Just luin tuon ketjun ja ahdistuin niin, etten saanut sanaa näppiksestäni. Piti tulla tänne pakoon, mutta täällä olikin jo luettu kyseinen ketju. Kaksi ajatusta heräsi kommentteja lukiessani:
1) Ilmeisesti körttiläisen uskontulkinnan ydin jää ihan vieraaksi monelle, jotka eivät siihen pääse sisälle. Tarkoitan tällä, että se näyttäytyy jotenkin kammottavasti omana vastakohtanaan, piittaamattomuutena, kalpeana ja laimeana yleiskirkollisuutena, hengellisenä laiskuutena ja maailman kosiskeluna. Jumalattomana, kun ei sen puheessa ja veisuussa edes Jeesuksen läsnäolo kuulu. Koko jutun täytyy näyttäytyä ulkopuoliselle niin erilaisena kuin sille, jolle se on henki ja elämä, ettei sitä sisälle päässyt edes tajua.
2) Se "körttiläisyys", joka ulospäin näyttäytyy liberaalina, hengettömänä ja vastauksettomana, ärsyttää ja ahdistaa joitakin kristinuskon kuvioissa pyöriviä aivan tolkuttomasti. He eivät mitenkään sallisi, että meidän tavallamme ajattelevia on edes olemassa, tai ainakin meidän tulisi vaieta uskonkokemuksistamme. Tulee mieleen, että onhan näitä omistavan uskon liikkeitä jo vaikka miten paljon - miksei meillä saisi olla pudokkaille edes tämä yksi viimeinen turvaverkko ennen putoamista vakaumukselliseen ateismiin tai nihilismiin? Keneltä se on pois? Tämä on vaihtoehto - eikö vaihtoehtoja saisi olla? Ei kukaan pakota herättäjäjuhlille. Uskovaisille on omat juhlansa.
