Nyt tulee kaikille herätysliike-ideologia-myönteisille kiperä palaute joten kovettakaas vähän nahkaanne ennen lukemista!
Väitän nimittäin että suomalaisten herätysliikkeiden aikaansaamat kansanliikehdinnät eivät ole kuin korkeintaan pieneltä osin Jumalan johdatusta ja suurimmalta osin ihmisten omaa vouhottamista! Määriä ei tietenkään ole syytä ruveta arvioimaan mutta tällainen kouratuntuma.
Miksikö? No siksi että kun tietää niitten historian niin siellä ei ole paljon armoa saarnattu vaan erilaisia "armon järjestyksiä" sun muita ihmistekoisia portteja joiden läpi on muka kuljettava ettei vaan vahingossa tule haksahtaneeksi "aivun uskoon". Ei tämä koske ainoastaan körttiläisiä vaan myös koko lestadiolaista liikettä, viidesläisyyttä,rukoilevaisuutta, karismaattisuutta jne.
Ihminen kun luonnostaan ihailee sellaista mikä ulkoapäin katsottuna näyttää kiiltävältä, niin se katsoo mustaan huiviin tai harmaisiin verhoihin ja pitää pitkää hametta naisen päällä suurimpana vanhurskauden ilmentymänä. Jos joku vielä sydän täynnä kaikenlaista piilotettua pahuutta vetää nutturan oikein jumalalttoman kireälle ja kieltäytyy (mieluummin kaikkien nähden ja julkisesti) kaikesta "maallisesta" niin sellaista ihminen ihailee ja pitää hurskaana.
Tähän perustuu se että entiset ja nykyiset "herätykset" saivat suuret kansanjoukot liikkeelle. he puhuivat sydämen kristillisyydestä mutta lankesivat itse pahimpaan ulkokultaisuuteen seuratessaan ja ihaillessaan ulkonaisia asioita. Sieltä on koitisn monet typerät sanonnat kuten: "Jos Jumala puhdistaa sisäpuolen niin se puhdistaa ulkopuolenkin" jolla tarkoitettiin sanoa epäuskoisiksi niitä jotka eivät täyttäneet ulkoista mittaa. Suorastaan laumoittain, kymmenin, sadoin, tuhansin tuhansin väkeä seurasi noita ulkonaisia ihanteita ja lähtee tänäkin päivänä seuraamaan! Karismaatikot ja ratkaisukristityt tekevät kehitysmaissa lähetystyötä ja keräävät tuhansittain seuraajia => tänäkin päivänä, samoin kuin entisaikoina!
Sydämen kristillisyyttä tuskin on tällainen, vaan se, ettei katsota ulkonaiseen eikä panna ehtoja uskomiselle vaan kukin saa uskoa vapaasti! uskolle ei panna ulkonaisia eikä sisäisiäkään kriteereitä vaan jätetään Jumalan ja ihmisen väliseksi asiaksi heidän suhteensa.
lakiusko on aina saanut suuret väkijoukot liikkeelle ja sekin käännyttää omia käännynnäisiään mutta onko sillä paljonkaan tekemistä kristillisyyden kanssa? Ylivainio pisti suuret massat liikkeelle, samoin Lauri Leevi ja Paavo, tänä päivänä valtavat kansainvaellukset tapahtuvat Benny Hinnin johdolla, kaikilla noilla on ytimeltään suunnilleen sama sanoma.
Jeesustakin seurasi tuhansittain, suuria massoja mutta pitkänäperjantaina viimeinenkin paikalla ollut kielsi Hänet.
Näin on meidänkin laitamme! Niin kauan kuin usko on ulkonaisissa, omatuntomme voi olla rauhassa mutta kun sisään katsotaan, käännämme selkämme Jumalalle. Niin minä ja niin myös sinä!
Aihe: Käännynnäiset (Luettu 1993 kertaa)