Rohkenethan vaikka saisit pilkkaa siitä kärsiä

[mt]

Minulla oli ev.lut.kirkkoon kuuluva ystävä, joka oli myös kveekari. Sopiiko näin? Mikä on heidän asiansa keskeisin osa. Hiljaisuus? Palvelutyö?

Tästä en tiedä juuri muuta kuin että kveekareiden suomalainen järjestö ei ole virallisesti uskonnollinen yhdyskunta ja että suurin osa sen jäsenistä kuuluu luterilaiseen kirkkoon. Tämä tieto on juuri tuolta uskonnot.fi-sivustolta. Voisin kuvitella, että kveekaritoiminta on luterilaiselle vähän samassa asemassa kuin vaikkapa Emmaus-liike tai retriittitoiminta. Kysäisepä ystävältäsi ja valista meitä!

Kveekareiden uskonnonharjoituksessa vaikuttaisi olevan jotain sukulaisuutta herännäisseuroihin. Eikös täällä joskus veistelty siitä, millainen olisi äärikörtti? Ehkä äärikörttien seuroissa olisi jotain tällaista:

"Keskeisellä sijalla kveekareiden uskonharjoituksessa ovat hiljaiset hartaudet. Tyypillistä näille hartauksille on epämuodollinen ilmapiiri ja puitteiden askeettisuus. Hartaustilaisuus kestää yleensä tunnin ja alkaa hiljaisuudella. Hartaustilaisuudessa saatetaan rukoilla ääneen, laulaa ja saarnata, mutta niissä ei ole johtajaa, seurakunnan yhteislaulua tai vakiorukousaiheita. Täyden hiljaisuuden vallitessa pidetty hartaushetki ei myöskään ole mitenkään tuntematon käsite."

Mt

[mies valaan vatsasta]

Tästä en tiedä juuri muuta kuin että kveekareiden suomalainen järjestö ei ole virallisesti uskonnollinen yhdyskunta ja että suurin osa sen jäsenistä kuuluu luterilaiseen kirkkoon. Tämä tieto on juuri tuolta uskonnot.fi-sivustolta. Voisin kuvitella, että kveekaritoiminta on luterilaiselle vähän samassa asemassa kuin vaikkapa Emmaus-liike tai retriittitoiminta. Kysäisepä ystävältäsi ja valista meitä!

Kveekareiden uskonnonharjoituksessa vaikuttaisi olevan jotain sukulaisuutta herännäisseuroihin. Eikös täällä joskus veistelty siitä, millainen olisi äärikörtti? Ehkä äärikörttien seuroissa olisi jotain tällaista:

"Keskeisellä sijalla kveekareiden uskonharjoituksessa ovat hiljaiset hartaudet. Tyypillistä näille hartauksille on epämuodollinen ilmapiiri ja puitteiden askeettisuus. Hartaustilaisuus kestää yleensä tunnin ja alkaa hiljaisuudella. Hartaustilaisuudessa saatetaan rukoilla ääneen, laulaa ja saarnata, mutta niissä ei ole johtajaa, seurakunnan yhteislaulua tai vakiorukousaiheita. Täyden hiljaisuuden vallitessa pidetty hartaushetki ei myöskään ole mitenkään tuntematon käsite."

Mt

Eikö aiheesta ollut joskus muinoin keskustelua tälläkin palstalla?
Saatan olla ihan hakoteillä, mutta uskonnon kirjastamme sai sen käsityksen, että maailmanlaajuisesti kyseessä ei ole ihan marginaalinen ryhmä vaan puhutaan melko isoista kannattajamääristä.

Täällä körttifoorumilla, seuroissa, herättäjäjuhlilla ja määrätyissä piireissä on hirveän helppoa myöntää, että kyllä minä olen körttiläinen. Mutta entäpä kun ollaan tilanteessa, että porukka on tuttua, mutta kaikki muut ovat kaikkea muuta kuin seurakuntaihmisiä, niin mitäpä sitten. Myönnän, että joissain tilanteissa en haluakaan sanoa, että kävimme kirkossa tai varsinkaan, että kävimme seuroissa. Siis hävettää! Apua, siis ihan oikeasti hävettää. Mikä neuvoksi?

1. [--]Kun voimasi suuruuden tunnustan,
saan pilkkaa ja naurua maailman
ja ahdistus mieltäni kaivaa.

2. Suo voimaa se kärsiä nöyrästi
ja alttiisti kuunnella ääntäsi,
kun sanasta neuvoja annat.
Vain armoosi heikkojen luottaa suo
ja uskoa, toivoa heihin luo,
myös murheiden aikana kannat.

SV 278

Monesti jälkikäteen hävettää, kun ei tiedä olisiko sittenkin pitänyt vain kertoa. Vai ei. Vai kyllä. Mistä sen tietää? Hävettää joka tapauksessa, tekee niin tai näin.

[PekkaV]

http://www.h-y.fi/foorumi/index.php?topic=503.0

[Leena]

-Kiitos mt:lle todella. Ehkä monista syistä jättäisin tuon "evankelikaali"-käsitteen syrjään, Virhetulkintojejn mahdollisuus on liian suuri, varsinkin jos ajattelen kysyjää. Muistan kuinka hämmentynyt olin itse nuorempana, kun kyselin uden seurakuntani kirkkoherralta, mitä oma kirkkomme opettaa johdatuksesta, ja tämä vastasi "olevansa alatien körtti".  En ymmärtänyt yhtikä mitään, mutta vieraus esti sillä erää muun kuin kohteliaan hymistelyn.

- Ehkä ei kyse ole niinkään siitä että häpeäisi uskoaan kun siitä että häpeää itseään. Ja siinä on kyllä näiden henkilökohtaista uskonratkaisua korostavien liikkeiden merkitys ja vaikutus ollut kauaskantoinen. Pirskasta en tiedä mutta tätä voisi kysyä itseltään!  Vaikkei olisikaan viidesläisissä vesissä pesty, saattaa hävetä ajatusta itsestään kristittynä - jopa körtti. Ei pitäisi, ei. Mutta käykö niin joskus kuitenkin?  "Mene pois minun edestäni, Herra, minä olen syntinen ihminen!"

 "Muista olevasi viides evankeliumi...ihmiset eivät lue Raamattua, he lukevat sinua...sinun uskosi, rakkautesi  ja ilosi näkyy ja se näky pelastaa heidät..." siis, ei körttifoormlta opittua

[Jampe]

Pääasiassa syynä hihhulileimojen lyömiseen ovat puoli-, ja täyskahelit "uskovaiset" jotrka paasaavat ja käännyttävät "ei-uskovaisia" suu vaahdossa!  kaikki heidän oudot menonsa ja erikoiset kieltäymyksensä ovat asioita joita täysijärkinen ihminen vierastaa.

Aivan syystäkin!

tekevät enemmän hallaa kristillisyyden asialle kuin ateistit, vapaa-ajattelijat ja muut vastaavat yhteensä!

[Leena]

Yritin etsiä Ninian Smartin atlaksesta kveekareista jotakin tarkkaa, pikaselaus toimii paremmin googlessa. Tämän tiedän: Kveekareita on ollut jo 1700-lv. ainakin, he ovat pitäneet omat jumalanpalveluksensa ja puritaanien Amerikassa heitä vainottiin. He ovat kristittyjä, juuri "silent meetingit" ja hiljainen sisäisen äänen kuunteleminen (?) ovat yhä aika keskeisiä, mutta sakramentteihin he eivät usko kuten me. Älkää kysykö kuinka sitten.  Eivät pidä meteliä itsestään - toimivat enemmän.

- Suursodan jälkeen heitä oli täälläkin osallistumassa jälleenrakennustyöhön -- joukossa saattaa vielä olla joku joka muistaa sotien jälkeiset nuorten kansainväliset työleirit, joilla autettiin joitakin ns kylmiä tiloja elämisen alkuun? Tietääkseni ne olivat kveekarien toimintaa ja kustantamia. Pasifismi ja Kristuksen seuraaminen arjessa ovat liikkeelle keskeisiä, sitä tuo laajamittainen avustustoimintakin, jota Euroopassa nähtiin monella taholla.

[Salis]

Olen uskovainen, olen evankelikaalinen, olen kristitty,    ja vielä kaiken lisäksi armonkerjäläinen, sillä suurillakaan kokemuksillani jumalan kohtaamisessa ja hyvillä töillä en voi ansaita armahdusta synneistäni, enkä mistään muustakaan.

Jos tässä nyt halutaan profiloitua niin missään nimessä en ole envankelista enkä uskovainen, koska ensimmäisistä en pidä ja toinen on liian haastava ollakseen totta. Sen sijaan uskon kaikkivaltiaan Jumalan armoon, olen körtti, luterilainen ja rivikristitty.

[vasara]

 Onpa Teille sattunut kummallisia vastaantulijoita, jopa evl. kirkon piiristä.... Melkein alusta asti Kansanraamattuseuran työtä kin seuranneena, sittemmin kansanlähetystä myös ja helluntailaisia sekä muita luterilaisuuden ulkopuolella olevia, en pahastikaan ole törmännyt suu vaahdossa
todistaviin, en hihhuleihin, enkä muihinkaan oudosti käyttäytyviin....Onkohan mulla ollut mustat LASIT.

uskonnot suomessa sivustolla on selitetty myös kveekari oppia. Jäseniä yhteisössä oli melko vähän...
Tampereella oleva Finaysonin kaunis punatiilikirkko on alunperin Kveekari kirkon  malliin tehty.... Torni ja risti puuttuu....etten muistaisi väärin en lisää enempää.

[vasara]

uskonnot.fi sivustolta näkyy sitten lisää Ystä'vien uskonnollinen Seura Kveekarien toiminta.

Yhteneväisyyttä körttiläisyyteen kai melkoisesti....

[Salis]

Onpa Teille sattunut kummallisia vastaantulijoita, jopa evl. kirkon piiristä.... Melkein alusta asti Kansanraamattuseuran yötä kin seuranneena, sittemmin kansanlähetystä myös ja helluntailaisia sekä muita luterilaisuuden ulkopuolella olevia, en pahastikaan ole törmännyt suu vaahdossa todistaviin, en hihhuleihin, enkä muihinkaan oudosti käyttäytyviin....Onkohan mulla ollut mustat LASIT.

Ainakin löysin hihhulointia Niilo Yli-Vainion järjestämistä massakokouksista. Meno oli hurjaa. Akkaväki oli suggestoitu ja kaatuili minne sattui, hirveetä kirkumista falsetissa ja siansaksan pölöttämistä. Järkytyin ihmisten raa'asta hyväksikäytöstä. Juuri tuolloin ajattelin, ettei kristillisyys voi olla tuollaista vouhottamista.

[vasara]

Kas kun en ole ollut milloinkaan ollut Lapualla hengellisessä kokouksessa.   Lapualaisten körttien tilaisuuksissa kyllä....monestikin.
Yli-Vainion kokousten kaltaisia oli Ukko-Paavon aikaan, Lestadiuksen kokouksissa ja Jerusalemissa helluntai-päivänä.

[Jampe]

Ei ne ole mitään "kummallisia vastaantulijoita" vaan niitä on kirkkokin nykyään jo pullollaan. Suunnilleen 1 kymmenstä vastaantulevasta seurakuntalaisesta EI ole sellainen!  Vapaissa suunnissa ym. epämääräisissä porukoissa meno on äitynyt jo niin hurjaksi etten viitsi edes ajatella sellaista.

Todella nappiin sanottu ettei aito kristillisyys ainakaan sellaista voi olla!  Ei se tällaistakaan ole mitä minulla mutta kaikista vähiten sellaista!

[vasara]

Kävin lukemassa uskonnot.fi sivustolta tuon artikkelin evankelikaalisuus....
Vaikeaa on erottaminen evankeelinen, evankelikaalinen.....parilla kirjaimella voidaan heittää lapsi pesuveden kanssa pois.
Körttiläisyys varmaan on evankeelinen liike, sakramentteihin tekoina tukeutuva.
Lutherin aikaan syntyneet uskomiseen, omakohtaiseen uskoon tuloon ja upotuskasteeseen päätyneet hengen liikkeet sitten evankelikaalisia.


Kumpaanko ryhmään lestadiolainen liike luokiteltaisiin, siellä on lapsikaste tärkeä, mutta omakohtainen ja kaavan mukainen parannus myös tärkeää.... ja sitten ne eri ryhmät???

International Federation of Free Evangelical Churrches (IFFEC)  on Suomen Vapaakirkon ja sen sisarkirkkojen kansainvälisen yhteisön nimi...
Aiempi nimi oli Congregational Churches....
Jätän ulkomaan kieliä osaavien ratkaistavaksi, mikä ero on kieliasussa ja mikä opissa...

Maailmalla liikkuessa, kyllä on vaikeuksia seurakuntien nimiä tavaillessa, mitä Evangelical Churches tai Evangelischer Gemeinde milloinkin ilmaisevat.

[seppos]

Kävin lukemassa uskonnot.fi sivustolta tuon artikkelin evankelikaalisuus....
Vaikeaa on erottaminen evankeelinen, evankelikaalinen.....parilla kirjaimella voidaan heittää lapsi pesuveden kanssa pois.
Körttiläisyys varmaan on evankeelinen liike, sakramentteihin tekoina tukeutuva.
Lutherin aikaan syntyneet uskomiseen, omakohtaiseen uskoon tuloon ja upotuskasteeseen päätyneet hengen liikkeet sitten evankelikaalisia.


Kumpaanko ryhmään lestadiolainen liike luokiteltaisiin, siellä on lapsikaste tärkeä, mutta omakohtainen ja kaavan mukainen parannus myös tärkeää.... ja sitten ne eri ryhmät???

International Federation of Free Evangelical Churrches (IFFEC)  on Suomen Vapaakirkon ja sen sisarkirkkojen kansainvälisen yhteisön nimi...
Aiempi nimi oli Congregational Churches....
Jätän ulkomaan kieliä osaavien ratkaistavaksi, mikä ero on kieliasussa ja mikä opissa...

Maailmalla liikkuessa, kyllä on vaikeuksia seurakuntien nimiä tavaillessa, mitä Evangelical Churches tai Evangelischer Gemeinde milloinkin ilmaisevat.

Maailmalla menee todella sekaisin. Meidän kirkon nimi menee saksaksi, mistä se on kotoisinkin ihan oikein, mutta englanninkielessä muutumme evankelikaaleiksi. Siksi kannattaa selkeyden vuoksi käyttää nykyisin suosittua Lutheran Church nimeä väärinkäsitysten välttämiseksi. Amerikkaliaset luterilaiset kirkot käyttävät itsestään Lutheran Church nimeä.

[sadetta]

Meille uskovainen tarkoittaa jotain muuta eli evankelikaaleihin sitoutunutta ja siksi vierastamme sitä sanaa. En koskaan käytä sitä sanaa tai ole uskomassa, vaan mitä muuta tahansa. Sain tarpeekseni aikoinaan kyselyistä oletko uskossa, kun joku itseäään minua hurskaampana pitävä tahtoi saada käännytyspisteet kotiin. (Kalevi Lehtinen käski pitää vihkoon kirjaa montako on käännyttänyt).

"Meille".. Minä olen matkani varrelle sattuneista syistä poikkeillut muita suuntia katselemassa kavereiden/tuttujen kautta tai uteliaisuudesta ja 'totuutta' etsien. Joskus joku on sanonut kuuluvansa 'lähinnä' johonkin tiettyyn suuntaukseen esim. vanhempiensa kautta, vaikka toisaalta hänen elämäntapansa ja moraalinsa osoittaisi ihan muuta, jos näin röyhkeästi uskallan sanoa. Voin vain todeta, että toisen sisimpiä tuntoja ja asioita en voi arvioida enkä tietää, ne ovat hänen ja Jumalan välisiä.

Sitäkään en osaa sanoa, onko minun sisintä olemustani Jumalan armosta vai äidinmaidosta 'saatuna' se, että Siionin virsiin ja seuroihin olen tähän mennessä palannut aina. Palannut kotiin.

Ja mainintasi Kalevi Lehtisestä.. Huh huh, kuulostaa aika pahalta..