin, mutta minä muistin ja hyvin muistinkin. Muistin liiankin hyvin.
Mutta kirkossa tuli käytyä. :icon_eek:
-
Juuri kävin. Kirkkokahvilla juttelin Tiitiäisen kanssa kaikenlaista ekohörhöä. Sielu ja henki rakentuivat kummasti.
-
Terveisiä Joutsenon kirkosta. Siellä saarnasi hiippakunnan pappi, Ilkka Hakala. Hyvin saarnasikin. Hän anitoi ainakin minulle uutta näkökulmaa tuohon evankeliumitekstiin. Kymmenestä vain yksi kääntyi kiittämään Jeesusta, se samarialainen. Hakala pohti saarnassaan sitä, että juuri tuo samarialaisuus saattoi olla syynä, että mies kääntyi kiittämään Jeesusta.
Kaikilla heillä oli yhtä vahva usko. Sillä he parantuivat matkalla näyttämään itseään papeille. Nämä yhdeksän muuta olivat kai juutalaisia, jotka toden näköisesti kiittivät Jumalaa tästä ihmeestä. Menivät kiireesti kotiin kertomaan tästä ihmeestä ja ylistämään Jumalaa.
Joutsenossa oli rovastikunnan lähetystyön syysavaus. Ohjelma jatkui messun jälkeen kesäkodilla.
Istuin Hakalan Ilkan takana ja katselin hänen komeaa poninhäntäänsä. En malttanut olla tilaisuuden jälkeen kertomatta sitä sananmuunnosta, jonka Pena tänne foorumille joskus kirjoitti. Hiippakunnan pappi, paappakunnan hippi. :003:
-
Kaupungin kirkkoon oli vaivautunut noin 40 kuulijaa, kuuntelemaan H-Y:n kansainvälisen työn sihteeriä.
Kahville ja V+V työn esitelmää kuulemaan hieman vähemmän..... ja tännekin seurakutsun laitoin.....
Mitäkö tuosta ajattelisin????? Hyvällä saarnalla ja tieto-iskulla olisi voinut olla enemmänkin kuulijoita, no olivat kyllä monista ympäristön seurakunnista..... :icon_wink:
-
Mä kävin Perkkaan kappelissa ja ne paikalliseksi kutsuivat sitä kirkoksi.
Eijakin oli siellä täältä oorumilta, vaan en tiedä millä nimimerkillä täällä kulkee.
Ihan ok seurat, vaikkakin kahvit ensin kuten täälläpäin on tapana ja ei päässyt ruotimaan puheita, niinkuin seurojen jälkeen olisi tapana.
Kirkossa tuli käytyä Tuomasmessussa viime Sunnuntaina ja Miikka Ruokanen ja vaimo numero jotakin kiinasta oli mukana ja kun hän oli pitänyt raivostuttavan evankeelisen puheensa, niin kansa alkoi taputtaa.
Aattelin, et ei oo totta kun ihmisille kelpaa joku suorituskristillisyys, mutta armon varassa ja siinä kasvaminen ei riitä.
Ihme kun ihmisillä on tarve rakentaa joitain omia pyhityksiä ja hakea Jumalalta hyväksyntää yrittämisien ja tekemisten kautta. :-\
-
Hyvässä aikomuksessa on päästä vielä tänä syksynä Kotkaan Tiitiäistä tapaamaan. Treffit on suunniteltu jumalanpalvelukseen. Sitten on oppaamme luvannut muutakin mukavaa.
Muiden paikkakuntien kirkoissa olen usen vain turistina. Ruskamatkoillaa olen ollut Kemijärven ja Ylitornion irkossa jumalanpalveluksessa. Padasjoella ja Luopioisissa tietty.Hgin Vanhassa kirkossa on vihitty nuorempi tytär ja Herttoniemen ja Töölön kirkoissa on kastettu pikku-ukot. Lappeenrannan ja Kärkölän kirkoissa ädin kanssa lapsena ja teininä. Sukulaisia on siunattu Saarijärvellä, Vaasassa, Virolahdella, Kuhmoisissa ja Padasjoella ja Tampereella
Mutta kymmenet kirkot on käyty lomamatkoilla katsastamassa. Kerään postikortteja ja valokuvia albumiin.
-
Näet sitten vähän kruusatun uusgoottisen luomuksen, alttaritaulu jouluyöstä. En tykännyt lapsena, en. On kuin kermaleivos. Terveisiä Tiitiäiselle. Kerro kuka saarnasi, saatan tietää peräti, vaikka se Langinkosken puoli on tutumpi, lapsuudenystäviä töissä seurakunnassa. Muta minun ja systerin konfirmaatiokirkkoon menet.
-
Onhan se Tiitiäinenkin nykyisin lankkarilainen. Miksi se tekisi treffit sinne uusgoottilaiseen Kirkkokadulle?
-
Onhan se Tiitiäinenkin nykyisin lankkarilainen. Miksi se tekisi treffit sinne uusgoottilaiseen Kirkkokadulle?
Ka, tuotha mi en tient... mie ku näät oonki Keskuskavult. Siit Lankkari kirkost mie lapseen pijin.
Ketju täynnä, uudessa voi jatkaa.